Back to Basics - säästöt uudelle tasolle

Noniin, tässä sitä ollaan aiheessa josta vihjasin jo hieman elokuun numeroita ynnätessä.

Minulla oli siis viimeisellä kesälomaviikollani aikaa miettiä talousasioitani ehkä hieman liikaa. Mietin pääni puhki, että mihin pystyn oikeasti tuhlaamaan aina koko palkkani ja tulin siihen tulokseen, että tarvitsen yksinkertaisen laskelman keskiansiostani sekä pakollisista menoista kuukauden ajalta joiden perusteella voin miettiä lopuista menoista pakolliset ja vapaaehtoiset etsien sieltä kohteita joista säästää. Alla karkea listaus:

Tulot:

• palkka keskimäärin 2500€.
• Normaalisti jää hieman alle koska pidän palkattomia vapaita. Veronpalautukset, päivärahat, jne. nostavat keskiarvon kuitenkin tuolle tasolle vuoden mittaan.

Menot:

• asumismenot jatkossa 640€
• sijoitusasunnon lainalyhennys+remonttilaina 300€
• kuntosali 48€
• puhelinlasku 20€
• koira 20€
• polttoaine 100€
• sijoitussalkkuun menevä minimisumma 100€
• veljenpojan autokoulu&opiskelurahasto 20€

Tuossa siis karkeasti kuukauden ehdottomat minimit joista en suostu tinkimään. Toki voisimme luopua koirasta ja itse vosin jättää kuntosalilla käymättä sekä fillaroida töihin kelistä riippumatta, mutta ihan niin suuriin ratkaisuihin en ole valmis pelkän säästämisen nimissä. Polttoaineissa on huomattavissa selvä pomppaus nyt kesän ajalta kun olen tankannut ja käyttänyt kahta autoa joista toisen moottorinohjaus on vielä vaiheessa, talvella lasku oli huomattavasti pienempi ollen keskimäärin 60-70€ tuntumassa. Mutta ottamatta sen paremmin huomioon polttoaineita muuten kuin tuon 100€/kk allokaation osalta, tuosta listasta tulee kuukausitasolla yhteensä 1248€ kulut, pyöristetään nyt pelivaran saamiseksi summaan 1250€.

Tuloksena siis palkasta näiden jälkeen jää käteen 1250€ joka pitäisi osata jakaa fiksusti loppuihin menoihin. Tällä hetkellä excelieni mukaan kulutan kuukaudessa 470€ ruokaan, 300€ kodin tavaroihin ja remontointiin, 240€ autoihin, 80€ alkoholiin ja viihteellä käyntiin (ihan kuin jossain muka oikeasti kävisin, kalsarikänneihin ja tissutteluun se menee), sekä 60€ veroihin ja vakuutuksiin. Näistä tulee yhteensä 1150€ joka on vain satasen jäljellä ollutta summaa pienempi. Tuosta satasesta on sitten mennyt vielä vuoden mittaan erilaisia palvelumaksuja, apteekkiostoksia, elektroniikkapuolen ostokset, koiran isommat kertakulut, vaatteet, lahjaostokset, ynnä muu roipe.

Onko tuon jälkeen kovin yllättävää, että palkkapäivän saapuessa tuntuu siltä, että tankki on tyhjä? No ei ainakaan minusta. Sitä on vaan helvetin hankala havaita kun suuri osa ostoksista on piilossa itseltä, eli ruokalaskusta menee varmasti se 30% patalappuihin, suklaaseen tai palautus(energia)juomiin eikä asiaa tule sen paremmin rekisteröityä. Tai eihän ne menot mitenkään ole edes piilossa, tuossahan nuo lukee kylmällä fontilla Excel-listauksessani, mutta kuten monesti, olen ollut sokea informaatiolle joka on suoraan nenäni edessä, ja jonka olen tässä tapauksessa ihan itse myös määritellyt kertyvän tuohon exceliin.

