Veronpalautusten anatomia 2018

En valehtele, korjatun veroehdotuksen avaaminen viime viikolla sai aika mairean hymyn allekirjoittaneen naamalle. Alkuperäinen ehdotus taisi olla noin 200€ plussalla, mutta viime vuonna tehdyn kylpyhuoneremontin aiheuttama kotitalousvähennys tuo sekä minulle että puolisolle täydet 2500€ palautukset alkuperäisten ehdotusten päälle.

Veronpalautusta on siis tiedossa noin 2700€ joulukuun alkupuolella. Koska olen onnistunut hankkimaan tässä talokauppojen jälkimainingeissa itselleni tonnin Visalaskun sekä upottanut hätävararahastoni suohon niin ajattelin jo hyvissä ajoin etukäteen kasata pientä suunnitelmanpoikasta noiden "ylimääräisten" rahojen käyttämiseksi. Koska joulukuun normaali palkkapäivä osuu samalle viikolle veronpalautusten kanssa niin pystyn pistämään koko summan lihoiksi ilman sen suurempia ongelmia.

So here it goes:

Talotilille 500€

Teimme pankissa lainaa ottaessa erillisen talotilin josta menevät lainakulut korkoineen sekä yhteisen päätöksen mukaisesti sähkölaskut, kotivakuutukset, jätemaksut, yms. taloon liittyvät kustannukset. Laitamme tuonne normaalisti yhteensä 800€/kk kunnes se todellinen kustannustaso alkaa hahmottua tässä tulevien kuukausien mittaan.

Ajattelimme kuitenkin luoda sinne nyt veronpalautuksista ylimääräisen 1000€ suuruisen puskurin esimerkiksi hajoavia kodinkoneita ajatellen. Näin ollen meidän ei tarvitse tuhota omia tilejämme vahingon sattuessa vaan pystymme hoitamaan äkilliset tapahtumat suoraan talotilin kautta.

Säästötilille 700€

Olen aiempina vuosina soutanut ja huovannut edestakaisin tuon hätävaratilin suuruuden kanssa. Nyt kun minulla on useampia "varastopaikkoja" rahoille, niin en näe ehkä enää tarpeellisena kasata mitään 5000€ suuruista käpyvarastoa. Rahoja on kuitenkin hajautettu talotilille, vuokra-asunnon omalle tilille, kahdelle omalle hätävaratilille sekä käteiskassaksi sijoitussalkun puolelle. Tarkoituksena olisi saada vuoden loppuun mennessä pääasialliselle säästötilille 1000€ suuruinen oma hätävarakassa joten sen pesämunaksi laitan nyt veronpalautuksista 700€.

Sijoitustilille 500€

Sijoitussalkkuni on ollut aivan turhan kauan kroonisessa valuuttavajeessa jota ajattelin hieman korjata nyt kun siihen muodostuu sopiva tilaisuus. En ole vielä päättänyt, että laitanko rahat edelleen Nordnetin salkkuun vai luonko sijoitustilin Nordean puolelle. Nordea houkuttelisi suuresti halvempien kaupankäyntikustannustensa vuoksi. Normaalin palkanmaksajan tuloilla on vaikea tehdä Nordnetissa kauppaa koska välityskustannusten painaminen alle 1% vaatii käytännössä tonnin - puolentoista kertaostoksen. Mielenkiinnon ylläpitämiseksi olisi mukava tehdä niitä satasen tai kahden kertaostoksia joihin Nordean hinnasto taipuu huomattavasti edullisemmilla kustannuksilla.

Visalasku 500€

Oletus on kaikkien munausten äiti, mutta oletan nyt kuitenkin, että saan kutistettua Visalaskua lokakuussa ja marraskuussa yhteensä 500€ verran. Joulukuulle jäisi siis vielä toinen 500€ jotta pääsen uuteen vuoteen nollasaldolla. Laitan siis veronpalautuksista 500€ Visaan, jos saan sen nollille niin hyvä, jos taas olen laiskotellut loka- ja marraskuussa enkä saa niin laitan loput sitten joulukuun palkasta.

Viimeinen 500€

Viimeisen 500€ käytän vapaasti. Joko tehdään pieni lomareissu joulupyhinä vaimon kanssa riittävän käteiskassan turvin, tai sitten ostan työkaluja joita tunnen suuresti tarvitsevani. Hankintalistalla on mig-hitsauslaite autohommiin, kunnon käsisirkkeli ohjurikiskoineen auto- ja puutyöhommiin, tukeva pylväsporakone sekä monen muuta kivaa kädenkatkontalaitetta. Lisäksi taloon pitäisi jossain vaiheessa hommata "nykyaikainen" ilmanvaihtokone sekä palju takapihalle, autokatoskin pitäisi rakentaa :D


Mihin sinä ajattelit käyttää palautuksesi, vai tuliko syötyä kuormasta etukäteen ja nyt verokarhu hakee omiaan takaisin?

