Varallisuus 2019-> - Tulevaisuuden hahmottelua Part.2

Tammikuussa tein pientä yhteenvetoa vuosien 2016-2018 passiivisista tulovirroista, käytännössä osingoista, ja asetin vuoden 2019 tavoitteeksi säästää 10 000€. Pienenä kertauksena, sijoitusasunnon lainojen lyhentymisestä saan kasaan 3072€ ja vuokratulosta käteen jäävästä osuudesta 2400€ joten säästettävää löytyy noiden lisäksi vielä 4528. Loppuosuuden osalta pääsin laskuissani karkeasti 9200€ säästösummaan joten 800€ verran olen vajaa tavoitteestani. Nyt olen luultavasti keksinyt ratkaisin tuohonkin vajeeseen! :D

Vuokra-asunnon tuotot hyötykäyttöön

Kuukausittaisesta 600€ vuokratulosta tehtävien vähennysten jälkeen siitä pitää varata noin 100€/kk veroihin ja 180€ vastikkeeseen. Jäljelle jäävästä 300€ potista korvamerkkasin 100€ asuntoon kohdistuviin mahdollisiin korjauksiin ja vain 200€ laskin "vapaaksi tuloksi" kasvattamaan varallisuuttani. Maksan asunnosta koituvat lainakulut omalta tililtäni ja vuokratililtä menee ainoastaan asuntoon kuuluva yhtiövastike joten sinne kertyy joka kuukausi yli 400€ verran ylimääräistä joka on tähän saakka jäänyt odottamaan päivää tulevaa.

Mihin minä oikeastaan säästän tuota kuukausittaista 400€ summaa? Verojen karkea suuruusluokkahan minulla jo on tiedossa joten onko mitään järkeä säilöä koko summaa tilillä jonka tuottoprosentti on 0%?

Olen arvioinut remonttirahaston tarpeeksi 100€/kk, mutta taloyhtiön viiden vuoden suunnitelmissa ei ole ainuttakaan isompaa remonttia kirjattuna nyt kun ovet on vaihdettu ja asunnossani on remontoitu kylpyhuone 2017 sekä keittiö 2015 joten mihin remonttitarpeeseen minä oikein säästän? Säästin oviremonttiinkin vaaditut yli 2000€ erittäin lyhyessä ajassa vuoden 2018 aikana ilman asunnosta tulevia vuokratuloja joten luotan siihen, että tarpeen vaatiessa pystyn jatkossakin säästämään isompiin remontteihin puolessa vuodessa vähintään 2500€ verran.

Olisiko siis fiksua päättää, että jatkossa kuukausittaisesta 600€ vuokratuotosta jätän tilille 180€ yhtiövastikkeen maksamiseen, 20€ "pientilpehöörin/korjauksen" tekemiseen sekä 100€ veromätkyjä varten? Loput 300€ siirtäisin parempituottoiseen kohteeseen eli toisin sanoen Nordnetin sijoitussalkkuuni kerryttämään osinkoja.

Tietenkään tuota ei tarvitse tehdä joka ikinen kuukausi vaan esimerkiksi kolmen kuukauden välein tai kesällä mätkyjen maksamisen jälkeen (taisivat siirtää mätkyt ja veronpalautukset tälle vuodelle alkamaan jo kesäkuusta?).

Toisin sanoen edellisessä tekstissä saamani kertymä 9222€ kasvoi juuri remonttirahaston eliminoimisen myötä 100€/kk joka tarkoittaa vuosikertymää 10422€.

Tilanne pitkässä juoksussa

Edellisessä suunnitelmaosassa kirjoitin seuraavanlaisen rautalangan tilanteestani:

Haaveissani siintää sellainen 6000€ kokonaisosinkokertymä kalenterivuodelle, verojen jälkeen, jolla pystyisin maksamaan kaikki pakolliset asumismenot melko kivuttomasti olettaen että tuon saavuttamisen aikaan asunto on jo velaton. Tämä tarkoittaisi vajaata 9000€ bruttokertymää vuodessa. Nykyisellä 2.30 osinkoprosentilla tuon 9000€ bruttokertymän saavuttaminen tarkoittaisi 400 000€ suuruista osakesalkkua. Jos saan sijoitettua omaa rahaa noin 10 000€ vuodessa (toiveajattelua) tarkoittaisi tuon saavuttaminen 40v mittaista urakkaa jolloin itselläni on ikää jo 74v ja monttupaikka kirkon takana alkaa joka aamu tuntua todellisemmalta.

Ihan ensimmäinen operaatio on yrittää korottaa osinkoprosenttia nykyisestä. Oletetaan, että saan hilattua sen vaatimattomaan 3%, se tarkoittaisi, että haluttu 9000€ bruttokertymä vaatii 300 000€ suuruisen salkun. Kymppitonnin vuositahdilla tuon kasaamiseen menee kolmekymmentä vuotta joten saisin sen kasaan 64 vuoden iässä, ottamatta huomioon osinkojen uudelleen sijoitusta ja salkun arvon heilahteluja.

Rikas Erakko on tehnyt hyvän laskurin jolla pystyy selkeästi katsomaan korkoa korolle-ilmiön vaikutuksen säästämiseen. Tämän hetkisen 13 000€ salkun jatkeena 3% tuotto-odotuksella 10 000€ vuodessa sijoittaen haluttu 300 000€ salkku täyttyisi 21v päästä eli olisin silloin 55v ikäinen ja matkaa eläkeikään olisi vielä yli kymmenen vuotta. Tämä on siis perusajatus tästä eteenpäin ja tätä oletusta lähdetään nyt jalostamaan eteenpäin pyrkien tiputtamaan tuosta vielä muutamia vuosia pois elämänlaadusta liikaa tinkimättä :)

Asunnon vaikutus

Omistan tällä hetkellä sijoitusasunnon jonka arvo on ~100 000€ ja velkaa siinä on kiinni 56 000€. Lainamäärä lyhenee 3072€ vuodessa joten asunnossa kiinni oleva laina olisi kuitattu 18v kuluttua normaalia tahtia maksettuna ja jätettynä huomioimatta remontteihin tulevaisuudessa menevät rahat. En kuitenkaan aio asuntoa pitää lähellekään tuota aikaa koska jossain vaiheessa ausntoon kohdistuvat remonttitarpeet syövät vuokratuoton ja tekevät sijoittamisesta tappiollista.

Sanotaan nyt, että myyn asunnon viiden vuoden kuluttua. Viidessä vuodessa asuntoon kohdistuva velka on tippunut lukemaan 40640€. Toisaalta myös asunnon arvoon voi laskea pienen aleneman koska kylpyhuone ja keittiö eivät siinä vaiheessa ole "uusia" eli toisin sanoen ne eivät ole aivan yhtä hyviä myyntivaltteja kuin ne olisivat nyt. Lasketaan asunnon arvoksi viiden vuoden kuluttua täysin hatusta heitettynä 96000€ eli arvon alenema olisi vajaa tonni vuoteen. Viiden vuoden kuluttua asunnon myynti tuottaisi siis 55360€. Jos korot ovat korkealla niin tuo menisi hyvin varmasti nykyisen talon lainan lyhentämiseen, jos taas korot ovat alhaalla niin koko summa menisi hyvin varmasti osakesijoituksiin. Tässä pieni taulukko miten tuo vaikuttaisi tilanteeseen:

Sijoitusasunnon myynnin vaikutus varallisuuskertymään, 3% tuotto

Hupsista! Asunnon realisointi summalla joka jättäisi käteen 55000€ ylimääräistä tarkoittaisi seitsemännelle vuodelle yli 1600€ suuruista korotusta tuottoihin olettaen prosentin olevan vaatimaton 3%. Samalla se höyläisi neljä vuotta pois tavoitteestani ja 300 000€ suuruinen nettovarallisuus olisi kasassa arviolta 51 vuoden iässä. Tätä voisi pitää jo kohtuullisena tavoitteena vaikka tuossa ajassa moni asia ehtii muuttua suuntaan jos toiseen :D

Mutta olisiko tuostakin vielä mahdollisuus parantaa? Nyt kun on käytetty jo sijoitusasunnon muuttaminen osinkotuottoon niin katse täytyy kääntää joko lisäsäästämiseen tai sijoitusten tuottoprosentin ylöspäin hilaamiseen. Jos alkaisin tarkoituksella etsiä kohteita joista saan 4% tuoton sijoitukselleni niin skenaario olisi seuraava:

Sijoitusasunnon myynnin vaikutus varallisuuskertymään, 4% tuotto

Tuottoprosentin hilaaminen kolmesta neljään höyläisi kaksi vuotta pois sijoitushorisontista ilman sijoitusasunnon myyntiä ja yhden vuoden sijoitusasunnon myynti huomioiden. Homma olisi siis kasassa joko ennen 50v täyttymistä tai juuri sen jälkeen.

Osingot

Lisätäänpä edelliseen taulukkoon osinkotuotto ihan vaan koska haluan nähdä miten osingot kehittyvät pääoman noustessa. Mennään tässä oletuksella, että asunto myydään viiden vuoden kuluttua ja osinkoprosentti tulee olemaan 3% (tällä hetkellähän se on siis 2.3).

Pääoman kasvaminen 4% tuotolla plus osingot 3% oletuksella

Osinkojen määrä kuudentoista vuoden kohdalla olisi siis 9151€ joka on linjassa hakemani 6000€ käteen jäävän osuuden kanssa. Tietysti tässä täytyy huomioida se, että kun tuo tilanne on saavutettu, minun ei ole mikään pakko enää säästää 10 000€ vuodessa vaan voin käyttää siitäkin suurimman osan muihin menoihin ja salkku jatkaa silti omaa elämäänsä markkinoiden mukana.

Omaa silmääni hivelee kovasti jo ihan tuo kuudennen vuoden kohdalla oleva lukema 3750€ joka jättäisi verojen jälkeen vuodessa hieman yli yhden kuukauden nettopalkkaani vastaavan summan lapaseen, 2600€, joka tekee 218€ kuukausitasolla. Kun mietin, että verotus huomioiden yhden palkattoman vapaapäivän pitäminen viikossa tarkoittaa noin 350€ suuruista lovea kuukausituloihin (laskelmani vuodelta 2014 ovat vanhentuneita, mutta pääperiaate on varmasti pysynyt samana), niin tuollainen summa vähentäisi nelipäiväisen työviikon vaikutuksen talouteeni vaivaiseen sataseen. Kun otetaan huomioon mahdollinen jälkikasvu ja lyhennetyn hoitoviikon vaikutus hoitomaksuihin, jne niin tuostahan saattaisi jäädä jopa voitolle rahallisestikkin...

Ei ole kysymystäkään, ettenkö tuommoisella erotuksella kääntäisi joka ikistä kiveä asian mahdollistamiseksi, sen verran paljon arvostan vapaa-aikaani :)

Yhteenveto

Kuten sanottua, niin asiat eivät tuppaa menemään kuten niiden on ajatellut menevän. Jälkikasvun ilmaantuminen kuvioihin sotkee asiat aivan varmasti ainakin osittain, mahdollinen tulipalo voi tuhota omaisuutta aiheuttaen vuosien takapakin, oma terveys voi pettää ja muuttaa prioriteetit ihan päälaelleen, ja niin edelleen. Mutta jos kaikki jatkuu ennallaan ja pystyn elämänlaadusta paljoa tinkimättä saamaan tuon 10000€ vuosittain taskun pohjalle, niin kahdenkymmenen vuoden kuluttua pullat pitäisi olla erittäin hyvin uunissa. Elämä ei kuitenkaan ole ikuista ja mieluummin säästän tässä vaiheessa turhasta kulutuksesta pystyen sitten elämään paljon vapaammin alkaen viisitoista vuotta ennen valtion myöntämää eläkeikää. Ja vaikka en koskaan saavuttaisi tuota 300 000€ salkkua, niin jo sadan tonnin sijoitusvarallisuus jättää osinkoina&vuokratuottoina muutaman tonnin ylimääräistä vuodessa käteen, sillä pääsee helposti etelään pariksi viikoksi tai maksaa itselleen nelipäiväisen työviikon suurimmaksi osaksi vuotta.

Tarkoituksena kun ei tässä ole tinkiä nykyisistä harrastuksista tai kituuttaa tonnikalalla kuukausikaupalla, vaan miettiä mitä ihminen oikeasti tarvitsee, ja jättää ne kaikkein idioottimaisimmat ostokset tekemättä.

Tämä mielessä on hyvä jatkaa oman talouden seuraamista, ties vaikka sieltä löytyisi joitakin kikka kolmosia millä tilannetta saa vauhditettua vielä muutamalla vuodella :)

Osingot 2016-2018, tulevaisuuden hahmottelua Part.1

Päätin tehdä pienen katsauksen viime vuoden aikana saamiini osinkoihin ja innostuin samalla vilkuilemaan Nordnetin raporttien kautta miten osinkoja on tullut aiemmin vuoden 2016 keväällä aloittamani sijoittamisen myötä. Samalla rupesin miettimään, että mihin olen oikein pyrkimässä tällä varallisuuden haalimisellani, ja miettimään hieman aikatauluja tavoitteiden saavuttamiseksi.