Asialle on siis aika tehdä jotain jotta projektini ja motivaationi säästämiseen ei kuivahda kasaan kuin Saharaan jätetty viinirypäle. Koska säästetty euro on veroton euro, toisin kuin tienattu euro on verotettava euro, niin kannattaa ehdottomasti perata ne turhat kulut pois listoiltaan. Tässä siis pientä suunnitelmaa:

Step 1

Olen ihmetellyt uuteen taloon muuttomme jälkeen karseita sähkölaskuja, kesäaikaankin laskut ovat olleet siellä 160€ yläpuolella. Ensi töikseni hommasin vesivaraajaan valmistajalta vanhan 1-10 asteikolla olleen lämpötilasäätörullan tilalle nykyaikaisen celsius-asteilla varustetun mallin. Kaksi ihmistä ja koira ei tarvitse jatkuvaa 80-asteista vettä varaajassa joten laskin tuon rullan avulla lämpötilan ~70 asteeseen. Samaan konkurssiin tilasin taloon.com kautta uudet suihkupäät kylppäriin, vettä säästävät mallit tottakai. Toiseen suihkuun tuli Oras Natura https://www.taloon.com/kasisuihku-oras-natura-242060-kromi/LVI-6510056/dp ja toiseen Oras Apollo jossa virtaama rajoitettu 7l/min https://www.taloon.com/kasisuihku-oras-apollo-eco-252022-kromi/LVI-6510082/dp?search=LVI-6510082

Noista tuo Natura pelaa kuin kuuluisa junan vessa, mutta Apollon kohdalla tuntuu, että virtaama on huomattavasti enemmän kuin mainostettu 7l/min. Pitää tehdä viikonloppuna tieteellinen testi suihkun, 10l sangon ja ajastimen kanssa.

Samaan aikaan väänsin yläkerran ilmalämpöpumpun vain kosteudenpoistolle viilennyksen sijaan. 24 asteinen sisäilma tuntuu täysin siedettävältä kunhan kosteusprosentti pysyy hallinnassa, lämmityksiä kun ei ole vieläkään tarvinnut laittaa taloon päälle.

Johtuu sitten mistä tahansa, niin viimeisen kolmen viikon energiankulutus on 20% pienempää kuin edeltävällä 3vk jaksolla. Tuosta on hyvä lähteä tinkimään, kaikki säästöt kasaantuvat talotilille joka tarkoittaa sitä, että nuo omat taloon kohdistuvat kuukausimenoni tulevat putoamaan.

Tavoite: Kotiin ja remontointiin omalta tililtä käytetyn summan puolittaminen 300€ -> 150€, säästö 150€.

Step 2

Ruoka. Tuo ruumiin pakollinen polttoaine joka itselläni sisältää valitettavasti ihan järkyttävän määrän suoraan sanoen paskalaatuista kamaa. Mielitekoeväät töihin lihapiirakoiden, energiajuomien, pitsojen, kebabrullien, karkkipussien ja suklaiden muodossa. Varsinkin energiajuomien.

Olen tämän viikon kärvistellyt kauheissa vieroitusoireissa kun en ole suostunut lähtemään kesken työpäivän eväsostoksille. Maanantaina kävin loman loppumisen takia hakemassa evästarpeet työpaikan jääkaappiin, eli kinkkua, voita, juustoa ja leipää, hintalappu vajaa 11€. Seuraava ostosreissu oli varsinainen ruokakeikka keskiviikkona Lidliin, sinne meni 50€ ja siinä pitäisi olla meille ruokatarpeita lähes viikoksi.

Tavoite: Eväsostokset kympillä viikossa, loput kotoa tuoden, paskat pikaratkaisut pois ja niiden sijaan vaikka nuudeleita ja tonnikalaa jos jostain syystä unohdan eväät kotiin tai ruoka on tekemättä. Ruokalasku kirkkaasti nykyisestä 470€ summasta alle 300€ tasolle, pysyvästi! Säästö 170€. Ja tuossakin pitäisi olla vielä kiristettävää jos oikein lähtee asioita perkaamaan ja hyödyntää uutta 200l pakastinta jonka taloon hommasimme.

Step 3

Tykkään rommista, myönnän suoraan. Ja koska elimistö ei kestä olutta niin tykkään juoda myös ginipohjaista lonkeroa, ihan saunajuomana ja monesti myös raskaan fyysisen päivän päätteeksi. Samalla tuo on kuitenkin ristiriidassa kuntosaliharrastukseni ja ikuisen operation six-packin kanssa joten asialle tartteis tehdä jotain.

Tavoite: Kuukausittaiset alkoholi&viihdemenot puoleen nykyisestä, säästö 40€.

Step 4

Autot. Suurin osa menoista kohdistuu Motonet-ostoksiin, Ebay-ostoksiin ja muihin varaosiin sekä nice to have-tason varusteisiin. Nyt olisi varmaan aika pistää ostokset vähäksi aikaa jäihin ja oikeasti asentaa nuo tähän mennessä ostamani tarvikkeet autoon kiinni. Asetetaan siis tavoitteeksi laskea ainakin talven ajalle autoihin menevät kulut nykyisestä 240€ summasta puoleen, säästö 120€.