Paratiisin paperit - miksi "harmaa" verosuunnittelu koskee myös sinua

Moni on luultavasti viime päivinä lukenut mediasta uusimmasta tietovuodosta joka on ristetty Paratiisin papereiksi. Se on sukua muutaman vuoden takaisille Panaman papereille jotka aloittivat suhteellisen vilkkaan keskustelun verosuunnittelusta ja siitä mikä on hyväksyttävää ja mikä ei ole hyväksyttävää verojen välttelyä.

Tietovuoto paljastaa maailman veroparatiiseihin rekisteröityneitä yrityksiä, poliitikkoja, rikkaita viihdejulkkiksia, urheilutähtiä, jne. taloudellisesti vahvoja tahoja. Onpahan mukana myös valtiotason toimijoita kuten yhdistyksiä ja yrityksiä jotka saavat rahoitusta julkiselta puolelta, esimerkiksi suomalainen Finnfund.

Finnfund

Finnfund on Suomen valtion kehitysrahasto joka sijoittaa varoja kehittyvien maiden erilaisiin projekteihin. Kansalaisjärjestö Finnwatchin tekemän syytteen mukaan rahasto harrastaa aktiivista verosuunnittelua veroparatiisien kautta, uutinen aiheesta Ylen sivuilla. Veroparatiisin kautta kierrätettynä idea on välttää tuplaverotusta eri maissa, rahastosta ulos myönnettävien rahavarojen vastaanottajan on tarkoitus olla vastuussa verojen maksamisesta omassa maassaan. Tätä ei ilmeisesti ole aukottomasti valvottu ja kun asiasta on nyt kysytty, on voitu vedota kätevästi salassapito- ja yrityssalaisuuksiin.

En ole vielä keksinyt oikeasti pätevää syytä tälle kikkailulle koska Suomen lain mukaan sijoitusrahastot ovat verovapaita yhteisöjä. Osaako joku sanoa mistä tämä johtuu? Vai onko kehitysrahasto ja sijoitusrahasto byrokratian silmissä niin erilaisia toimijoita vaikka käytännössä harrastavat tässä tapauksessa ainakin osittain ihan samanlaista sijoitustoimintaa?

Ongelmallista tästä veroparatiisikierrätyksestä tekee nimenomaan avoimuuden ja seurannan vaikeutuminen. Suomessa toimiva rahaston työntekijä ei varmasti pysty seuraamaan kaikkea raha- ja veroliikennettä jota toisella puolen maapalloa tapahtuu rahaston sijoituskohteissa. Näihin ongelmiin on liitetty myös korruptiota, ihmisoikeusloukkauksia ja rahanpesua kohdemaissa, rahoilla on taipumuksena kulkea paikallisten hyväosaisten päättäjien kautta jotka vetävät välistä oman osuutensa, monesti suurimman osan avustuksista.

Yhtiöt

Brittiläinen BrightHouse maksoi viime vuonna lähes 215 miljoonan euron voitoistaan veroja vain kahdeksan miljoonaa euroa.

Nike harjoittaa miljardien eurojen verosuunnittelua paratiisien ja laissa olevien porsaanreikien kautta. Samaa tekevät menestyvät teknologiafirmat Apple ja Google, ruoka- ja juomafirmat McDonalds sekä Starbucks (linkit uutisessa).

Näitä esimerkkejä on antaa vaikka miten paljon, verojen välttely on niin tavanomaista ja koneisto joka tuota suunnittelee niin järjettömän kokoinen ettei tavallinen veronmaksaja voi tuota edes käsittää. Ja tavoitteenahan firmoilla ei ole maksaa tuotteiden tekijöille aasialaisessa hikipajassa yhtään sen kymmenen sentin yli vaan tuottaa yhtiön suuromistajille satumaisen suuria tuottoja.

Apple on maksanut tuloistaan veroja ilmeisesti jotain 0.005% joka on ihan törkeän vähän. Samalla yhtiön pörssikurssi takoo uusia ennätyksiä vuodesta ja kvartaalista toiseen houkutellen piensijoittajia vahvalla tuloksellaan. Onko yhtiö kuitenkaan lopulta niin vahva kuin se antaa olettaa jos tulos perustuu erittäin suurelta osin verokikkailuun ja sen kautta saatuun ikävään veroetuun joihinkin muihin alan toimijoihin nähden? Kuinka käy yrityksen arvon kun jossain vaiheessa päättäjätasolle saadaan semmoista sakkia jotka pistävät lopun tälle toiminnalle, yrityksen maine ja arvo luultavasti romahtavat ainakin hetkellisesti aivan pohjamutiin, ja kuinka silloin käy pienen yksityisyrittäjän joka on onnessaan sijoittanut 30% salkustaan teknologia-alalle Appleen, Googleen ja kumppaneihin?