Salkku

Olen kyllä kirjannut osingot ylös myös vuosilta 2016 ja 2017 omiin exceleihini, mutta kirjasin silloin netto-osinkojen määrät, osittain euroiksi muunnettuna, ja vuoden 2018 osalta seurasin osinkoja jokaisen valuutan osalta erikseen sekä bruttona. Päädyin bruttojen seurantaan koska Nordnetin järjestelmä ei tee suoraa ennakonpidätystä kaikista sijoituksistani (esim. Astra Zeneca) joten on helpompaa laskea osingot bruttona ja sitten tarpeen vaatiessa tehdä itse päässään ~30% pidätys verojen määrän arvioimiseksi.

Päädyin seuraavanlaiseen taulukkoon:

osingot 2016 - 2018

Aloitin sijoittamisen toukokuussa 2016 joten kyseisen vuoden kertymä jäi erittäin vaatimattomaksi. Kuitenkin vuoden 2016 aikana tehdyt sijoitukset takasivat vuodelle 2017 jo 210€ verran osinkoja ja 2017 aikana tehdyt lisäostot nostivat vuoden 2018 kertymän yli 300€ rajapyykin. Alku se on sekin, verojen jälkeen about 200€, mutta paljon hitaampi kuin olisin toivonut! Vuosi sitten joulukuussa asetin tavoitteen 350€ brutto-osingoista, joten siihen en yltänyt lähimainkaan.

Suunnitelmia ja haaveilua

Sijoitussalkkuni koko tällä hetkellä on karvan vajaa 13 000€ josta suurin osa on kerrytetty vuoden 2017 aikana. Vuonna 2018 sain sijoituksiin säälittävät 1000€ johtuen pitkälti Visalaskun kanssa pelleilystä sekä loppuvuonna tapahtuneesta uuden talon valtauksesta joka on syönyt käyttövarojani melko hävyttömästi. 13 000€ kokoiselle salkulle tuo viime vuonna saavutettu 300€ tarkoittaa noin 2.30% osinkosuhdetta, ennen veroja. Omasta mielestäni tuo on hieman alhainen osuus, mutta olen toisaalta valinnut salkkuuni paljon yrityksiä joilla katson olevan vakaa toiminta-alusta ja mahdollisuus kasvattaa osinkoa tasaisesti tulevaisuudessa, tämän hetkisen osingonmaksuprosentin ollessa hieman alhaisempi.

Haaveissani siintää sellainen 6000€ kokonaisosinkokertymä kalenterivuodelle, verojen jälkeen, jolla pystyisin maksamaan kaikki pakolliset asumismenot melko kivuttomasti olettaen että tuon saavuttamisen aikaan asunto on jo velaton. Tämä tarkoittaisi vajaata 9000€ bruttokertymää vuodessa. Nykyisellä 2.30 osinkoprosentilla tuon 9000€ bruttokertymän saavuttaminen tarkoittaisi 400 000€ suuruista osakesalkkua. Jos saan sijoitettua omaa rahaa noin 10 000€ vuodessa (toiveajattelua) tarkoittaisi tuon saavuttaminen 40v mittaista urakkaa jolloin itselläni on ikää jo 74v ja monttupaikka kirkon takana alkaa joka aamu tuntua todellisemmalta.

Tuo ei siis tule kyseeseen joten täytyy tehdä pieniä laskelmia asian parantamiseksi :D

Kymppitonnin vuosinousu sijoitusvarallisuuteen

Pitäisi vissiin vähän miettiä, että kuinka helvetissä saavutan tuon kymppitonnin verran lisää sijoitusomaisuutta vuoteen kun omaan silmään pistää vaan vuoden 2018 aikana sijoitussalkkuun mennyt 1000€, puuttuu siis vaan vaatimattomasti sellainen 9000€ verran. Puhun tässä nimenomaan sijoitusomaisuudesta enkä nettovarallisuudesta, koska jätän asiassa huomioimatta omaan asumiseen tarkoitetun talon osuuden veloista ja varallisuuden kertymästä, oma asunto kun ei ole kovinkaan helposti muutettavissa sijoitusvarallisuudeksi. Jätän myös huomioimatta puolisoni tekemät taloudelliset ratkaisut koska vaikka ne tietysti vaikuttavat minuunkin, niin tämä on oma projektini ja oma tavoitteeni. Samoin jätän tässä vaiheessa laskematta korkoa korolle ilmiön vaikutuksen sekä lainapääoman pienentymisen vaikutuksen lainojen korkomenoihin jotka olisivat sitten muunnettavissa lisäsijoituksiksi.

Kyse on siis erilaisten sijoitusten summan nousemisesta jotka on pienen mutkan kautta muutettavissa erilaiseen sijoitusten muotoon. Eli osinkosalkku on muutettavissa asuntovarallisuuteen ja asuntovarallisuus on muutettavissa osinkosalkkuun, jne.

asuntovarallisuus

Sijoitusasunnon laina lyhenee tasan 206€ verran kuukaudessa = 2472€ vuodessa. Kymppitonnista 2472€ verran kasassa.

Sijoitusasuntoon kohdistuu kylpyhuonetta varten otettu remonttilaina joka lyhenee 50€/kk = 600€/v. Kymppitonnista kasassa 2472 + 600 = 3072€.

Vuokratulo asunnosta on 600€ josta tehtävien vähennysten jälkeen pitää varata 100€ veroihin, 200€ vastikkeeseen ja 100€ varaan "remonttirahastoon". Koska olen maksanut asuntoon kohdistuvat lainat omalta tililtäni käyttämättä vuokratuottoa niiden maksamiseen, niin vuokratulo kasvattaa kassaani siis 200€/kk = 2400€/v. Lopulta on aika sama mistä maksan nuo lainat koska ne on silti maksettava, joten asia ei muutu mihinkään vaikka siirtelisin rahaa vasemmasta taskusta oikeaan taskuun. Kymppitonnista kasasssa siis 3072 + 2400 = 5472€.

sijoitussalkku

Puoliväli on siis saavutettu ja on aika mennä siihen vaikeampaan osuuteen eli omasta taskusta kaivamiseen. Ensin otetaan huomioon salkun kasvuvauhti vuodelta 2018.

Sijoitussalkkuni kasvoi siis vuonna 2018 summalla 1000€. Alkuvuosi meni 50€/kk määrällä kun tappelin muiden velkojen ja menojen kanssa ja loppuvuodesta tein sitten isompia 100-300€ suuruisia kuukausisiirtoja josta tuo summa muodostui. Kymppitonnista kasassa siis 5472 + 1000 = 6472€.

Vielä ollaan kolme ja puoli tonnia jäljessä. Sen varalle vaaditaankin jo hieman taloudellisen kirjanpidon seurantaa viime vuoden osalta ja tarkkoja sotasuunnitelmia.

Viime vuoden lokakuuhun saakka maksoin 50€/kk harrasteautoni säilytyspaikasta. Lokakuun lopulla ajoin auton omaan talliin joten erillisiä ulos vuotavia säilytyskuluja siitä ei tällä hetkellä koidu. Lupaan siis tässä laittaa tuossa säästetyn 50€ sijoitussalkkuni tilkkeeksi vuoden 2019 ajan. Tarkoittaa 600€/v. Kymppitonnista kasassa siis 6472 + 600 = 7072€.

Käytin omalta osaltani ruokaan, eväisiin, jne. 409€/kk vuoden 2018 aikana. Summa on mielestäni järjetön ja sille on pitänyt tehdä jo pidemmän aikaa jotain. Koska viime vuonna oli myös muutama kuukausi joina ruokaan meni alle 300€, voisin yrittää tinkiä tuosta summasta ja pärjätä simppelillä kotiruoalla, nuudeleilla ja tonnikalalla. Pyrin siis pääsemään tässä kategoriassa alle 350€/kk kuluilla joka tarkoittaisi 50€ lisää sijoituksiin, 600€/v. Kymppitonnista kasassa siis 7072 + 600 = 7672€.

Osinkoja salkkuuni kertyi vuonna 2018 nettona ~200€ verran. Vaikka ne ovatkin eri valuutoissa niin lasken tuon silti plussaksi sijoitusvarallisuuteeni koska en ole nostanut osinkoja pois salkusta. Kymppitonnista kasassa siis 7672 + 200 = 7872€.

Vielä ollaan 2200€ jäljessä ja tuon täyttäminen tuntuu jo helvetin vaikealta. Voisin tinkiä kympin tai kaksi sieltä täältä menojeni suhteen, mutta tuommoisia summia sieltä ei saa kasaan. En myöskään halua tinkiä liikaa esimerkiksi harrastuksistani koska elämässä pitää olla myös hauskuutta ja pelivaraa hetken mielijohteille. Talolainastamme alkaa myös juosta vähennykset kesän jälkeen joka tarkoittaa reilusti yli puolen tonnin lisäkustannuserää jota varten asumiseen laittamaani 500€/kk täytyy luultavasti kasvattaa satasella. En kuitenkaan ole valmis tyytymään kohtalooni ja myöntämään etten tuohon kymppitonniin tule pääsemään, joten vielä on muutama kohde josta voin tinkiä! :D

Olen laittanut vuoden 2018 aikana säästötililleni automaattisella siirrolla 50€/kk. Säästötilillä on nyt 800€ joten kun saldo ylittää 1000€ toukokuussa, voin siirtää tuon 50€ tuottavampaan toimintaan. Kesäkuusta eteenpäin siirrän siten 50€/kk sijoituksiin = 350€. Säästötilin saldoa pystyy kasvattamaan omaehtoisilla siirroillakin sitten tuosta eteenpäin Payment A Day menetelmällä. Kymppitonnista kasassa siis 8222€.

Vaikka valtio leikkasi pari vuotta sitten kesälomarahojani, saan silti kesäkuun tilin yhteydessä noin 1000€ normaalin palkkani lisäksi. Viime vuoden exceliä katsoessa huomaan, että varauduin silloisen omistusasuntoni (nyk. sijoitusasunto) tulevan oviremontin laskuun siirtämällä kesäkuun palkasta melkein 600€ säästötililleni ja vielä heinäkuun normaalisuuruisesta palkastakin 550€. Muina kuukausina säästötilille on mennyt vaihtelevasti 20-400€ summia, keskiarvoltaan 45€ verran. Voisin uskaltaa väittää, että noiden laskelmien perusteella minun on mahdollista heittää sijoitustilille vuonna 2019 vielä ylimääräinen 1000€. Kymppitonnista kasassa siis 8222 + 1000 = 9222€.

Tähän se onneni nyt sitten kuitenkin loppuu. En keksi mitään fiksua tapaa miten saisin tuon puuttuvan 800€ tongittua kasaan pelkistä palkkatuloista ja sijoitusasunnon tuotoista. Voisin maksaa sijoitusasuntoon kohdistuvan remonttilainan pois mahdollisimman nopeasti, mutta koska lainan osuus nostaa joka tapauksessa sijoitusvarallisuuttani (koska saan lyhennysten vuoksi enemmän rahaa takaisin asunnon myynnin yhteydessä) olisi sen maksamisen todellinen vaikutus sijoituskykyyni vain lainan korkojen verran, toisin sanoen 10€/kk. Sama koskee sijoitusasunnon asuntolainan poismaksua, sen korkovaikutus on tällä hetkellä noin 40€/kk josta saa vielä verotuksessa etua. Enkä tietysti pysty kyseistä lainaa maksamaan pois vuodessa kuitenkaan joten en ala edes yrittämään. Korkeintaan teen siihen muutamia pieniä ylimääräisiä lyhennyksiä silloin tällöin joilla saan pudotettua lainamäärän hieman pienemmäksi ihan oman kirjanpidon kaunistelemiseksi :D

Jotain tartteisi siis tehdä tuon kymppitonnin täyttymiseen. Asiaa sietää pohtia rankasti tässä alkuvuoden aikana, oleellisessa osassa tulee olemaan tuo harrastamani kustannusten seuranta josta pystyn nopeasti näkemään muutokset viime vuoteen, hyvässä tai pahassa, ja tekemään säätöjä sen perusteella. Suhtaudun positiivisesti siihen, että pystyn tekemään sieltä vielä lisäsäästöjä jotka on siirrettävissä sijoitusomaisuuden kartuttamiseen, kunhan vaan ensin tunnistan osa-alueet joista niitä plussia kertyy :)

Osassa kaksi ynnäilen hieman tämän laskennan tulosta ja tarkistelen reittikarttaani jolla tavoittelen passiivisen tulon osalta pääsyä noihin 9000€ bruttotuloihin!