Step 5

Verot ja vakuutukset. Mukana tuossa ovat henkilökohtaiset vakuutukseni kahdesta autosta, jne. Voin laittaa toisen autoista jatkossa pidemmäksi ajaksi seisontavakuutukseen. Koska autossa ei ole talvirenkaita enkä aio ajaa autolla teillä kun niitä suolataan niin seisontavakuutuksen aika olisi siis luultavasti marraskuu-huhtikuu, 6kk. Vakuutusmaksu on muistaakseni 240€ vuodessa ja autovero toinen mokoma, puoli vuotta olisi noista yhteensä 240€ joka tekee 20€/kk. Käyttöautossa vero on sama 240€ ja vakuutus vain 120€, siitä kulut tekevät siis 30€/kk. Yhteensä noista tulee 50€/kk, säästöä nykyiseen 10€/kk.

Yhteenveto

Noista tavoittelemistani säästöistä kertyy niinkin suuri summa kuin 490€. Jatkossa menot olisivat siis seuraavat:

• asumismenot jatkossa 640€
• sijoitusasunnon lainalyhennys+remonttilaina 300€
• kuntosali 48€
• puhelinlasku 20€
• koira 20€
• polttoaine 100€
• sijoitussalkkuun menevä minimisumma 100€
• veljenpojan autokoulu&opiskelurahasto 20€
• kodin menot 150€
• ruoka 300€
• viihde 40€
• autot120€
• verot ja vakuutukset 50€

Yhteensä 1900€, palkasta jäisi siis noiden jälkeen vielä 500-600€ ylimääräistä. Totta kai kuukausittain tulee esiintymään vaihtelua ja en tuohon summaan tule aina pääsemään, mutta tuossa on oikeasti jo ideaa sekä tavoiteltavaa.

Tuohan nimittäin tarkottaisi sitä, että kuukausittainen säästöprosenttini tulisi kiipeämään katosta läpi. Lasken nykyään säästöksi säästöön menneet varat, sijoituksiin menneet varat sekä sijoitusasunnon lainalyhennyksen ilman korkoa, yhteensä nuo tekevät 800-900€/kk riippuen saanko palkasta jäämään käteen 500 vai 600e. Toisin sanoen säästöprosentti tulisi olemaan 32-36%. Nettovarallisuus kasvaisi kuukausittain sitten säästöjen, sijoitusten ja lainalyennysten verran eli 1150-1250€/kk. Toisena vaihtoehtona minulla on tietysti tuon summan turvin pitää enemmän palkattomia vapaapäiviä viettäen enemmän aikaani harrastusten, koiran ja kavereiden parissa, ei hassumpi tulos sekään pienelle säästöprojektille. Tuon päälle tulee sitten tietysti vielä osinkotulot ja vuokra-asunnon vuokratuotot, mutta olen korvamerkinnyt vuokratuotot jo suurimmaksi osaksi asunnon juokseviin kuluihin sekä puskurirahastoon josta maksan jossain vaiheessa asuntoon kohdistuvan remonttilainan kerralla pois häiritsemästä :)

Näinköhän tämä skenaario olisi mahdollinen? Se ei taida selvitä muuten kuin ottamalla asiasta selvää tässä syksyn ja talven mittaan. Tuotteliasta syksyä myös kaikille muille!

Maailman halvin pikavippifirma

Ehkä hieman klick bait-tyylinen otsikko tetkstissä, mutta oli ihan pakko :D

Olen ollut hieman tuhlailevalla tuulella tässä Visakisan ratkettua ja tilille palkasta jääneen summan kasvettua entisen visalyhennyksen verran. On tarvinnut autonpesukamoja, hieman koriosia projektiautoon ja ruokakaupassakin on ollut mukava ostella hieman vapaammin noita kasviksia. Kulut yllättivät minut tuossa noin viikko sitten ja jouduin katkerasti toteamaan etten selviä seuraavaan palkkapäivään (tänään) asti ilman kepulikonsteja. Ennen olisin turvautunut siekailematta Visaan ja maksanut sen pois nyt palkkapäivänä tai seuraavana sitten kuukauden päästä, tai kahden kuukauden kun "eihän ne korot niiiiin suuret ole", mutta tällä kertaa testasin uudella mielenkiinnolla erittäin harvoin käyttämääni konstia eli itseltäni lainaamista.