Yksityiset sijoittajat

Maltan rekisterissä on kolmesataaviisikymmentä (350) suomalaista. He ovat pankkiireja, pokeripelaajia ja sijoittajia, jne. Malta on vain yksi näistä paratiiseista joten yhteenlaskettu määrä niiden kautta verosuunnittelua harrastavien osalta on varmasti reilusti toisen tuhannen puolella.

Mansaarelle rekisteröity tuhat lentokonetta. Formula 1-tähti Lewis Hamilton on hoidellut 27 miljoonan dollarin arvoisen yksityiskoneensa Mansaarten rekisteriin ja välttyi siten 5.2 miljoonan dollarin arvonlisäverolta. Jos kyse olisi suomalaisesta henkilöstä, tarkoittaisi tuo karkeasti yhtä euroa lisää jokaisen suomalaisen maksamiin veroihin. Jos lentokoneista 90% eli 900kpl olisi saman hintaluokan vehkeitä tarkoittaisi se 900€ suuruista veropottia maksettavaksi takaisin jokaiselle suomalaiselle koska verotulot saadaan näistä ökyluokan laitteista joilla ei oikeasti ole mitään tekemistä välttämättömän omistamisen kanssa. Eikö ole ihan kiva ajatus?

Pohdintaa oman sijoitustoiminnan kannalta

Haluan kyllä aiemmin eläkkeelle kuin mitä valtio minut päästäisi, mutta tällaiset paljastukset pistävät aina pikkaisen ajattelemaan. Haluanko olla mukana sijoittamassa vaateyritykseen joka riistää työntekijöitään, tarkoituksella jättää verot maksamatta ajatellen vain niiden parin suuromistajan rahallista etua ja näin tehden kasaa valtioille ihan älyttömät paineet kerätä nuo menetetyt verotulot tavalliselta kansalta? Tai teknologiafirmaan joka maksaa satumaisista tuloistaan veroa alle prosentin ja silti kehtaa pelkän brändinsä turvin pyytää lopulta melko keskinkertaisista tuotteistaan puolta suomalaisen palkansaajan kuukausiansiosta?

Olen aivan varma siitä, että jos nämä yritykest ja rikkaat yksityishenkilöt hoitaisivat asiat niin kuin laki on tarkoittanut ne hoidettavaksi, olisi valtioiden alijäämät ja budjettiongelmat ratkaistu kertaheitolla. Voisipa sinne ilmestyä jopa pelivaraa jolla voitaisiin yritysverotusta laskea kautta linjan ja lopulta se koituisi myös kuluttajan eduksi koska verokikkailun vaatimat lakiasiantuntijat menettäisivät luksuspalkkaiset työnsä ja yrityksen maltillisempi verotus mahdollistaisi pienemmät kuluttajahinnat.

Jos vaihtoehtona on maksaa omista tuloistani melkein 50% kokonaisveroa tai niistä Niken lenkkareista kymmenen euroa enemmän koska he joutuisivat nostamaan tuotteiden hintoja antaessaan verotuksen mennä lain tarkoittamalla tavalla niin kyllä minä valitsisin sen kympin enemmän lenkkareista. Sama koskee kännyköitä ja muitakin tuotteita, kun kaikki yritykset saataisiin pelaamaan samoilla pelisäännöillä olisi kilpailutilanne aivan erilainen ja kuluttajan valinnat voisivat muuttua radikaalisti.

En kuitenkaan usko asioiden nopeaan muuttumiseen. Asioiden muuttaminen vaatisi päättäjätasolla radikaaleja muutoksia ajatteluun ja lakien säätämiseen, lobbauksen ja yleisen munattomuuden takia noita asioita ei kuitenkaan kannata odottaa lähitulevaisuudessa. Päätän siis lompakollani ja jätän suurimman osan tuotteista ostamatta. Sijoittamisen kannalta asia onkin sitten enemmän työtä teettävä, päätän tässä ja nyt tutkia entistä tarkemmin sijoituskiikarissani olevien yritysten rahavirtoja, jos se on suinkin vain mahdollista. Onneksi nämä Panaman ja Paratiisin papereista kirjotettavat uutiset jäävät internetin kätköihin säilöön ja niitä voi aina etsiä useammalla eri kielellä pienen perspektiivin saamiseksi. En halua menettää rahojani sijoittamalla yritykseen jonka arvo koostuu moraalisesti epäilyttävän verokikkailun avulla saadusta kilpailuedusta.