Sijoitusvuosi 2017

Vuosi 2017 alkaa olla paketissa, ja koska osinkoja ei pitäisi enää tänä vuonna olla tulossa, on aika katsastaa ensimmäinen kokonainen vuosi sijoitusmarkkinoilla. Sijoitushommien lyhyt historia omalta osaltani on seuraavanlainen:
Aloitus keväällä 2016
ETF-kohteiden laitto jäähylle syksyllä 2016

Sijoitussalkkuun on tipahdellut rahaa palkkapäivinä tasaista tahtia, normaali summa on ollut tämän vuoden aikana 300€/kk. Olen ostellut osakkeita noin tuhannen euron osissa, paitsi kesällä Nordnetin tarjouksen myötä suomalaisia kohteita parin sadan euron paketeissa.

Tein kuluvan vuoden alussa suunnitelmia sijoitushommien suunnan määrittelemiseksi ja siinä laskin, että salkussa pitäisi olla omaa rahaa kiinni noin 11600€ tällä hetkellä. Tähän tulokseen en aivan päässyt, suurimmaksi yksittäiseksi syyksi lasken keväisen kylpyhuoneremontin jota makselen iloisesti hamaan tulevaisuuteen saakka. Oikeastaan kyseistä kylpyhuoneremonttia ja sen myötä tullutta Visalaskua voinen syyttää pitkälti kaikista tämänhetkisistä talousongelmistani, sekä käsistä lähtenyttä shoppailua. Olen ostanut tässä vuoden toisella puoliskolla 600€ jääkaapin, 80€ kengät, 350€ hintaisen kotiteatterivahvistimen ja viimeisimpänä 500€ hintaisen television. Mitkään noista ei ollut ns. elämän ja kuoleman ostoksia ja olisivat itsessään nostaneet sijoitussalkun kokoa melkein 10% nykyisestä.

Ei siis kovin vahvasti ihmiseltä joka yrittää saada vuotavan paatin paikattua ja riittävästi säästöön aikaistettuja "eläkepäiviä" varten :D

Salkun koko on tällä hetkellä noin 10500€ omaa rahaa ja toteutumaton tulos siihen päälle noin 1050€ eli viivan alla  löytyy 11500€ verran.

Osingot

Osingot kuukausittain 2017

Kuva kertoo paremmin kuin tuhat sanaa missä tällä hetkellä mennään.

- Euroja tuli bruttona 91€ verran

-Dollareita 88$ verran

-Ruotsin kruunuja 431SEK arvosta.

Tuosta tietysti verot vielä pois joten tulos on karkeasti kolmannen pienempi, mutta asioita on mielestäni helpompi seurata pitkässä juoksussa ilman verovaikutuksen huomioimista. Euroissa laskettuna tämän päivän kurssilla tuo tekee 91+73+43€ = 207€ bruttona.

Salkun sisältö

Salkun sisältö 12/2017

Tuommonen se salkku nyt tällä hetkellä on. Kuten tuosta voi jokainen kattoa, on siellä hyvinkin plussalla olevia kohteita, mutta myös valitettavia miinuksia.

Archer-Daniels-Midland (ADM) on ikävästi tipahtanut miinukselle vuoden mittaan, mutta luotan kyseisen firman vielä tuolta nousevan, sen verran iso toimija "perusteollisuuden" puolella.

Oriola on toinen iso kämmini, ostin sitä keväällä jonka jälkeen toimitusjärjestelmän täydellinen kämmääminen ja lääkkeiden toimitusvaikeudet ovat syösseet yhtiön syöksykierteeseen. Toivottavasti nyt joulukuussa tapahtunut johtomuutos kääntää kurssin ylämäkeen, muuten on tiedossa ensi vuodelle tappioita vähennettäväksi verotuksessa.

Nokia otti kunnon dipin loppusyksystä jonka takia se valahti ikävästi miinukselle, mutta uskon sen sieltä vielä nousevan. Samoin Elisa ja F-Secure keikkuvat nollan molemmin puolin viikosta riippuen, en ole noista kohteista huolissani vaan odotan ajan tekevän tehtävänsä kurssinousun ja osinkojen muodossa.

Ainoa myyntini tänä vuonna oli Tikkurila. Ostin kesällä Nordnetin tarjouksen alussa ja samantien firma kääntyi syöksyyn. Yhtiöllä ei ole monopoliasemaa joka suojaisi sen toimintaa ja kilpailijat ovat hyvin paikanneet Tikkurilan vaikeuksien takia syntyneen vajeen markkinoilla joten en nähnyt syytä uskoa yrityksen palaavan aiempaan asemaansa ihan lähiaikoina. Onneksi tappiot on laskettavissa kympeissä eikä satasissa :)

Mietteitä ja osinkoennuste 2018

Summa josta lähdetään liikkeelle on siis 207€ brutto-osingot tältä vuodelta. Tuo tulee nyt ylittymään joka tapauksessa koska salkkuun on tullut kesän jälkeen huomattavasti lisää leveyttä ja sen takia myös kevään 2018 osinkokausi muodostuu paljon kuluvaa vuotta suuremmaksi. Omien laskujen mukaan vuoden 2018 osinkokertymä tulisi olemaan nykyisellä salkulla 266€ bruttona plus Svenska Cellulosan osingot joista ei ole vielä täyttä varmuutta. Kyseinen yritys jakaantui kahtia kuluvana vuonna joten samalla myös osinkojen jakosuhde meni uusiksi ja varmuus tulevasta osingosta tulee vasta kevään mittaan.

266€ kuulostaa jo sellaisenaan ihan mukiinmenevältä summalta, 30% verotuksen jälkeen siitä jää kuitenkin vain 186€ verran kouraan. Olen sen verran uhkarohkea, että ennustan saavani ensi vuoden mittaan vuotavan lompakkoni kuriin ja säästöön nykyisen 10500€ päälle 400€/kk. Tuo tarkoittaisi 15300€ suuruista salkkua vuoden lopussa.

Osingoissa asetan tavoitteen vaatimattomasti 350€ bruttosummaan joka tarkoittaisi 245€ netto-osinkoja. Tuo on jo enemmän kuin kuukausittainen yhtiövastikkeeni joten oikealla radalla edetään :)

Paratiisin paperit - miksi "harmaa" verosuunnittelu koskee myös sinua

Moni on luultavasti viime päivinä lukenut mediasta uusimmasta tietovuodosta joka on ristetty Paratiisin papereiksi. Se on sukua muutaman vuoden takaisille Panaman papereille jotka aloittivat suhteellisen vilkkaan keskustelun verosuunnittelusta ja siitä mikä on hyväksyttävää ja mikä ei ole hyväksyttävää verojen välttelyä.

Tietovuoto paljastaa maailman veroparatiiseihin rekisteröityneitä yrityksiä, poliitikkoja, rikkaita viihdejulkkiksia, urheilutähtiä, jne. taloudellisesti vahvoja tahoja. Onpahan mukana myös valtiotason toimijoita kuten yhdistyksiä ja yrityksiä jotka saavat rahoitusta julkiselta puolelta, esimerkiksi suomalainen Finnfund.

Finnfund

Finnfund on Suomen valtion kehitysrahasto joka sijoittaa varoja kehittyvien maiden erilaisiin projekteihin. Kansalaisjärjestö Finnwatchin tekemän syytteen mukaan rahasto harrastaa aktiivista verosuunnittelua veroparatiisien kautta, uutinen aiheesta Ylen sivuilla. Veroparatiisin kautta kierrätettynä idea on välttää tuplaverotusta eri maissa, rahastosta ulos myönnettävien rahavarojen vastaanottajan on tarkoitus olla vastuussa verojen maksamisesta omassa maassaan. Tätä ei ilmeisesti ole aukottomasti valvottu ja kun asiasta on nyt kysytty, on voitu vedota kätevästi salassapito- ja yrityssalaisuuksiin.

En ole vielä keksinyt oikeasti pätevää syytä tälle kikkailulle koska Suomen lain mukaan sijoitusrahastot ovat verovapaita yhteisöjä. Osaako joku sanoa mistä tämä johtuu? Vai onko kehitysrahasto ja sijoitusrahasto byrokratian silmissä niin erilaisia toimijoita vaikka käytännössä harrastavat tässä tapauksessa ainakin osittain ihan samanlaista sijoitustoimintaa?

Ongelmallista tästä veroparatiisikierrätyksestä tekee nimenomaan avoimuuden ja seurannan vaikeutuminen. Suomessa toimiva rahaston työntekijä ei varmasti pysty seuraamaan kaikkea raha- ja veroliikennettä jota toisella puolen maapalloa tapahtuu rahaston sijoituskohteissa. Näihin ongelmiin on liitetty myös korruptiota, ihmisoikeusloukkauksia ja rahanpesua kohdemaissa, rahoilla on taipumuksena kulkea paikallisten hyväosaisten päättäjien kautta jotka vetävät välistä oman osuutensa, monesti suurimman osan avustuksista.

Yhtiöt

Brittiläinen BrightHouse maksoi viime vuonna lähes 215 miljoonan euron voitoistaan veroja vain kahdeksan miljoonaa euroa.

Nike harjoittaa miljardien eurojen verosuunnittelua paratiisien ja laissa olevien porsaanreikien kautta. Samaa tekevät menestyvät teknologiafirmat Apple ja Google, ruoka- ja juomafirmat McDonalds sekä Starbucks (linkit uutisessa).

Näitä esimerkkejä on antaa vaikka miten paljon, verojen välttely on niin tavanomaista ja koneisto joka tuota suunnittelee niin järjettömän kokoinen ettei tavallinen veronmaksaja voi tuota edes käsittää. Ja tavoitteenahan firmoilla ei ole maksaa tuotteiden tekijöille aasialaisessa hikipajassa yhtään sen kymmenen sentin yli vaan tuottaa yhtiön suuromistajille satumaisen suuria tuottoja.

Apple on maksanut tuloistaan veroja ilmeisesti jotain 0.005% joka on ihan törkeän vähän. Samalla yhtiön pörssikurssi takoo uusia ennätyksiä vuodesta ja kvartaalista toiseen houkutellen piensijoittajia vahvalla tuloksellaan. Onko yhtiö kuitenkaan lopulta niin vahva kuin se antaa olettaa jos tulos perustuu erittäin suurelta osin verokikkailuun ja sen kautta saatuun ikävään veroetuun joihinkin muihin alan toimijoihin nähden? Kuinka käy yrityksen arvon kun jossain vaiheessa päättäjätasolle saadaan semmoista sakkia jotka pistävät lopun tälle toiminnalle, yrityksen maine ja arvo luultavasti romahtavat ainakin hetkellisesti aivan pohjamutiin, ja kuinka silloin käy pienen yksityisyrittäjän joka on onnessaan sijoittanut 30% salkustaan teknologia-alalle Appleen, Googleen ja kumppaneihin?

Yksityiset sijoittajat

Maltan rekisterissä on kolmesataaviisikymmentä (350) suomalaista. He ovat pankkiireja, pokeripelaajia ja sijoittajia, jne. Malta on vain yksi näistä paratiiseista joten yhteenlaskettu määrä niiden kautta verosuunnittelua harrastavien osalta on varmasti reilusti toisen tuhannen puolella.

Mansaarelle rekisteröity tuhat lentokonetta. Formula 1-tähti Lewis Hamilton on hoidellut 27 miljoonan dollarin arvoisen yksityiskoneensa Mansaarten rekisteriin ja välttyi siten 5.2 miljoonan dollarin arvonlisäverolta. Jos kyse olisi suomalaisesta henkilöstä, tarkoittaisi tuo karkeasti yhtä euroa lisää jokaisen suomalaisen maksamiin veroihin. Jos lentokoneista 90% eli 900kpl olisi saman hintaluokan vehkeitä tarkoittaisi se 900€ suuruista veropottia maksettavaksi takaisin jokaiselle suomalaiselle koska verotulot saadaan näistä ökyluokan laitteista joilla ei oikeasti ole mitään tekemistä välttämättömän omistamisen kanssa. Eikö ole ihan kiva ajatus?

Pohdintaa oman sijoitustoiminnan kannalta

Haluan kyllä aiemmin eläkkeelle kuin mitä valtio minut päästäisi, mutta tällaiset paljastukset pistävät aina pikkaisen ajattelemaan. Haluanko olla mukana sijoittamassa vaateyritykseen joka riistää työntekijöitään, tarkoituksella jättää verot maksamatta ajatellen vain niiden parin suuromistajan rahallista etua ja näin tehden kasaa valtioille ihan älyttömät paineet kerätä nuo menetetyt verotulot tavalliselta kansalta? Tai teknologiafirmaan joka maksaa satumaisista tuloistaan veroa alle prosentin ja silti kehtaa pelkän brändinsä turvin pyytää lopulta melko keskinkertaisista tuotteistaan puolta suomalaisen palkansaajan kuukausiansiosta?

Olen aivan varma siitä, että jos nämä yritykest ja rikkaat yksityishenkilöt hoitaisivat asiat niin kuin laki on tarkoittanut ne hoidettavaksi, olisi valtioiden alijäämät ja budjettiongelmat ratkaistu kertaheitolla. Voisipa sinne ilmestyä jopa pelivaraa jolla voitaisiin yritysverotusta laskea kautta linjan ja lopulta se koituisi myös kuluttajan eduksi koska verokikkailun vaatimat lakiasiantuntijat menettäisivät luksuspalkkaiset työnsä ja yrityksen maltillisempi verotus mahdollistaisi pienemmät kuluttajahinnat.