Olen siis löytänyt maailman halvimman pikavippiä myöntävän tahon, ja se olen minä itse. Tai oikeammin sanottuna riittävä puskuritili ja oma kurinalaisuus sieltä otetun lainan takaisinmaksussa :D

Jouduin lainaamaan karvan päälle tonnissa olleelta puskuritililtäni ~237€ jotta sain ruokaa yhteiseen jääkaappiin. Saldo tasoittui nätisti lukemaan 800€ jota aloin pitämään uutena alarajana ja päätin, että tuolla 237€ summalla on pärjättävä palkkapäivään tuli mitä tuli. Auton bensavalo paloi jo uhkaavasti enkä voinut ostaa muutamaa tarvitsemaani liimamassapurkkia Motonetin hyllyistä, mutta selvisin!

Viime yönä säästötilille meni sitten automaattinen 50€ säästötalletus palkan saavuttua tilille, olin siis miinuksella enää 187€ verran. Vahingon korjatakseni tein ruokatunnin aikana vielä edellisen päälle ylimääräisen 200€ talletuksen jolloin kokonaismaksu oli 250€. Maksoin siis lainaamalleni summalle myös "korkoa" 13€ verran, toisin sanoen 5,5%. Huomattavasti vähemmän kuin olisin maksanut pikavippifirmoille tai S-Pankin Visakortin käytöstä, mutta tässä voikin myhäillä tyytyväisesti kun on maksanut ihan itselleen :)

Nyt jatkan säästötilin saldon kartuttamista pikku hiljaa normaaleilla PaD-lisäyksillä joita teen aina muutaman kerran viikossa tasatakseni käyttötilin johonkin mukavaan tasavitoseen. Säästötili ei tuolla tyylillä kyllä hurjaa vauhtia kartu, mutta ei tarvitsekaan, koska kesäkuun palkkapäivänä tulee myös lomarahat joista saan nyt Visan hävittyä kuvioista siirtää ihan rauhassa summia tuonne puskuritilillekin :)

Mietteitä

Joku voi tässä välissä ajatella (ja jos kyseessä olisi Iltalehden kirjoitus niin myös varmasti kommenttipuolelle valittaakkin) miten tällainen itseltä lainaaminen ei omalla kohdalla onnistuisi. Olen toki sitä mieltä, että esimerkiksi työttömänä tai muuten tukalassa tilanteessa ollessa ei varmasti ole liikaa rahaa irrotettavaksi, ja tämä teksti ei siten olekaan suunnattu kyseisessä valitettavassa tilanteessa oleville. Mutta yleisellä tasolla tuota puskuria voi alkaa pienimmillään kartuttamaan ihan jo vaikka tyhjiä pulloja iltalenkillä noukkien, tai vaihtamalla sen normaalisti kaupasta ostetun tuotteen siihen edullisempaan versioon (jos mahdollista). Ja tietysti tärkeimpänä konstina, olemalla rehellinen itselleen ja katsomalla reilusti peiliin omien kulutustottumusten osalta. Menevätkö ne kaikki viimeisetkin pennoset siitä +1700€ tilipussista oikeasti välttämättömiin menoihin? Maksatko Visalyhennystä 200e ja otat sen saman heti uudestaan käyttöön ennen seuraavaa lyhennystä, etkö voisi lyhentää Visalaskua 220€ verran ja ottaa sitten ennen seuraavaa tilipäivää vain 200€ uudestaan käyttöön?

Mitä äsken katsoin, niin pikavippifirmojen todelliset vuosikustannukset ovat hurjissa +50% lukemissa ja jos tarvitset lainaa todella vähän, parikymppiä tai satasen, niin jo avausmaksu on todella iso osa tarvitsemastasi summasta. Maksatko siis mieluummin heille tarvitsemastasi kulutusluotosta, vai säästäisitkö kumminkin ensin itse tilillesi sen satasen ja nostaisit sen sitten sieltä tarpeen oikeasti iskiessä?