Tällaista nopeaa sohimista aiheeseen tällä kertaa, jatketaan jos ja kun mietteitä tulee lisää.

Veronmaksajain keskusliitto - mitä, missä, häh?

Sain eilen soiton kyseisestä "puljusta" ja aika agressiivisesti koittivat kaupata jäsenyyttään. Loppuvuosi olisi maksanut kuulemma vain 33€ ja siihen olisi saanut heidän julkaisemansa Taloustaito-talousaikakauslehden samaan pakettiin.

Rahoistaan edes vähän kiinnostuneena en kuitenkaan suin päin jäseneksi lähtenyt vaan ilmoitin ensin hieman tutkivani heidän palveluitaan ja liittyväni sitten nettisivujen kautta jos tunnen tarvetta heidän palveluilleen. Pienen selvittelyn jälkeen sain seuraavan listan oleellisimmista palveluista:

• Taloustaito-lehti joka tarjoaa ajankohtaista tietoa taloudesta ja verotuksesta
• "Lobbaus" päättäjien suuntaan veroasioissa
• Asiantuntija&lakimiespalvelut jäsenille verotukseen liittyvissä seikoissa
• Koulutuksia ja "veroiltoja" joissa saa infoa talouteen ja verotukseen liittyvistä asioista

Ihan ensimmäisenä täytyy kysyä itseltään, että mitä noista asioista ei voi saada muualta, tai onko yhden järjestön vaikuttaminen valtion päättäjien suuntaan niin tehokasta, että siitä on oikeasti hyötyä. Tuosta yhteydenpidosta päättäjien suuntaan en oikein löytänyt ainakaan Googlen kautta konkreettisia esimerkkejä muulla kuin mielipidetasolla. Eli liitto on antanut ainakin joissain asioissa julkisuuteen lausunnon jossa paheksutaan päättäjien aikeita ja koetetaan muuttaa suuntaa antamalla näennäisesti mahdollisia vaihtoehtoisia toimenpiteitä saman lopputuloksen saavuttamiseksi. Siitä en tiedä ovatko nuo vaihtoehdot realistisia, laskelmiahan ei uutisien mukana yleensä julkaista vaan oletetaan ihmisten uskovan niitä tehdyn jossain kulissien takana. Toisaalta olisikin aikamoinen ihme jos joku osapuoli kertoisi rehellisesti kuinka on istuttu konjakkilasien kanssa saunaillassa ja mietitty laskimien kanssa miten molempien osapuolten tavoitteet saavutetaan ja positiivinen julkisuus taataan kaikille.

Sitten ne toiset kysymykset jotka koskettavat taloudestaan kiinnostunutta ihmistä arkipäiväisessä toiminnassa. Miksi maksaisin talousuutisista kun ne voi lukea internetistä tai käydä kirjastossa, tuoko Taloustaito minulle mitään uutta ja ihmeellistä pöytään? Entä ovatko nuo asiantuntijapalvelut niin hyviä ja onko niille tarvetta niin usein, että niistä kannattaa maksaa? Kuitenkin verottaja palvelee suhteellisen hyvin suurimmilla paikkakunnilla sekä verkossa, enkä usko asiantuntijoiden osaavan antaa sen parempia laillisia neuvoja kuin verottajan tai tämän blogiyhteisönkään. Tulkinnanvaraisissa tapauksissa voi aina ns. koittaa kepillä jäätä verottajan suuntaan kunhan oma tulkintasi pysyy laillisuuden sisäpuolella. Mitään tuossa ei tietääkseni menetä, korkeintaan verottaja hylkää näkemyksesi.

Itseäni jäsenyydessä kiinnostaa eniten nuo koulutukset ja veroillat joissa olisi mahdollisuus kenties verkostoitua ja saada hyviä vinkkejä. Huonona puolena noissa taas on, koulutukset ovat maksullisia tapahtumia joista jäsenenä saat vain pienen alennuksen. Koulutusten hinnat ovat mielestäni myös aika korkeita joten täytyisi tosi tarkkaan miettiä mihin sen useamman satasen laittaa. Esimerkiksi webinaari työmatkat verotuksessa maksaa jäsenille 290€+alv ja muille 350€+alv joten yksityishenkilön työmatkat saavat olla aika mutkikkaita jos tuota tuntee tarvitsevansa. Tällä hetkellä auki olevat koulutukset ovat näköjään muutenkin suunnattu yrityspuolen tai hallinnon edustajille.