Jos vaihtoehtona on maksaa omista tuloistani melkein 50% kokonaisveroa tai niistä Niken lenkkareista kymmenen euroa enemmän koska he joutuisivat nostamaan tuotteiden hintoja antaessaan verotuksen mennä lain tarkoittamalla tavalla niin kyllä minä valitsisin sen kympin enemmän lenkkareista. Sama koskee kännyköitä ja muitakin tuotteita, kun kaikki yritykset saataisiin pelaamaan samoilla pelisäännöillä olisi kilpailutilanne aivan erilainen ja kuluttajan valinnat voisivat muuttua radikaalisti.

En kuitenkaan usko asioiden nopeaan muuttumiseen. Asioiden muuttaminen vaatisi päättäjätasolla radikaaleja muutoksia ajatteluun ja lakien säätämiseen, lobbauksen ja yleisen munattomuuden takia noita asioita ei kuitenkaan kannata odottaa lähitulevaisuudessa. Päätän siis lompakollani ja jätän suurimman osan tuotteista ostamatta. Sijoittamisen kannalta asia onkin sitten enemmän työtä teettävä, päätän tässä ja nyt tutkia entistä tarkemmin sijoituskiikarissani olevien yritysten rahavirtoja, jos se on suinkin vain mahdollista. Onneksi nämä Panaman ja Paratiisin papereista kirjotettavat uutiset jäävät internetin kätköihin säilöön ja niitä voi aina etsiä useammalla eri kielellä pienen perspektiivin saamiseksi. En halua menettää rahojani sijoittamalla yritykseen jonka arvo koostuu moraalisesti epäilyttävän verokikkailun avulla saadusta kilpailuedusta.

Tällaista nopeaa sohimista aiheeseen tällä kertaa, jatketaan jos ja kun mietteitä tulee lisää.

Sijoitustavoitteet vuodelle 2017

Vuoden alussa paalutin hieman taloudellisia tavotteita kuluvalle vuodelle 2017 joten nyt on hyvä aika miettiä hieman missä mennään sijoitusasioiden parissa ja mihin haluaisin tänä vuonna niiden suhteen päästä. Tuleva taloprojekti ja nykyisen vuokraus/myynti voi heilauttaa kuviota helposti suuntaan tai toiseen, mutta oletuksena on, että vaikka olisin kahden kämpän loukussa niin yhteenlaskettuna asuntojen menot pysyvät alle tonnissa kuukausitasolla ja sijoituskassa kertyy kuukausittain vähintään 10% osuudella nettotuloista. Halukkaita vuokralaisia on jo ilmottautunut asunnolle ja koska vuokrasopimuksen haluan 6/12kk kerrallaan niin asunto tulisi olemaan vuokrattuna luultavasti ainakin tämän vuoden. Uuden talon lainalyhennysten määrä on suurinpiirtein sama kuin nykyisessä joten taloustilanteeni tulisi pysymään noin +/-0 tilanteessa jonka ansiosta sijoitussalkun koko kasvaisi entiseen tahtiin. Jos vanha asunto sattuisi menemään kaupaksi vuoden mittaan niin nämä sijoituslaskelmat menevät täysin uusiksi suhteellisen huomattavan rahasumman vapautuessa käytettäväksi. Katsotaan kuinka kevään mittaan asiassa käy :)

Sijoitussalkun koko vuoden 2017 lopussa

Vuoden alussa määrittelin, että tänä vuonna sijoitusomaisuus karttuisi summalla 6000€, eli 500€/kk. Tällä hetkellä sijoitussalkkuun itse laitettu rahasumma on 5558€ ja risat. Toteutumaton tulos tuohon päälle on 554€ eli 9,97% verran ollaan "plussalla". Plussaa oli vuodenvaihteessa vielä tuotakin enemmän, mutta viimeiset viikot ovat olleet aika mollivoittoisia sekä omassa salkussa että näköjään markkinoilla yleensäkin.

Vuoden 2017 lopussa salkussa pitäisi tavotteiden perusteella olla omaa rahaa kiinni 11558€, pyöristetään tuo nyt suosiolla summaan 11600€, jotta on kiva tasanumero jota tavoitella. Jos toteutumaton tulos pysyisi samoissa prosenteissa tarkottaisi tuo kokonaissalkun kooksi rapiat päälle 12700€.

Tässä tietysti pitää miettiä sitä, että aloitin salkun kasaamisen vasta viime keväänä joten tänä vuonna minulla on noin neljä kuukautta enemmän aikaa saada tuo summa kasaan. Sen pitäisi periaatteessa helpottaa urakkaa, mutta vuoden jo tiedossa olevat tapahtumat tulevat nielemään rahaa ihan urakalla joten tavoitteessa on enemmän kuin tarpeeksi haastetta.

Osingot

Laskeskelin huvikseni Exceliin ennustetun osinkokertymän tällä hetkellä voimassa olevilla summilla ja vaihtokursseilla. Summa tietysti muuttuu kevään mittaan kun tilinpäätöstiedot julkistetaan ja osingonjaot vahvistetaan. Tällä hetkellä vuoden osinkotaulukko näyttää seuraavalta:

osinkoennuste vuodelle 2017

Eikö ole hieno taulukko. Olen sujuvasti unohtanut kaikki mahdolliset exceliin liittyvät hienoudet sitten kouluaikojen ja onnistun käpistelemään enää näitä ihan peruslaskentoja, nekin menevät erittäin monimutkaista reittiä kun kaikki erikoisemmat komennot ovat kadonneet pääkopasta :D Pitäisi oikeasti ehtiä perehtymään noihin uudestaan niin saisi automatisoitua ison osan kirjanpidosta...

Mutta joka tapauksessa, yllä oleva kuva näyttää tämänhetkisen osinkojakauman vuoden eri kuukausille.

Osinkoja tulee tällä hetkellä kolmessa valuutassa: USD, EUR ja SEK. Yhteenlaskettu summa tämän päivän kurssilla on 172€ bruttona, 120€ nettona (30% veron jälkeen).

YOC (Yield on Cost) eli netto-osinkojen yhteenlaskettu määrä sijoitusten ostohintojen yhteissummasta on tällä hetkellä keskiarvon mukaan laskettuna 4.21%. Salkkuni "huonoimmalla" yrityksellä tuo on 3.07% ja "parhaalla" yrityksellä 5,56%.

Koska osakesalkun koko on tarkoitus suurinpiirtein tuplata vuoden 2017 aikana, niin oletan lähtötilanteen vuodelle 2018 olevan myös tuplat tuosta eli noin 340€ bruttona, 240€ nettona.

Aika onnettomissa summissa pyöritään siis, mutta siitä se pallo lähtee vähitellen pyörimään :)

Pidemmän ajan mietintää

Salkkuni koostuu näin alkuvaiheessa hyvin isolta osalta ns. varmoista ja vakaista osingonmaksajista joiden arvossa ei varmaankaan tapahdu räjähtäviä muutoksia jotka toisivat isompia osinkojättipotteja tullessaan. Tarkoituksena olisi siirtää painopistettä edullisempiin aristokraatteihin jotka korottavat osinkoaan säännöllisesti, mutta yhtiön arvostustaso olisi kuitenkin nykyisiä valintoja maltillisemmalla tasolla. Sen myötä osinkokertymän tulisi kasvaa vuosittain isommassa suhteessa kuin mitä itse laitan lisää rahaa salkkuun.

Samalla koitan välttää ostamasta salkussani olevia yrityksiä joiden osakekurssi on huomattavasti plussalla, ostan mieluummin silloin kuin ne ovat syystä tai toisesta pienessä hetkellisessä kuopassa markkinoiden ylireagoidessa. Esimerkiksi jo tuolla aiemmin mainittu UPM on salkussani tällä hetkellä 50% plussalla ostohintaan nähden joten lisäostoja pitää harkita erittäin pitkään. Olen ajatellut asian niin, että tuolla tavalla meneteltynä en tule maksaneeksi liikaa kupongeista ja saan paremman prosentuaalisen osinkotuoton sijoittamalleni rahamäärälle. Samalla tulee etsittyä sopivasti uusia sijoituskohteita joissa arvostustaso on matalampi, mutta osinkotuotto silti hyvällä tasolla sijoitettavaan summaan nähden :)

Nykyisellä salkun kasvuvauhdilla, osingot uudelleen sijoittaen, ja koko salkun osinkotuottoprosentilla (YoC 4,21%) laskettuna salkkuni arvo vuonna 2030 olisi noin 110 500€ ja osinkoja olisi tiedossa noin 4650€ vuodessa. Olen itse tuossa vaiheessa 45-vuotias joten tuo on aivan liian pieni summa suunnitelmieni toteuttamiseen.

Jos taas keskityn salkun osinkotuottoprosentin kasvattamiseen niin tilanne paranee huomattavasti. Prosentin ollessa viisi (5), olisi salkun arvo 116 500€ ja osinkoja tulisi tonnin enemmän eli 5800€ vuodessa. Tuokin kuulostaa ihan järkyttävän pieneltä osinkosummalta kun miettii aikaa joka tuon saavuttamiseen menee :D

Jos nostaisin säästösumman 8000€ vuositasolle (660€ kuukaudessa) ja YoC pysyisi tuossa 4,2% tuntumassa niin salkun arvo vuonna 2030 olisi 144 000€ ja osingoista kertyisi 6000€ vuodessa. Tuolla summalla pitäisi pystyä kattamaan jo suurin osa vuoden pakollisista menoista kun asuntolainatkin ovat lyhentyneet samaa tahtia. Työskentely viitenä päivänä viikossa ei olisi siten enää millään tavalla tarpeellista toimeentulon kannalta :)

Saa siis nähdä vieläkö sitä löytyisi ylimääräistä rahaa jostain menotaulukon nurkasta siirrettäväksi sijoitustoimintaan ;)

Näissä laskelmissa ei ole myöskään mukana salkun arvonnousua koska en ole ajatellut koskaan myyväni hyvää osinkoa maksavia yrityksiä salkustani. Lisätuottoa pystyy kuitenkin halutessaan hankkimaan myymällä reilusti voitolla olevia sijoituksia hankkien tilalle samalla tai paremmalla osinkotuottoprosentilla varustettuja yrityksiä joiden arvostustaso on matalampi.



Tämmöstä pientä pohdintaa tähän väliin. Laskelmat muuttuvat varmasti lähiaikoina kun useammat yritykset vahvistavat osingonjakonsa, mutta tällä mennään tällä hetkellä :)



Minkälaisia taloussuunnitelmia teillä on alkaneelle vuodelle ja pidemmälle aikavälille?

Vuoden 2016 yhteenveto ja 2017 tavoitteet

Kuinkas se 2016 sitten sujuikaan? Alla tavoitteet joita vuosi sitten itselleni asetin, sekä kommentit toteutumisesta suuntaan tai toiseen:

• Polttoainelasku alle 150€
• Helppo nakki, taisi ylittyä kerran kesälomareissun takia. Muuten mentiin alle satasessa käytännössä koko vuosi.
• Ruokalaskun painaminen alle 250€ ja maksaminen S-Pankin tilin kautta.
• Parina kuukautena päästiin jo aika lähelle tuota asetettua 250€ summaa, muuten mentiin surkealla tahdonvoimalla reilusti yli 300€ summissa ja S-pankin kautta maksaminen ei toteutunut yhtenäkään kuukautena. Surkea esitys!
• Keittiölainan tuhoaminen
• Tuli maksettua elokuussa 2016 :)
• Hätävaratilin kasvattaminen summaan 4000€
• Periaatteessa tavoite tuli saavutettua, tilin saldo kävi parhaimmillaan yli 4500€ summassa, mutta sitten tuli Nordnetin kampanja ja tilin saldo suli 2500€ lukemiin. Ensi vuoteen lähdetään nyt noin 2700€ saldolla...
• Asuntolainen lyhentäminen summalla 400€
• Sijoittaminen tuli ja vei rahat. Maaliskuussa tein muutoksen lainan maksusuunnitelmaan ja pienensin lyhennystä satasella. Laina lyheni siis summalla 300€ ja lainaan ylimääräisenä maksettua puskuria on yli tuhat euroa odottamassa huonoa päivää jolloin tarvitsee jättää parin kuukauden lyhennykset tekemättä :) 
• Sijoituksiin 5000€ summa vuoden 2016 aikana
• Täyttyi kevyesti. Ura urkeni toukokuussa 2016 ja tällä hetkellä sijoitussalkuun on itse syydetty noin 5600€ kahisevaa, tuottoprosentti pyörii 9.50% tuntumassa eli plussallakin ollaan ihan kiitettävästi. Osinkoja on kerennyt putoamaan marraskuussa 5.79$ ja joulukuussa 6.20$. Ei noilla vielä juhlita, mutta siitä se lähtee :)

Kaiken kaikkiaan ihan mukiinmenevät tulokset. Ruokalaskun suhteen en tehnyt tarpeeksi töitä, mutta koska tein lupauksen vuoden vaihtumisen kunniaksi niin tuossakin asiassa voi olla parempaa suoriutumista havaittavissa vuonna 2017 :)

Vuosi 2017

Kaikki viime vuoden tavoitteet säilyvät sinänsä ennallaan, mutta muutetaan rajoja hieman. Vuoden 2017 tavoitteet ovat siis:

• Polttoainelasku pysyy alle 100€/kk
• Saa mennä yli tai jäädä alle kuukaudesta riippuen, lasken keskiarvon perusteella.

• Ruokalasku alle 300€ joka ikinen kuukausi ja maksaminen S-Pankin tilin kautta
• Nostan nykyisen ruokatilille menevän 200€ summaa viidellä kympillä ja jätän ruokaostoskeikoilla Dansken kortin kotiin jos ei muu auta...
• Tein lupauksen vuoden vaihteen kunniaksi päästä irti energiajuomien lipittämisestä. Noista yksistään olisi tiedossa arviolta 5-10€ viikkosäästö eli 20-40€ kuukaudessa :)

• Hätävaratilille saldoksi 3000€
• Nousua on hurjat 300€ nykyisestä, mutta töitä tuonkin tekemiseen joutuu tekemään.

• Asuntolainaan edelleen 300€/kk, asuntolainassa oleva puskuri 1200€ tasolle ja vuoden lopussa saldo alle 45000€.
• 45000€ alle pääseminen tarkoittaa 400€ ylimääräisiä lyhennyksiä tuon 300€/kk lyhennyksen päälle. Hoidetaan tämä Payment A Day-tyylillä sekä lomarahoista.
• Jos nykyinen asunto menee vaihtoon niin tämä kohta pyyhkiytyy pois, tarkennetaan sitä mukaa kun muutoksia tapahtuu

• Sijoitustilille 6000€ vuoden 2017 aikana
• Nykyisellä tahdilla Nordnetin puolelle siirtyy 300€ kuukausittain. 6000€ summaan pääseminen vaatisi 500€ kuukausittaista panostusta johon en kuitenkaan ole valmis tällä hetkellä kun asuntoasiat ovat kypsymisvaiheessa ja Visalasku juoksee koko ajan. Mutta otetaan tuo tavoitteeksi, antaapahan motivaatiota hoitaa Visa pois alta :)

• Yksi palkaton vapaapäivä kuukaudessa, kaksitoista kappaletta vuodessa.
• Yksi palkaton vapaa ei välttämättä kuulosta paljolta, mutta kuukaudessa on 22 työpäivää joista yksi vastaa noin 5% osuutta. Samalla suhteella se vaikuttaa alentavasti myös palkkaan, eli yksi palkaton vapaapäivä tarkoittaa itselläni noin 5% tiputusta tuloissa. Onneksi progressiivinen verotus tulee tuossa avuksi ja todellinen menetys on huomattavasti pienempi, Vapaa-aikaa ei voi koskaan olla liikaa ja jotkut asiat ovat vain yksinkertaisesti niin houkuttelevia ettei niiden rahallista arvoa voi miettiä :)

Näillä mennään taas yksi vuosi eteenpäin. Teen vielä jonkinlaisen pohdinnan ja suunnitelman osinkosummien kasvattamiseksi jossain vaiheessa kuluvaa viikkoa, tarkoitus olisi mennä ns. kattavuuslistalla johon kerään kohteita joita haluan osinkokertymällä kattaa. Katsotaan minkälaisen listan saan kasattua ja kuinka näissä nyt luetelluissa tavoitteissakin käy.

Minkälaisia lupauksia sinä teit vuoden vaihtuessa? :)

Ensimmäiset osingot sijoituksista

Sieltä ne on nyt saapuneet, elämäni ensimmäiset osinkotulot keväällä aloitetuista "sijoituskokeiluista" :P Nordnetin tilille räpsähti siis kahdet osingot nyt marraskuussa, ennakonpidätyksen jälkeen:

• Keskiviikkona 2.11.16 osingot 4,08$ (AT&T). Ennakonpidätyksen jälkeiset osingot vastaavat 1,0% osuutta sijoitetusta rahamäärästä kun vertaa omistusten keskihinnan mukaiseen yhteisarvoon.
• Keskiviikkona 16.11.16 osingot 1.71$ (Procter & Gamble). Ennakonpidätyksen jälkeiset osingot vastaavat 0,65% osuutta sijoitetusta rahamäärästä kun vertaa omistusten keskihinnan mukaiseen yhteisarvoon.

Yhteensä siis 5.79€. Hurjat summat kyseessä :D

Mietteitä

Omituinen tunne kun voi työpäivän jälkeen rapsutella kulkusia sohvalla ja rahaa vaan tulla tupsahtaa sijoitustilille täysin ilman omaa osallistumista. Pikkusummiahan nuo vasta on näin puolen vuoden kohdalla ja kun vielä huomioi, että molemmat nyt ensimmäisiksi osingonmaksajikseni osuneet firmat maksavat osinkoa useamman kerran vuodessa niin osinkoprosentti omistuksille on molemmissa lähempänä neljää kokonaiselle vuodelle laskettuna. Suurimmat osingot tähän asti tehdystä työstä tulee sitten ensi keväänä tämänhetkisistä kotimaan omistuksista, sieltä löytyy esimerkiksi Nokia, Nokian Renkaat ja UPM. Yhtään en osaa arvioida summia, mutta sittenhän sen näkee :) Myös näistä jenkkiyrityksistä tulee seuraava osinko jo helmi-huhtikuussa eli ei tarvitse odotella ensi syksyyn saakka ja kevään potti kasvaa entisestään.

On kiva konkreettisesti huomata sijoittamisen hyödyt. Tuo tässä kuussa tullut summa vastaa jo esimerkiksi Danske Bankin muutaman kuukauden palvelumaksuja, jos sen laittaisi lisäsijoitusten sijaan suoraan käyttöön arkielämässä. Mitään fiksumpia vertailukohteita en vielä noin pienelle summalle osaa keksiä, mutta kun osinkopotti ensi vuonna kasvaa niin voisin alkaa tekemään ns. "What do I get with this money"-tyylistä listaa jossa teen listan asioista joita haluan kustantaa osingoilla ja sitten säännöllisesti osinkojen ollessa riittävät laitan rastin listalle ja päivämäärän viereen millon tavote on saavutettu. Osingothan menevät siis pääsääntöisesti suoraan takaisin sijoituksiin, mutta kun tavoitteena on jossain vaiheessa elämää tulla toimeen lyhyemmällä työajalla ja passiivisella rahavirralla, niin on oman mielenkiinnon ylläpitämisen kannalta varmasti mielekästä miettiä, missä vaiheessa passiivinen rahavirta kattaa mitäkin elämän pakollisia menoja :)

Osinkojen jakautumisesta kalenterivuodelle on itsellä hieman ristiriitaiset tunteet. Suurin osa pohjoismaisista yrityksistä maksaa osingot kerran vuodessa huhti-toukokuussa ja se vääristää noiden kuukausien tulopuolta henkilökohtaisen talouden seuraamisessa. JOS rahat haluaa laittaa käyttöön arkielämän menoihin tasaisesti ympäri vuoden niin kerran vuodessa pamahtava summa lisää hieman vaivaa kirjanpidossa ja rahojen hallinnoinnissa. Jos siirrät summan kerralla käyttötilille niin se on helppo myös tuhlata nopeasti, useammalle siirtokerralle jaettuna taas tuntuu kauhean työläältä jollon rahat ainakin itsellä  jäisivät helposti pyörimään sijoitustilille odottamaan paluuta markkinoille uusien hankintojen muodossa. Periaatteessa monta kertaa vuodessa maksavien kanssa on ihan sama ongelma ja yhtä työläs homma edessä siirtää niitä osinkoja käyttötilille, mutta erotuksena on se, että saat ne rahat itsellesi monessa erässä, et kertaklönttinä. Mitähän kävisi jos ihmisille annettaisiin eläkerahat kertasummana tilille heidän päästessä eläkkeelle? Kuinka moni osaisi säännöstellä rahansa riittämään kolmenkymmenen vuoden mittaiselle eläkkeelle? :)

Yhdysvaltalaiset yritykset ovat mielestäni erittäin fiksusti jakaneet osingonmaksun kahteen, neljään tai jopa kahteentoista kertaan vuodessa. Jos haet tasaista tuloa sijoituksista niin jo ihan tuon takia on kannattavaa laajentaa katsettaan kotimaan kamaran ulkopuolelle, on mukava saada sitä ekstraa neljä kertaa vuodessa yhden tosi ison kertaklimpin sijaan :)

Jos haet tasaista osinkotuloa kalenterivuodelle niin kannattaa vilkaista vaikka tätä Nordnetin osinkokalenteria...

Tavotteiden alustavaa asettelua vuodelle 2017

Mikähän olisi ensi vuoden realistinen tavote osinkojen suhteen? Kauan kauan sitten, kaukaisessa galaksissa, haaveilin 10€ kuukausittaisista osingoista vuoden 2016 jälkeen, joka voisi jopa olla ihan realistinen tavoite saavutettavaksi vuoden 2017 aikana. Nyt marraskuussa saatujen osinkojen perusteella on oletettavasti noin 20$ tulossa myös ensi vuonna joten 16% prosenttia tuosta 10€ kuukausittaisesta rahavirrasta on periaatteessa saavutettu. Uskoisin, että ensi keväänä kolahtavilla osingoilla tuommonen 120€ summa ylittyy kirkkaasti, kun ottaa huomioon, että tässä on vielä suurimpaan huhti-toukokuun osinkokauteen puoli vuotta aikaa tehdä lisäsijoituksia. Katsotaan sitten vaikkapa kesäkuussa mitä hommasta tulee, jäädäänkö kuinka pahasti jyrän alle vai oisko vuoden 2017 kokonaistavoite jopa mahdollista nostaa seuraavaan tasaan sataseen? :P

Laitoin ETF-kuukausisäästämisen jäähylle

Kuten otsikko kertoo, laitoin Nordnetin ETF-ostot jäihin. En osaa sanoa kuinka pysyvä tuo päätös on, mutta ainakin tällä hetkellä olen sitä mieltä, että sitä kautta en saa parasta mahdollista tuottoa sinne laittamillani kolmella sadalla eurolla.

Havainnollistan asiaa tämän hetken salkkuni sisällön ja kehityksen kertovalla kuvalla:

Salkkuni sisältö 10102016

En ole vielä niin rohkea, että laittaisin näkyviin salkkuni rahallista arvoa tai muita "kriittisiä" tietoja siitä, mutta yllä olevasta kuvasta käy hyvin ilmi miten salkkuni eri osa-alueet ovat tuottaneet.

ETF-osto-ohjelmaani kuului keväisestä aloituksesta eteenpäin kesän ajan DB X-TR.EO Stoxx50 sekä iShares Core S&P 500 ja nyt syksyllä osto-ohjelma on koostunut komponenteista DB X-TR.EO Stoxx50 sekä iShares Core MSCI Emerging Markets. S&P 500 jäin pois ihan sen silkan hinnan takia, yksi osuus maksoi päälle satasen joten käytettävissä ollut 300€ kuukausittainen summa ei mahdollistanut riittävän suuria osuuksia kun halusin samalla hajauttaa myös euroopan puolelle. Toisaalta en ole valmis selvittämään kehittyvien markkinoiden tilannetta tarpeeksi poimiakseni yksittäisiä osakkeita joten se oli hyvä saada mukaan, vaihdos oli siis helppo tehdä.

Nyt kun olen seurannut omistuksieni kehittymistä niin olen huomaavinani selvän eron kehityksessä. Kuten yllä olevasta kuvasta voi havaita niin nuo ETF:t ovat jenkkiversiota lukuunottamatta suoriutuneet verrattain huonosti verrattuna suoriin osakesijoituksiin, suorastaan sanottuna surkeasti! Euroopan ETF vain 1% plussalla ja kehittyvien markkinoiden ETF hieman paremmin 1.47%. Kun vertailukohtana pitää vaikkapa Nokiaa joka on heitellyt rajusti viikosta toiseen, se on silti yli 5% plussalla. Toisena vertailukohtana voin pitää asuntolainaani josta maksan tällä hetkellä kokonaiskorkoa vajaan 1% + pankin kuukausittaisen palvelumaksun. En sitten tiedä mistä tuo suoritusongelma johtuu, onko noissa kuukausisäästöön valikoiduissa ETF-kohteissa mukana niin paljon "huonoja" firmoja jotka vetävät koko paketin kehityksen alas, vai onko kyseisten talousalueiden kehitys vaan niin retuperällä ettei tuottoa yksinkertaisesti voi saada?