Nettisivujen listoja tutkiessa tälle maanosalle ei osu minkäänlaista mainittavaa aktiviteettia noiden koulutusten tai veroiltojen suhteen eli hyödyksi jäävät webinaarit joihin voi osallistua kotikoneelta, tai sitten matka Helsinkiin (näyttäs olevan yleisin paikka) ja kappas, jäsenyyden vuosihinta pomppaakin 50€ kertaheitolla, satasen jos käyt kahdesti ja niin edelleen. Veroillat ovat avoimia kaikille joten niihin pääsisi sisään myös ilman jäsenyyttä jos vaan pokka kestää mennä maksamatta palvelusta. Oletukseni on, että noita kustannuksia et saa mitenkään pitävästi perusteltua verotuksessa verovähennyksien puolelle.

Liiton yhteistyökumppaneilta saa alennusta tietysti tuotteista, esimerkiksi vakuutuksista, mutta koska kilpailutan vakuutuksiani säännöllisesti niin näiden etujen käyttäminen saattaisi sitouttaa vaihtoehtoon joka ei ole itselleni normaalitilanteessa se edullisin mahdollinen. Senkin osion hyöty jää siis aika arveluttavaksi.

Lopputulos

En näe jäsenyydestä itselleni mitään maata mullistavaa hyötyä tässä vaiheessa. Uskoisin saman koskevan suurinta osaa muistakin "nuoremmista" talousasioistaan huolehtivista ihmisistä ja hyötyjen tulevan esille vasta kun tulomuotoja on useampia. Kun omistaa vuokra-asuntoja, saa palkkatuloja sekä pääomatuloja niin tilanne voi olla erilainen ja silloin neuvoista ja vinkeistä voi olla oikeasti jopa rahallista hyötyä. Katson siis tilannetta uudestaan kun asuntoasiat omalta kohdalta selviävät tässä vuoden mittaan ja osinkotulot kasvavat nelinumeroisiin summiin jossain vaiheessa tulevaisuudessa :)

Oletko sinä veronmaksajain keskusliiton tai jonkin muun talousliiton jäsen? Mitkä palvelut ja hyödyt vaikuttivat liittymiseesi?

Veronpalautukset

Eilen tuli käytyä sen verran kotona pyörähtämässä, että löysin verottajalta tipahtaneen kuoren postilaatikosta. Illalla hieman mietteliäänä sitä availin ja kyllähän sieltä taas joulukuussa on mukava summa tipahtamassa, noin 915€ ehdotuksen mukaan. Siihen täytyy vielä tehdä muutoshakemus matkakustannuksista työpaikan ja kodin välille, 12km/suunta koska sopivaa bussivuoroa ei aamulla ole ja työni on sellaista etten pysty alkamisaikaa muuttamaan.

Mietteitä veronpalautuksesta suuntaan jos toiseen

Tuommonen 900€ palautusta tarkoittaa, että sen verran on maksettu vuoden mittaan ylimääräisiä veroja, 75€/kk jos haluaa ajatella asiaa palkkakausien tasolla. Tuolla ostaa jo puolentoista viikon ruokatarpeet, maksaa sähkölaskun, tankillisen tai kaksi polttoainetta autoon, toisen asuntolainan korot, tms fiksua. Rahalle olisi siis kyllä käyttöä aina heti kun sitä olisi palkan mukana tulossa.

Onhan se tietysti mukava saada palautusta toisin kuin mätkyjä, koskaan en ole vielä joutunut verottajalle jälkikäteen maksamaan. Ainoastaan kerran on käynyt niin että palautusta on tullut vain noin 10€, muuten ne ovat aina olleet siellä 500e+ lukemissa. Asiaa kun miettii hieman tarkemmin niin se ei olekkaan enää niin hienoa. Veronpalautuksille maksetaan verotonta korkoa joka on tänä vuonna 0.5%. Onhan tuo huomattavasti parempi summa kuin mitä saa esimerkiksi pankkien säästötileiltä tällä hetkellä (ulkomaiset nettipankit taitavat tosin tarjota vielä lähemmäs 1% korkoa isommille talletuksille?), mutta häviää selvästi sijoittamiselle. Alla muutamia perusteluita, esimerkkinä tuo 900€ summa:

1. Korko veronpalautuksen yhteydessä 900€ summalle on 4.5€ (JEEE!). Fiksusti sijoittamalla korko voisi olla 6% eli 54€ josta 30% veron jälkeen jää vielä 37.8€ "näppiin".