Suorista osakeomistuksistani jos muutaman seikan haluaa huomioida niin Nokian renkaat ja Wells Fargo kärsivät tällä hetkellä pienistä "imago-ongelmista" jonka takia niiden kurssit ovat allapäin, niitä olisi kiva lisätä salkkuun, mutta 300€ ETF-osuus on vienyt liikaa rahaa kuukausittaisista sijoituksista mahdollistaakseen kyseisenlaiset ostot. Samoin AT&T joka tarttui Nordnetin synttärikampanjasta on reilusti miinuksella, kyseessä kuitenkin suht varmalla pohjalla seisova firma joka maksaa hyvää osinkoa, joten senkin osuutta olisi kiva vähän lisäillä jotta saisi keskiostohinnan hilattua alemmas ja tuottolukemat näyttämään plussaa :)

En ole millään tavalla negatiivisella mielellä Nordnetin palvelua kohtaan, päinvastoin on positiivista että kyseisillä keinoilla saadaan ihmisten mielenkiinto heräämään. Jos asia jotenkin pitäisi muotoilla niin olen alkanut kenties olla sitä mieltä, että jos olet vähänkin enemmän perehtynyt sijoittamiseen ja olet valmis ottamaan riskiä jota suorat osakesijoitukset tuovat, niin kannattaa tarkkaan harkita onko ETF vai suorat sijoitukset se sinun polkusi. Maailmassa on kuitenkin firmoja joiden tuotto on melko takuuvarmaa vuodesta toiseen, joten miksi ostaisit ETF-osuuden jonka sisältämien viidenkymmenen tai viidensadan yrityksen joukkoon mahtuu myös monen monta yritystä joiden bisnes on vajonnut miinukselle ja siten syövät tuottoa jota saisit niistä plussalla olevista? Tätä kannattaa jokaisen miettiä itse, minä en voi antaa suosituksia tai neuvoja, pelkästään kertoa omista mietteistäni oman tilanteeni osalta.

Mitä muut ovat mieltä Nordnetin ETF-ohjelmasta, oletteko tehneet sen suhteen havaintoja tai toimenpiteitä suuntaan tai toiseen viime aikoina?

Aloittelevan sijoittajan ikävä seuralainen - malttamattomuus

"Buy and forget" tulee vastaan useasta paikasta kun etsii ohjeita pitkäaikaiseen sijoittamiseen. Helppo noudattaa teoriassa, mutta niiiiin tavattoman vaikea toteuttaa käytännössä. Itse laitoin viime kuun lopulla 500€ Nordnetin sijoitussalkkuun ja kesäkuun alussa meni ensimmäiset ETF-ostot, 3kpl x-trackers Euro Stoxx 50 ja 1kpl iShares S&P 500. Pariin kertaan olen käyny kattomassa kehitystä ja noiden arvo on molemmilla kerroilla ollut edellistä pienempi, ensin -2€ ja tällä hetkellä jo -11€. Jenkkilän puoli on sinänsä kunnossa, miinuksella alle prosentin, mutta näinköhän Brexit kolkuttelee jo ovella kun euroopan osasto luisuttelee lähemmäs 10% alamäessä...

Vaikka liikkeellä ollaankin noin 20v+ aikajänteellä ja takana vasta viikon verran polkua niin tuntuu aivan tavattoman vaikealta olla seuraamatta sijoitusten tappioita tai tuottoja. Kuinka te muut pystytte unohtamaan sijoituksenne ja kuinka pitkiä aikoja pysytte kerrallaan pois salkun seurannasta? Tietysti uusia sijoituksia tehdessä sitä tulee väkisin tarkasteltua, mutta automatisoidulla kuukausisijoittamisella ja isommilla osake-erillä pelatessa ei pitäisi kai olla tarvetta seurata salkkua kuin kerran tai maksimissaan kaksi kertaa kuussa?

Keskiviikkona alkoi loma joka kestää hurjat puolitoista viikkoa. Sen kunniaksi tein kesälomarahoista normaalia suuremman lyhennyksen keittiölainaan sekä kaksi kappaletta lisäsiirtoja sijoitustilille. Nyt vaan kärkkymään hyviä ostokohteita kun kassaa on millä hankintoja tehdä :P

Hyvää kesää kaikille, palataan astialle juhannuksen jälkeen! :)

Sijoitushommat potkaistu käyntiin

Palkkapäivä koitti jonka innoittamana sain viimein aikaiseksi Nordnet-tilin luomisen. Pienen perehtymisen ja tuskailun jälkeen käyttö alkoi tuntua edes jotenkin luontevalta, vielä on paljon opeteltavaa ja hakemista, mutta peruskäyttö taitaa olla hanskassa. Onko muilla ollut alussa hankalaa löytää haluamiansa tietoja tuolta sivustolta? Itse etsin ikuisuuden ohjetta jolla saan verkkopankkiini Danskessa tehtyä automaattisen tilisiirron Nordnetin tililleni joka kuukauden palkkapäivänä :D

Sain tehtyä myös kuukausittaisen ETF-säästöpaketin. Aiemmin huhtikuussa miettimäni sijoitusportfolio alkaa siis vähitellen muotoutua ja kehittyä tässä kesän mittaan.

Kuukausisäästäminen

Summa jolla lähdetään liikkeelle on 200€ joka jakautuu 50/50 seuraavien kohteiden kesken:

• iShares S&P 500 UCITS ETF Inc

•  Osinkovirtaa, hajautus rapakon taakse erittäin suureen joukkoon yrityksiä. Kokonaiskulusuhde 0.40%

•  db x-trackers Euro Stoxx 50 UCITS ETF

• kasvuosuuksia, hajautus euroalueen "parhaimpiin" yhtiöihin ja kokonaiskulusuhde vain 0.09%. Euroalueen taloustilanne on mielestäni niin onneton ettei kannata hirveästi panostaa alueen tutkimiseen. Tällä rahastolla saa hoidettua kaiken tarpeellisen ja muuten voi keskittyä yksittäisten hyvien osingonmaksajien etsintään osinkovirtaa kasvattamaan.

Noista tuo USAn puolelle tähdätty S&P 500 on se arveluttavampi valinta. Katsoin Nordnetin listaa ETF-kohteista joihin kuukausisäästäminen onnistuu ja sieltä ei löytynyt radikaalisti parempiakaan. Toinen vaihtoehto olisi  iShares MSCI USA Dividend IQ UCITS ETF jonka kulusuhde on 0.35%, mutta tein valinnan puhtaasti sen perusteella kummassa on enemmän sijoitettuja varoja muilta ihmisiltä maailmassa, menin siis lampaana massan mukana. Osaako joku sanoa onko noilla mitään kriittisiä eroavaisuuksia jonka takia toinen on parempi kuin toinen? Myös kasvuosuuksiin osingot laittava iShares Core S&P 500 UCITS ETF olisi mahdollinen, siinä kulusuhde 0.07% eli huomattavasti alhaisempi. Tavoitteenani on tietysti saada rahavirtaa arkielämän pyörittämiseen joten sen takia kenties kallistuin tuon valitsemani kohteen puoleen.

Ensimmäinen ostoerä menee vasta kesäkuun alussa eli ehdin tekemään tuohon muutoksia jos kommentteja paremmasta USA-kohteesta tulee esille. Eli ei muuta kuin sormet näppäimistölle ja auttamaan aloittelevaa sijoittajaa :) Jotain oli pakko päästä tekemään tuonne siirretyllä puolen tonnin rahakasalla ja saatoin ehkä kiirehtiä turhaankin :D

Kunhan kesän aikana näkee miten keittiölainan poistuminen, yms vaikuttavat rahatilanteeseen niin tuohon kuukausipakettiin tulee varmaankin lisättyä kehittyvien markkinoiden ETF ja kasvatettua summaa satasella tai kahdella. Loput sijoitukseen tähdättävät varat jäävät käteiskassaan hyvien osingonmaksuyritysten hankintaa odottamaan.

Sijoitusportfolion laadintaa ja pohdiskelua

Moni muukin bloggaaja näyttää ottaneen sijoitusportfolion päivittämisen tämän kevään toimenpiteeksi, muutamia linkkejä tähän heti alkuun :)
http://taloushaltuun.blogspot.fi/2016/04/sijoitussuunnitelman-paivitysta.html
http://puolimiljoonaapaaomaa.blogspot.fi/2016/04/sijoitussuunnitelman-paivitys.html
http://kinskinsijoituspaivakirja.blogspot.fi/2016/04/q1-2016-polkumylly-ja-teurastuspuuhia.html


Itselleni suunnitelma on siis ensimmäinen ja hieman hakusessa vielä, mutta kirjaan nyt tänne nämä pääkohdat ja -linjat muistiin jotta osaan sitten tehdä niitä päätöksiä jotka olen päättänyt ja harkinnut, enkä mene sitten kulloisenkin hetken mielihalujen mukana.

Mieli tekisi laittaa kaikki raha suoriin osakesijoituksiin, mutta kun ottaa huomioon allekirjoittaneen iän ja tavoitteet niin se ei ole mielestäni fiksuin vaihtoehto kustannusten ja riittävän hajautuksen luomisen kannalta. Olenkin siis ajatellut jaoksi seuraavaa:
10% käteiskassa
60% ETF&Indeksi
30% Osakkeet

Käteiskassa

Käteiskassa on tässä vaiheessa yhtä kuin hätävararahasto, eli suuruudeltaan 4000€. Tuotahan ei voi käyttää heräteostoksiin markkinoilta, joten kerrytän pikkuhiljaa lisää rahaa käteiskassaan ja kun sijoitusomaisuus kasvaa niin siellä olisi jossain vaiheessa 4000€ lisäksi tuo 10% sijoitusten määrästä joka on "vapaasti tuhlattavissa". Kun sijoitusomaisuus yltää joskus hamassa tulevaisuudessa yli 50k€ rajapyykin niin tiputan käteiskassan määrän 5% kohdalle koska muuten se kasvaa mielestäni turhan suureksi. Samalla hetkellä asuntolainani pitäisi olla tuhottu joten se voi vaikuttaa asioihin arvaamattomasti, onneksi suunnitelmat on tehty muutettaviksi :)

ETF & Indeksi

Noihin olen arponut 60% osuuden kaikesta. En tiedä miksi, mutta vierastan sijoituksia joista tuotot menevät suoraan eteenpäin kasvuosuuksiin. Ehkä tämä johtunee siitä, että haluan nähdä konkreettisesti sijoitusteni tuoton arkielämässä. Eihän sitä koskaan tiedä milloin talousmaailma romahtaa ja menettää kaiken mitä sinne on hillottuna, silloin nuo jo kotiutuneet osingot ovat auttaneet minua jokapäiväisessä elämässäni ja ovat tehtävänsä tehneet. Tavoitteeni on myös vähentää työntekoa lähivuosina joten tarvitsen pääomapuolen tuomaa kassavirtaa elämisen menojen maksamiseen, siihen kasvuosuudet eivät sovellu kovinkaan hyvin. Tiedostan kyllä, että maksan osingoista veroja jo tässä vaiheessa, kun kasvuosuuksilla veronmaksua voisi lykätä vuosikausia. Tämä on kenties se suurin asia joka minun täytyy selvittää itseni kanssa ennen kuin laitan suurempia ja pysyvämpiä sijoitusohjelmia pystyyn.

Olen näin alustavasti katsonut Nordnetin puolelta kuukausittaisen sijoitusohjelman kohteita ja tuotot osinkoina maksavia ETF:iä (joita on erittäin vähän!), silmiin ovat osuneet lähinnä seuraavat:

1) iShares S&P 500 UCITS ETF (Inc) kokonaiskustannukset 0.40%
2) db x-trackers MSCI Nordic Index UCITS ETF (DR) kokonaiskustannukset 0.30%

Kustannukset noissa eivät ole mielestäni pahat ja samalla hoituisi hajautus pohjoismaiden sekä USA:n kesken. Siihen rinnalle pitäisi löytää vielä joku hyvä eurooppaan keskittyvä kohde ja ehkä muutama indeksi. Esimerkiksi:

3) db x-trackers Euro Stoxx 50 UCITS ETF, kokonaiskustannukset 0.09%

Tuo on kasvuosuuksilla rakennettu, mutta pääasia, että kyseessä on fyysinen eikä synteettinen rakennelma, kaikki muutkin kohteeni tulevat olemaan fyysisiä kohteita.

Tietysti myös Nordnetin Superrahastot olisi hyvä ottaa mukaan, ainakin Suomen osalta, koska kyseessä on täysin maksuton kohde. Osakkeiden kohdalta voisi sitten keskittyä tuon listan parhaimpiin osinkojen maksajiin boostaten niiden vaikutusta rahavirtojen tekijänä tai ottaa mukaan hyviä ja vakaita osingonmaksajia noiden ulkopuolelta.

Kuukausisäästämisen kautta sijoittamiseen menevä rahamäärä voisi olla 300€ jonka jakaisin tasaisesti noiden kesken. 100€ iShares, 100€ db x-trackers sekä 100€ Euro Stoxx. Loput ylimääräiset laittaisin Superrahastoihin, kehittyville markkinoille ja osakkeiden hankintaa varten säästöön jokaisena kuuna parhaaksi katsomallani allokaatiolla.

Osakkeet

Osakkeissa tarkoitus on keskittyä vain ja ainoastaan vakaisiin osingonmaksajiin jotka ovat pitkässä juoksussa korottaneet osinkoaan säännöllisesti. Tässä voi ottaa mukaan niin sanottuja varmojen alojen firmoja joiden tuotteita ihmiset hyödyntävät taloustilanteesta riippumatta. Coca-Cola, Colgate, Procter & Gamble, yms "perushyödykkeiden" tarjoajat.

Osakkeisiin menevät rahat on tarkoitus säästää isommiksi paketeiksi muun sijoittamisen ohella jotta kertasijoitus tulisi olemaan siellä 1000€ tienoilla. Kaupankäyntikustannusten osuus jäisi pienemmäksi ja tarvittava työmäärä sijoituskohteiden löytämiseksi pysyisi pienenä koska sijoituskertoja vuodessa ei kerry liian monta. Tuhannen euron määrällä arvelisin sijoituskertoja olevan vuodessa noin nelisen kappaletta.


Tällaisia mietteitä ja suunnitelmia tällä kertaa. Jos kaikki menee putkeen niin rahaa alkaisi siiryä Danskesta Nordnetin suuntaan toukokuun alkupuolella pakollisten menojen ollessa hoidettuna. Kommentteja ja ehdotuksia otetaan vastaan, esimerkiksi parempien sijoituskohteiden osalta löytyy varmasti hyvää tietoa sijoittamista enemmän ja pidempään harrastaneilta :)

Muutoksia lainaan ja hätävaratiliin

Tämä suunnitelma ja ajatusten avaaminen lähti liikkeelle tekstistä jonka luin blogista Kitupiikki Vuorotteluvapaalla. Minulla seisoo tällä hetkellä siis säästötilillä käyttämättömänä ilman kunnon korkoa päälle 13% nettovarallisuudestani joka ei kuulosta läheskään järkevältä. Muutoksia siis tarvitaan ja mieluummin tietysti ennemmin kuin myöhemmin.

Hätävaratili

Kuten tuossa aiemmin helmikuussa kirjoitin, niin haluaisin saada hieman parempaa tuottoa noille hätävaratilillä makaaville pennosilleni. Tällä hetkellä S-Pankin korko on 0.10% joka ei päätä huimaa. Danske Bank tarjoaa etuohjelman kautta tasolla 3 säästötilille korkoa 0.60% joten päätin laskea asiaa hieman jonka jälkeen päädyin siirtämään hätävararahastoni sinne.

Tuo Dansken etuohjelman taso3 edellyttää asioinnin laajuuden olevan yli 50 000€ joka voi koostua lainoista, talletuksista, sijoituksista, yms. Tilanteeni on tällä hetkellä se, että asuntolainani 52000€ ei pysy tuon rajan yläpuolella tämän vuoden jälkeen, kun tipun tasolle 2 niin jo päivittäisasiointini hinta nousee nykyisestä 1.5€/kk tasosta 4.40€/kk tasolle sekä säästötilin korko putoaa tasolle 0.30%. Tein siis nopean laskutoimituksen hätävararahaston summalla 4000€. Oikea summa tällä hetkellä tosin on noin 4500€, koska en ole saanut aikaiseksi Nordnetin tilin avaamista...

4000*0,60% = 24€/v
4000*0,30% = 12€/v

Pitämällä asioinnin siis yli tuon 50k€ rajan saan vuodessa 12€ parempaa korkoa säästötilille sekä säästän palvelumaksuissa (4.4-1.5)*12 = 34.8€. Koroista menee tietysti 30% lähdeveroa joten lopulliseksi summaksi voi laskea (24€*0,70)+34,8€ = 51,6€. Eihän tuo päätä huimaa tietysti, mutta nostaa se "käytännön" koroksi säästötilillä 1,29% (51,6€ / 4000€*100) joka on jo huomattavasti parempi kuin nykyinen S-Pankin tarjoama 0.10%.

Tuolla summalla kuolettaa helposti Danskesta tulevat 1.5€/kk palvelumaksut joka lienee tässä tilanteessa se tärkein seikka. Tuokaan ei tietysti pelasta minua ikuisesti, mutta saan pelattua ainakin vuoden verran lisäaikaa paremmilla etuuksilla :) Moni ei jaksaisi varmasti vaivautua tuommosten pennosten takia, mutta kuten sanottua niin pienistä puroista kasvaa iso virta. Kunhan asuntolaina tulee joskus hamassa tulevaisuudessa maksettua niin sitten pääsee eroon koko puljusta helposti.

Asuntolaina

Korkokausi vaihtui asuntolainassa ja lainan kokonaiskorko painui alle 1%. Kuukausittaiset korkomenot ovat nyt 40-45€ haarukassa ja kuten vuoden alussa suunnittelin niin kuukausittain laina lyhenee 400€ summalla, normaali lyhennys olisi noin 260€/kk. Lainaan kertyy siis joka kuukausi puskuria melkein 150€ ja tällä hetkellä puskurin määrä onkin jo jossain 850€ tienoilla. Tarkoituksena oli alunperin päästä vuoden puskuriin, mutta koska hätävaratili on noin hyvissä kantimissa ja pitää pään pinnalla puolisen vuotta huonon tuurin osuessa, niin päätin tehdä hieman hienosäätöä lainan maksusuunnitelmaan.

Kun puskuri tuossa lainassa saavuttaa tonnin, eli neljän kuukauden ylimääräistä lyhennystä vastaavan tason (oletettavasti tapahtunee huhtikuussa), niin tiputan lyhennyksen satasella summaan 300€/kk. Puskuria kertyy edelleen hitaasti 40€/kk eli ylimääräisen 15% lyhennyksen verran, mutta saan edes tuon satasen kehittävämpään käyttöön. Ja tuo kehittävämpi käyttö on siis vihdoin ja viimein sijoittamisen aloittaminen, toivotaan että saan homman käyntiin viimeistään jo tuossa huhtikuussa :)

Katsotaan miten homma etenee ja millasia summia sijoituspuolelle on mahdollista kuukausittain irrotella. Jos pääsisin edes tuonne 500€/kk tasolle eli karkeasti katsottuna 25% osuuteen tuloista niin voisi olla tyytyväinen. Joku kuukausi voi olla varmasti mahdollista päästä tonniinkin, mutta pidetään tuo 500€ pohjarajana. Ylijäämän voi sitten edelleen kaataa asuntolainan lyhennykseen, jos siltä tuntuu, jotta saldo saadaan pienemmäksi ennen korkojen väistämättä tulossa olevaa nousukautta :)

Vuoden 2015 päätös ja 2016 tavoitteet

Vuoden 2015 tavoitteet olivat seuraavat:

1. Ainakin tammikuussa avaan kauppareissut excel-kirjauksen kautta kokonaan jotta näen mihin ne rahat oikein kuluvat, 300€ kuukaudessa ruokaostoksiin on ihan helvetisti liikaa mitä tuo Danskebankin mobiiliversio näytti asioita läpikäydessä.

2. Polttoainekulut alle 150€/kk.

3. Hätävarastoon 500€ lisää jolloin saldo on 1500€.

4. Ruokalaskut maksuun kokonaan S-Pankin käyttötilin kautta seurannan helpottamiseksi.

5. 12kk euriborilla varustetun 7485e asuntolainan tuhoaminen...

6. Toinen asuntolainoista on tällä hetkellä...lukemassa 56550e...sovitaan että tähän laitetaan maaliskuusta eteenpäin +100€/kk ylimääräistä = 457€/kk TAI summa vuoden lopussa alle 52000€. 

Näistä ykköskohta epäonnistui surkeasti, en jaksanut seurata menoja tarkasti kuin parisen viikkoa. Kohta kaksi onnistui yli odotusten, samoin kohta kolme onnistui vaikka kerran tuhosin hätävararahaston puolestatoista tonnista sataseen, saldo nyt melko tarkkaan 3000€. Kohta neljä epäonnistui, ruokamenoista suurin osa kyllä meni jo S-Pankin puolelta, mutta menot olivat niin paljon isommat kuin sinne varattu kuukausittainen budjetti, että oli pakko turvautua Dansken tiliin myös ruokakaupassa.

Toisen asuntolainan sain maksettua "julkisen" lupaukseni mukaisesti, siitä siis papukaijamerkki hattuun. Isompi asuntolainasaldo piti painaa alle 52000€ tai tehdä 100€/kk ylimääräinen lyhennys. Lyhennystä en muistanut tehdä, eikä olisi ollut varaakaan ja saldon osalta pääsin melko lähelle, mutta 52950€ on silti tonnin tavoitteesta jäljessä, miinus siis tästäkin.

Kolme onnistumista, kolme epäonnistumista. Itse antaisin ensimmäiselle tarkemman talousseurannan vuodelle arvosanan välttävä, jos joku on toista mieltä niin saa ilmottautua :)

Vuoden 2016 tavoitteet

Viime vuoden tavoitteet pysyvät edelleen eli polttoainelasku alle 150€/kk, ruokalaskun maksaminen S-Pankin tililtä sekä sen painaminen alle 250€/kk JOKA IKINEN KUUKAUSI! Keittiölainaa on jäljellä muistaakseni joku 2400€, sen maksan pois tämän vuoden loppuun mennessä, tahti on 300€/kk tai enemmän.

Nyt kun lainoja on niskassa enää yksi, keittiön remonttilaina poislukien, on helpompi keskittyä ja laskea erilaisten summien vaikutuksia tosielämään. Otetaan ensimmäisenä listalle hätävarat jonka jälkeen asuntolainan tilanne ja sitten se kauan jo mielessä muhinut rahojen sijoituskohde.

Hätävarapuskuri

Tällä hetkellä noin 3000€. Asuntolainaan joka kuukausi menevä ylimääräinen lyhennys kerryttää sinne puskuria ja kahden ihmisen taloudessa muutkin asumismenot tuovat turvaa kun toinen ottaa osan harteilleen. Kuitenkin noita pakollisia menoja on kuukaudessa joten varastoa on syytä pitää yllä ja omassa tapauksessani kerryttää vielä lisää. Otetaan vuoden 2016 tavotteeksi saada vuoden loppuun mennessä tilin saldoksi 4000€. Sillä pärjää jo tilanteessa kuin tilanteessa joten isompi määrä tuskin on tarpeen ja vuonna 2017 on sitten taas astetta levollisempi olo rahatilanteen osalta :)

Kävin itseasiassa tässä eräs päivä keskustelun hätävarapuskurin tarpeesta. Vastapuolen mielipide oli ettei puskuria tarvita koska on olemassa vakuutukset ja visa, jos ongelmia ilmenee niin loput voi ottaa sijoitusomaisuudesta ja salkusta. Tämä on tietyllä tapaa totta ja toimii varmasti ihmisellä joka tuntee taloutensa numerot läpikotaisin. Normaalilla tallaajalla visan vinguttaminen pesukonetta ostaessa on aika vaarallista kun sen takaisinmaksu saattaa vahingossa lipsahtaa useamman kuukauden päähän jossa on jo kenties seuraava ylimääräinen kustannuserä odottamassa.

Vakuutus ei myöskään potkaise kehiin heti, eli jos talo palaa tänään (ja kenties se Visa siinä mukana) ja tarvitset vaatteet & ruokaa heti huomiselle niin vakuutuksesta et rahoja saa noin nopealla vauhdilla. Etkä sen paremmin sieltä Nordnetin sijoitussalkusta käyttötilille.

Asuntolaina

Ensi vuoteen lähdetään siis lukemasta ~52950€. Vakiolyhennys lainalla on 320€ sisältäen noin 60€ korkoja eli lyhennyksen osuus on noin 260€ kuukaudessa. Helmikuussa on koron tarkistus ja jos ei ihmeitä tapahdu niin korko tipahtaa 45€/kk tienoille, lyhennyksen osuus tulee olemaan siis noin 275€/kk.

En tietysti millään malttaisi lyhentää lainaa vakiotahdilla seuraavaa viittätoista (15) vuotta vaan haluaisin tinkiä tuostakin reilusti. Maksamalla 260+50% eli 390€+koron säästäisin laina-ajassa puolet eli laina olisi maksettu kaiken järjen mukaan alle kahdeksassa vuodessa.

Voisin myös tehdä niin, että maksan etukäteen vaikkapa kesäkuussa tuleviin lomarahoihin asti tuplasti lainaa ja sitten loppuvuoden maksan pelkät korot. Tuolla suunnitelmalla en tosin lyhennä laina-aikaa ollenkaan joten lopulta en säästä mitään. Ei siis tätä keinoa vaikka tällä saisikin "ylimääräistä" rahaa käyttöön kesäkuusta joulukuuhun.