2. Veronpalautuksen arvo ei voi kasvaa, toisin kuin osakkeiden arvo.

3. Veronpalautus ei voi kasvaa korkoa korolle kuten sijoitukset.

4. Mätkyt ovat korotonta lainaa.

Tuo viimeinen kohta on melko mielenkiintoinen. En muista kenen blogista luin aiheesta ensimmäisen kerran, mutta se jäi kyllä mieleeni. Jos siis maksat vuoden mittaan liian vähän veroja eli joutuisit maksamaan jäännösveroa verottajalle mätkyjen muodossa niin saat tietyllä tavalla kyseisen summan lainaksi. Tuossa oli tosin jokin raja, muutaman tonnin muistaakseni sai vielä korottomana, mutta isommille sitten juoksee korko, joten ei liikaa kannata keulia tässäkään asiassa.

Tuon summan voi sijoittaa haluamallaan tavalla tuottavasti ja saada sille oikein mukavan koronkin. Kunhan pitää huolen, että mätkyihin on tilillä rahaa maksuajan koittaessa. Veronpalautuksessa on myös se ongelma, että monesti ihmiset käsittää sen ylimääräisenä tulona sopivasti siihen joulun alle sijoitettuna, että sen voi tuhlata huoletta lahjoihin ja muuhun hömppään. Itse taidan laitella tuon joko säästöön, tehdä tuolla summalla ensimmäisen sijoitukseni tai sitten maksan asuntolainaa kolmen kuukauden lyhennysten+korkojen verran etukäteen pois luoden itselleni muutaman kuukauden maksupuskuria menoihin.

Tälle vuodelle taisin totuttuun tapaan nostaa veroprosenttia yhden pykälän verottajan ehdottamasta. Ensi vuonna taidan kokeilla mennä sieltä tulevalla ehdotuksella ja katsoa miten hommassa käy :)

Tuloveron "optimointia"?

Näppäimistön ääressä taas pitkästä aikaa. Viime aikoina on ollut hieman hiljaista, viikko sitten napsahti kolmenkymmenen elinvuoden rajapyykki mittariin ilman sen suurempia juhlia, mutta kyllähän tuota tuli rentouduttua töiden ohella jonkin verran ilman mitään haluja istua koneella vaadittua enempää. Mielialaa latisti aika reilusti isoisän kuolema viikkoa aiemmin, tiesin kyllä päivän olevan tulossa jossain vaiheessa, mutta silti se yllätti täysin ja vei ajatukset vielä kauemmas talousasioiden miettimisestä. Nyt kun aikaa on hieman mennyt niin on ruvennut syntymään kysymyksiä perintöveroista, yms asioista joihin täytynee paneutua vaikka välissä onkin vielä yksi sukupolvi jonka harteilla asioista päättäminen tällä hetkellä on. Jossain vaiheessa nuo kuitenkin tulevat myös itselleni vastattavaksi, joko lähitulevaisuudessa tai sitten parin vuosikymmenen kuluttua joten parempi valmistautua ajoissa kuin myöhään. Näistä kirjoitan kuitenkin myöhemmin tarkemman tekstin jossa käyn läpi ajatuksia ja suunnitelmiani asian suhteen.

Tällä kertaa kuitenkin mietityttää seuraava asia, otsikon mukaisesti tuloveron optimointi. Tai sanoisiko paremminkin, että tulojen pudotuksen vaikutus tuloveron määrään ja näin ollen myös todelliseen ansiotason menetykseen? Ajatus heräsi Matti Vanhasen heittämästä kuvaajasta ja jatkui luettuani seuraavan uutisen miten alle 2400€/kk palkasta ei käytännössä mene valtiolle tuloveroa ollenkaan. Melko mielenkiintoista tekstiä ellen sanoisi. Tietysti tuo Vanhasen jakaama kuvaaja pitääkin olla tuon näköinen, muuten nykyisenkaltainen talouspolitiikka Suomessa ei toimisi. Jos rikkailta otettaisiin enemmän he lähtisivät kevyemmän verotuksen maahan, pienituloisilta taas ei yksinkertaisesti pysty riistämään kovin paljoa enempää veroja suhteutettuna koko määrään. Toisaalta jos pienituloisten verotusta kevennetään kuten Antti Rinne toivoo ja suuria leikkauksia ei uskalleta tehdä niin ne rahat on kerättävä jostain muualta jotta budjetti toimii, ja tämä kohde on varmasti tuo jo tällä hetkellä suurimman osan veroista maksava keskiluokka. Jos taas leikkauksia tehdään ja ns. kulutusveroja nostetaan niin samalla nousevat myös pienituloisten sosiaalietuudet joten tulos on täysi plus-miinus-nolla noiden luokkien osalta. Suurin ihmetys minulle tuossa on tuo 2400€/kk raja, sehän on loppujen lopuksi aivan saatanan hyvä ansiotaso. Siitä menee veroa arviolta 20% eli kuukaudessa jää käyttöön 1900€. Yksi ihminen elää tuolla summalla aivan perkeleen hyvin jos ei halua istua kultaisella paskapöntöllä tai omistaa kaikkia maksukaapelikanavia mitä Suomessa tarjolla on. Eikö tuosta summasta muka todellakaan ole mahdollista ottaa paria euroa lisää valtion kassaan?