Päätän tylysti, että laina lyhenee tammikuusta lähtien keskimäärin summalla 400€kk plus korot. Tämä tarkoittaa 140€ ylimääräistä lyhennystä tammi-helmikuulle ja 125€ ylimääräistä maaliskuusta eteenpäin. Tällä summalla laina olisi maksettu useamman vuoden etuajassa, mutta tarkistetaan tietysti tilanne viimeistään vuoden 2016 lopussa ja mietitään onko tarvetta muuttaa suunnitelmaa.

Sijoitukset

Nyt kun lainanlyhennysmäärä putoaa reilusti vuodesta 2015 niin se jättää melkein 600€ kuukaudessa ilman tarkoitusta. Tyttöystävä ottaa lisäksi hoidettavakseen yhtiövastikkeen, sähkölaskun ja suuremman osan ruokaostoksista eli vapauttaa karkeasti laskettuna noin 200€ lisää valuuttaa. Mitähän noille pitäisi sitten tehdä jos tavoitteena on taloudellinen turvallisuus ja hyvä elämä? Moni taitaakin jo arvata mikä on suunnitelma ;)

Eli vuoden 2016 tavoitteena on sijoittaa 5000€ suuruinen summa tuottamaan pääomatuloja normaalin palkkatulon rinnalle. Mahdollisuus olisi varmasti päästä kymppitonniinkin, mutta alotetaan tuommosesta realistisesta määrästä ja tarkistetaan sitten vuodelle 2017 ylöspäin. Tuolla 5000€ summalla pitäis olla 4% säännön perusteella mahdollista saada noin 140€ vuodessa ylimääräistä käteen verot huomioituna. Sillä maksaa melkein auton vuosittaiset vakuutukset hamaan tappiin asti. Tai sitten tuo 4% suurempi lähtötilanne seuraavalle vuodelle jos tuotot sijoitetaan suoraan uudelleen.

Tähän saa sitten heittää ehdotuksia hyvistä sijoituskohteista. Teen myöhemmin vielä oman tekstin sijoitusportfoliosta, mutta eihän niistä etukäteen tiedossa olevista hyvistä kohteista haittaakaan ole. Oma idea on sijoittaa osakkeisiin, kohteena yritykset jotka menestyvät taloustilanteesta välittämättä, eli valmistavat tuotteita joita ihmiset ostavat aina tilanteesta riippumatta. Mutta laajemmin katsottuna lähinnä indeksit, etf:t ja suorat osakesijoitukset kiinnostavat. Mitä pienemmät oheiskulut niin sen parempi. Välittäjäksi olen ajatellut Nordnettia, mutta jos esimerkiksi Seliggsonilla tai joillain ulkomaisilla toimijoilla on lyömättömiä tuotteita tarjolla niin heitelkää vaan vinkkejä tulemaan jotta osaan nekin tarkastaa :)

"Unelmia" vuoden 2016 tavoitteiksi

Monet sanovat ettei pitäisi tyytyä unelmoimaan vaan tehdä niistä unelmista totta. Päätin siis tarttua härkää sarvista ja tehdä tavoitetaulukot missä haluan talouteni suhteen olla vuoden 2016 lopussa.

Tulot:

Tulot vuoden 2016 lopulla

Normaalisti palkasta jää keskimäärin kouraan sellainen 2300€ kuukaudessa verojen jälkeen. Ensi vuodelle olen laskenut palkan varaan vain 2000€ joka tarkoittaa sitä, että suunnitelmissa on pitää jokaisen kuukauden mittaan 2-3pv palkatonta vapaata käyttäen kyseisen ajan joko muiden ansioiden hankkimiseen tai sitten ihan vaan omaan hyvinvointiini. Tästä aiheutuu parinsadan euron epävarmuus, mutta tietysti palkattomien vähentyessä se vain nostaa käytettävissä olevia rahavarojani joten tilanne ei tuosta ainakaan huonommaksi mene ellei työpaikka lähde alta tai muuta vastaavaa.

Menotaulukossa on myöhempänä tavoitesumma sijoitustoiminnalle. Vuoden 2016 lopussa toivon osinkoja kilahtavan tilille 10€ kuukautta kohden. Tämä vaatii siis vaatimattomalla 4% odotuksella 3000€ sijoitukset vuoden mittaan, toisin sanoen 250€ kuukaudessa pitäisi laittaa sivuun tuottamaan osan tuloistani. Kymppi kuukaudessa ei ole hurja summa, mutta jos sen johonkin haluaa suhteuttaa niin sillä kustantaa esimerkiksi yhden viikon polttoaineet työmatkoille talviaikaan kun pyöräileminen olisi turhan raskasta, 25% säästö kuukauden työmatkakuluihin ei kuulostakkaan enää niin huonolta kuin pelkkä kymppi kuussa?

Seuraavaksi sitten menosuunnitelman kimppuun josta tuo kympin osinkosumman kerryttämisvarakin löytyy :)

Menot:

Tuossahan noita nyt sitten olisi. Aikalailla peruskauraa, mutta avataan nyt kohta kohdalta nuo jotta saan omatkin ajatukseni jäsenneltyä menojen suhteen.

Ruokaan on tänä vuonna mennyt rahaa aivan perkeleesti, mutta siinä koitetaan petrata ja toivomus olisi, että vuoden 2016 lopussa kahden hengen kuukausittaiset ruokamenot olisivat 300€ tai alle. Ei pitäisi olla mikään ongelma hyvällä suunnittelulla.

Asuntolaina nro1 tulee (oletettavasti) tuhottua tänä vuonna joten jäljelle jää asuntolaina nro2, tällä hetkellä saldo joku 54 000€. Peruslyhennys tällä hetkellä on 340€/kk sisältäen korot eli pelkkä lyhennys on noin 270€. Koska en tykkää velasta ja haluan pientä puskuria yllättävien menojen varalta niin budjetoin tuohon ensi vuodelle 400€ eli jos korko pysyy samana niin joka kuukausi kertyy 60€ ylimääräistä lyhennystä pahan päivän varalle.

Yhtiövastikkeessa ei ole nousupainetta ensi vuodelle joten uskon sen pysyvän samana tai nousevan korkeintaan kympillä. Sähkölasku on ollut laskussa koko ajan ja se on kilpailutettu vuosittain joten uskon selviäväni noin 200€ kuukausittaisella summalla. Talvella sähköä menee enemmän ja kesällä sitten vähemmän.

Puhelimeen 25€, ei selittelyitä. Kuntosaliharrastusta aion jatkaa joka nielee 48/kk ja autoprojekti ei ole siinä kunnossa, että pääsisin eroon säilytysmaksuista, kenties ensi vuoden aikana saan auton jo omaan pihaan liikennekäyttöön?

Kodin tarvikkeille, lääkkeille, yms auton pienille osatarpeille olen laittanut 50€/kk, ei pitäisi olla mitenkään mahdoton, luultavasti jää useimpina kuukausina reilusti alle tuon. Vakuutusmaksuja on tällä hetkellä kotivakuutus 80€, autovakuutus 160€ ja ensi vuonna nouseva autovero joka on jotain 220€-240€ maastossa. 50€/kk tuohon laittamalla pelivaraa on yli satanen joten ongelmia ei pitäisi ilmetä.

Veljenpojalle joka täyttää loppuvuodesta kokonaisen vuoden, nostan säästösumman tuplaksi, ei vaatine isompia selittelyitä? Polttoaineisiin olen varannut 50€, useimpina kuukausina pitäisi päästä kirkkaasti alle, mutta kesälomalla varsinkin summa tulee tasaantumaan isompien reissujen takia.

Virhemarginaali on 50€ eli tästä katetaan kaikki muut menot joita en ole osannut ottaa tässä vaiheessa huomioon tai mitä ilmaantuu vuoden mittaan. Uskoisin, että tällä summalla pääsee jo pitkälle, mutta jos joku tietää paremmin niin saa tietysti vinkata :D

Uusi keittiö

Tuommoinen pieni lisäkustannus tuli otettua harteille tässä syksyn mittaan. Kyllästyin nykyisen keittiön liian vähäiseen pöytätilaan ja epäkäytännölliseen järjestykseen joten se laitetaan vaihtoon. Tässä vaiheessa on hyvä todeta, että keittiö on samanlaista materiaa kuin muukin kulutushömppä, joten keittiön uusimista tulee harkita tarkkaan ennen kuin projektiin ryhtyy. Nykyaikaiset keittiöt ovat uskomattoman kalliita, joten itse tekemällä tai vähempään tyytymällä säästää suuria summia. Talous on oltava myös kunnossa, itse en remonttiin olisi lähtenyt ellei toinen asuntolaina olisi hyvissä kantimissa vapauttaen ensi vuodelle yli 500€ kuukausittaiseen budjettiin! Osa vanhoista rungoista säilyy, mutta ovet&osa rungoista menevät uusiksi ja keittiöön tulee saareke jossa pöytätilaa pitäisi olla tarpeeksi. Entisessä keittiössä pöytätilaa oli yhteensä noin 100x60cm eli aivan onnettoman vähän, uudessa päytätilaa tulee olemaan yhteensä noin 250x60cm eli reilusti yli tuplasti, kaappitilan määrä pysyy suurinpiirtein samana fiksun suunnittelun ansiosta.

Keittiön alkuperäinen hinta olisi ollut noin 4500€ josta kuitenkin päästiin 3300€ summaan säästämällä osa vanhoista rungoista, asennus olisi ollut vielä 1100€ päälle joten päädyttiin tekemään asennus itse kaveripiirin asiantuntemusta hyödyntäen. Ei kai se niin vaikeaa voi olla? Tuohon tulee tietysti päälle sähkömiehen ja putkimiehen vaatiman saturaiset, mutta ne olisivat tulleet siihen myös asennuspaketin ottamalla joten tilanne niiden suhteen on tasapainossa. Oletuksena tuohon menee 110€/kk lyhennyksiin jolloin maksuaika on 30kk. Korko on 0% ja laskutuslisä muistaakseni 4€ kuukaudessa jolloin vuotuinen kokonaiskorko on vajaa 4%. Tuosta on tarkoitus päästä eroon 15kk aikana jonka takia lyhennys on 200€/kk. Voi olla, että vuoden mittaan nopeutan tahtia ja tavoitteeksi muodostuu päästä eroon lainasta vuoden 2016 aikana.

Toiveena on, että uusittu keittiö nostaa myös asunnon arvoa jos sen jossain vaiheessa myy. Onko kenelläkään omakohtaista kokemusta onko asia näin vai meneekö tilanne täysin plus-miinus nollaan rahallisesti ajateltuna?

Säästöt ja sijoitukset

Sitten tämä mukava osio, eli säästöön ja sijoittamiseen menevät rahavarat. Hätävararahaston koko on tällä hetkellä vajaa 1800€, sinne suunnittelen laittavani 150€ kuukaudessa eli 7.5% tuloista. Tuolla summalla hätävararahaston koko tulisi olemaan vuoden 2016 lopussa noin 4000€. Sen jälkeen sitä ei pitäisi mielestäni olla tarvetta kasvattaa enää enempää aktiivisilla rahansiirroilla vaan voisin siirtyä laittamaan sinne rahat jotka jäävät budjetoinnin ja kuukausittaisen tuloksen ylijäämänä vapaaksi.

Sijoittamiseen olen alustavasti varannut 400€ kuukaudessa eli 4800€ vuodessa. Tämä vastaa 20% kuukausittaisista tuloista eli tavalla tai toisella syrjään kulutuksesta menee vajaa 30% tuloista. Jos lasketaan tuotto-odotukseksi tai osinkojen määräksi tuo varovainen 4% niin tuolla summalla pitäisi olla odotettavissa 190€ tuotto, ylittää siis odottamani 10€ kuukausittaisen tuoton kirkkaasti.

Strategiana tulee olemaan varmasti kuukausittaiset indeksi/etf-säästöt Nordnetin kautta osalla tuosta summasta. Loppu summa kertyy tilille josta sitten teen pari-kolme kertaa vuodessa sijoituksen osakkeisiin isommalla kertasummalla. Tai sitten laitan kaikki osakkeisiin, en ole vielä päättänyt. Osakesijoitusten kohteeksi valikoituu varmoja osingonmaksajia, yksi jo varmistunut toimiala on päivittäistavaroiden tuottajat (hygienia, siivoustarvikkeet, virvoitusjuomat) joita ihmiset ostavat ihan peruselämiseen. Talouden muutokset eivät vaikuta näihin tietääkseni yhtä voimakkaasti kuin joihinkin muihin aloihin koska ihmiset ostavat Coca-Colaa ja Pepsodenttia vaikka talous menisi miten kuralle.

Tällaisella tavoitelistalla lähdetään etenemään heti ensi vuoden alusta kohti vuotta 2017. Voi olla, että nuo tavoitteet toteutuvat, voi olla myös että ne heittävät täysin päin härän takapuolta syystä tai toisesta jota en osaa ennakoida. Unelmoida saa ja pitääkin, joten tuosta listasta on hyvä lähteä yrittämään. Jos tuo toteutuu niin vuodelle 2017 otetaan tavoitteeksi saavuttaa 50€ kuukausittaiset osingot ja kenties vielä pienempi työmäärä päiväduunissa :)