Mielenkiintoisena huomiona muuten, 2400€/kk tarkoittaa 29000€ vuosituloja ja verojen jälkeen tosiaan arviolta 1900€/kk. Omat tuloni ovat 43600€ kuten alempana todetaan joka tarkoittaa 14600€ enemmän vuositasolla, mutta lopulta käteen jää vain noin 4800€ vuodessa (400€/kk) enemmän. Eihän tuo nyt hittolainen ainakaan työmotivaatiota lisää!

Oma tilanne

Itse kuulun tuohon suurimman osan veroista maksavaan keskiluokkaan, tuloni viime vuonna olivat 41600€ ja lomarahat 2000€. Ennakonpidätysta maksoin tuosta 10500€ eli 24%. Tänä vuonna tilanne muuttuu hieman koska en saa enää opintolainan korkovähennystä, toinen asuntolainani hupenee niin mukavaa tahtia ettei siitäkään paljoa verotukseen jää ja toisestakin kuukausittainen korko putosi nyt maaliskuun alussa 120€->60€. Viime vuoden verotukseen tulen saamaan luultavasti työmatkavähennyksen koska sopiva bussivuoro lakkautettiin ja se pakottaa käyttämään omaa autoa jotta ehtii töihin. Jätän nämä vähennykset kuitenkin tässä sivuun koska niiden laskeminen mutkistaa asioita hieman liikaa ja vaikutus muuttuu tietääkseni muutenkin aikalailla samassa suhteessa tulojen muutokseen nähden?

Otetaanpas tähän Verohallinnon valtion tuloveroasteikko vuodelle 2015 josta nähdään että tuloni osuvat luokkaan 40300-71400 jossa alarajan kohdalla veroa maksetaan 3271€ ja sen yli menevästä osuudesta 21,5%. Jos olisin yhtä luokkaa alempana eli 24700-40300€ niin alarajan kohdalla maksaisin veroa 541€ ja sen yli menevästä osuudesta 17,5%. Tästä heräsi mielenkiintoni laskea kannattaisiko minun pitää esimerkiksi palkattomia virkavapaita vuoden mittaan niin, että tuloni laskisivat alle tuon 40300€ rajan.

Jos verotuksessa lasketaan sekä palkkatulo, että lomarahat niin verotettava määrä olisi 43600€. Tästä maksaisin veroja seuraavasti:

40300 saakka veroa tulisi 3271€

Ylimenevä osuus 43600-40300=3300€. Tästä menisi veroa 21,5% eli 709,5.

Lopullinen veromäärä on siis 3271+709,5=3980€.

Jotta pääsen tuon veroluokan rajan alle niin tuloni täytyy pudota vähintään 3300€ vuodessa tai minun täytyy saada verotukseen tuon summan edestä vähennyksiä. Yhden palkattoman päivän hinta itselleni on karkeasti 100€ joten tuo tarkoittaisi 33 ylimääräistä vapaata vuoteen, 2.75pv/kk. Tuolla määrällä lomaoikeus muuten säilyy ennallaan ja palkan yhteydessä velotettavien päivien määrä on sama kuin anottu, jos ottaa 4pv niin siitä veloitetaan 5pv palkka ja niin edelleen.

Laskennan helpottamiseksi katsotaan, että otan 3pv/kk vapaata eli käytännössä siirtyisin jo aiemmin haluamalleni 4pv työviikolle. Tästä johtuen tuloni putoaisivat 3*100*12=3600€ eli 43600-3600 joka jättää tuloksi mukavasti tasan 40000€. Tästä menevä vero on seuraavanlainen:

24700€ saakka 541€

Ylimenevä osuus 40000-24700=15300€. Tästä menisi veroa 17,5% eli 2677,5€.

Lopullinen veromäärä on siis 541+2677,5=3218€.

Noista erotuksena syntyy 3980-3218=762€ vähemmän maksettua tuloveroa. Se on kuukautta kohden 63,5€ eli 2/3 yhden palkattoman vapaapäivän hinnasta. Käytännössä pitämällä kolme palkatonta päivää kuukaudessa menettäisin vain 2,3pv palkan verotuksen vuoksi. Tietysti tulojen pudotessa myös muiden verojen määrä pienenee (Yle-vero, erilaiset maksut kuten työttömyysvakuutusmaksu, kuntavero, jne), joten tuloksena lienee alle 2pv palkan menetys.

Tässä kohtaa voi kysyä, onko mitään järkeä istua toimistolla 5pv viikossa 9h/päivä klo7-16 kun tuloja on yllin kyllin normalin elämisen kattamiseen ja lisää vapaata voi saada käytännössä ilmaiseksi valtion omien taulukoiden mahdollistamana? Mielipiteitä otetaan vastaan, ois mukava kuulla jos joku muukin on ajatellut samoja asioita. Ja tietysti jos noissa meikäläisen laskennoissa on virheitä niin saa laitella vinkkiä jotta voi laitella korjatut lukemat tilalle :)

Lyhennetyn työajan vaikutus palkkaan

Vaikka päätavoitteeni on olla velaton jossain vaiheessa tätä vuosikymmentä tai viimeistään seuraavan puoleenväliin mennessä niin olen ajatellut myös muita asioita tulevaisuuden varalle. Olen meinannut nimittäin kysyä työnantajalta mahdollisuudesta siirtyä lyhennettyyn työaikaan kunhan lainat ovat siedettävällä tasolla ja sijoitusvarantoa hieman kertynyt. Firman talous on laman takia allapäin joten uskon kyseisen tempun olevan täysin mahdollinen työnantajan etsiessä keinoja säästää vähentämättä väkeä. Tällainen ajatelma poksahti sitten päähän tuossa yhtenä iltana marraskuussa: kuinka lyhennetty työaika vaikuttaa kuukauden kokonaisansioihin kun verotus otetaan huomioon?

Tämähän on tietysti selvitetty helposti pienellä päättelyllä ja nopealla laskutoimituksella:
Kuukaudessa taitaa olla keskimäärin 22 työpäivää, eli vuodessa siis 22*12=264 päivää. Viikkotyöaika 38,25 joka jaettuna viidellä tekee 7.65h/pv. Tuntipalkka sanotaan nyt 20e/h joka tekee päivässä 153e ja vuodessa siis 40392e.

Jos siirryn lyhennettyyn viikkoon eli perjantain 6,25h jää pois niin viikkotyöaika on 32h, päivässä 6,4h ja tuntipalkalla 20e/h saadaan päiväpalkaksi 128e joka tekee vuodessa 33792e.

Tuossahan on aivan järkyttävä ero, 40392-33792=6600e vuoden mittaan! Mutta otetaanpas verotus tähän mukaan ja katsotaan miten luvut tasoittuvat. Käytän tässä laskennassa Veronmaksajain keskusliiton tuloverolaskuria vuodelle 2014 joka ottaa huomioon myös kunnallisverot, yms jotka ovat riippuvaisia palkan määrästä.

Täydellä työajalla ja palkalla 40392€/v veroprosentti on laskurin mukaan 31,2 % kun pyöristetään lomarahojen, yms takia varmuuden vuoksi seuraavaan luokkaan eli 41000€. Tämän mukaan siis vuodessa maksaa veroja 12792 ja käteen jää lopulta 41000-12792=28208€.

Lyhennetyllä työajalla ja palkalla 33792€/v veroprosentti on laskurin mukaan 28,1 % pyöristettynä taas seuraavaan tasaluokkaan eli 34000€. Vuodessa maksaisi veroja 9954 ja käteen jää lopulta 24046€.

Ennen veroja erotus oli siis 6600€, mutta verojen huomioon ottamisen jälkeen enää 4162€ eli alle 350€ kuukaudessa. Onhan tuo edelleen helvetin iso määrä rahaa, mutta kun miettii että vastineeksi saisi melkein tuplasti vapaa-aikaa, palkkatulo pysyisi edelleen arviolta yli 2000€/kk ja kuukaudesta kertyisi edelleen täysi lomakertymä, niin jossain vaiheessa tulevaisuudessa tuo muutos on varmasti itselläni ajankohtainen. Mitä nopeammin saan lainat lyhennettyä ja sijoitushommat pyörimään niin sen nopeammin pääsen miettimään myös tätä asiaa uudelleen. Esimerkiksi 100€/kk osinkotuottoon ei ole kovin vaikea päästä johdonmukaisella sijoittamisella ja säästämisellä. Tässä blogissa kirjoittaja ostaa säännöllisesti osakkeita jenkkiläisen välittäjän kautta ja salkun arvon ollessa hieman yli 33000$ ilman sen kummempia laskutoimituksia osinkoja tulee keskiarvollisesti melkein 150$ kuukaudessa ennen veroja.

Jokaisen velkojen maksuun käytetyn tai säästöön laitetun lisäeuron myötä tuo ero täyspäiväisen palkkatulon ja lyhennetyn työajan palkkatulon+pääomatulon välillä kapenee siis itsellänikin :)