Tuo pikavippifirmojen toiminta muistuttaa mielestäni enemmän laillistettua ryöstämistä ja hyväksikäyttöä kuin oikeaa lainaustoimintaa. Totta kai ala toimii lain pykälien mukaan, mutta jotenkin tuntuu siltä, että televisiossa olevat mainokset ja toiminta on vahvasti ohjautunut sen väestönosan käyttöön jolla ei ole mahdollisuutta edullisempaan kulutusluottoon oman pankkinsa tai oman säästötilinsä kautta. Tästä samasta syystä en ole valmis sijoittamaan rahojani monien suosimiin vertaislainapalveluihinkaan. Olen sitä mieltä, että jos yritys tai yksityishenkilö ei saa (halvempaa) lainaa pankista, niin taustalla on oltava sellaisia seikkoja joiden pankki on katsonut vaarantavan asiakkaan takaisinmaksukyvyn. Miksi tuo asia muuttuisi siirryttäessä vertaislainapalveluihin? Totta kai siellä on mukana myös asiansa loistavasti hoitavia lainanhakijoita, mutta lainaajana joutuisin käyttämään kohtuuttomasti aikaa noiden yksilöiden löytämiseksi. Varmemman  ja pitkäikäisemmän tuoton saan kun sijoitan rahat osakemarkkinoille tunnettuihin alojensa parhaimmistoon kuuluviin yhtiöhin.


PS. Tämä teksti voi kuulostaa hieman kornilta tai tekopyhältä kun vasta äskettäin uiskentelin kulutusluottovelassa taas yli vuoden päivät, mutta joskus sitä vaan pitää pulahtaa hartioita myöten sinne pinnan alle jotta oppii arvostamaan kuivia jalkoja. Toivotaan, että tää vire kestää ja pystyn kasvattamaan tuota omaa kulutusluottopankkiani riittävän suuriin mittoihin jottei Visaan tarvitse enää turvautua muissa kuin verkko-ostoksissa ja muissa kohteissa joissa sen tarjoama maksuturva on tarpeen :)

Kilpailutus kannattaa - puhelinlasku -50%

Olen tottunut viimeisten vuosien aikana kilpailuttamaan sähkö- ja vakuutussopimukset säännöllisesti, edellisestä keikasta tosin on jo aikaa. Sähkösopimuksen kilpailutin 2015 loppupuolella ja siinä itseasiassa umpeutuu sopimuskausi nyt vuoden vaihtuessa joten pääsen taas tekemään uutta tarjouskierrosta :)

Tällä kertaa vuorossa oli puhelinlasku. Homma on vähän venähtänyt saamattomuuden takia ja Saunalahdelta tulleet laskut ovat olleet jo kuukausikaupalla siellä 30€ hujakoilla. Olen käyttänyt liittymää jossa on rajaton 50mb 4G-netti ja puhelut & viestit on sitten velotettu käytön mukaan. Pakettina tuota on saanut 26-27€ hintaan jossa puhelut & viestit ovat rajattomia, mutta laskin aikanaan väärin oman puheluiden ja viestien määräni jonka takia tuo käytön mukaan veloitettu on tullut oikeastaan aina kalliimmaksi kuin pakettiliittymä.

Löysin DNAn valikoimista liittymän jossa oli 200 minuuttia puheaikaa, 200 viestiä ja 100mb 4G-netti rajattomalla datamäärällä sekä 10Gt EU-dataa. Hintaa 25.90€/kk eli edullisempi kuin nykyinen ja nopeammalla netilläkin kaiken lisäksi. Eu-datalla en oikeastaan tee mitään, mutta onhan se hienoa kahvipöydässä sanoa voivansa hoitaa Saksan matkalla sähköpostin lukemiset samalla hinnalla kuin kotimaassa, sillon kerran kymmeneen tai kahteenkymmeneen vuoteen kun siellä siis käy :)

Tein sopimuksen asiakaspalvelun kautta ja alle viikossa saapuivat Sim-kortti + paperit kotiin kirjekuoressa. Hyvää toimintaa siis kaikin puolin! Sattui kuitenki niin, että Elisa haluaa pitää minut omissa kirjoissaan ja soittivat vastatarjouksen merkeissä. Olivat tavoitelleet ilmeisesti päivittäin viikon verran, mutta en päässyt töiden takia vastaamaan puhelimeen joten laittoivat tekstiviestillä maksuttoman yhteydenottopyynnön. Vastasin siihen ja heiltä soitettiin alle tunnissa takaisinpäin, nopeaa toimintaa siis sielläkin :D

Asiakaspalvelija katsoi rekisteristä, että olen tämän vuoden aikana soittanut puheluita maksimissaan 80min/kk ja viestejä on ollut viimeisen puolen vuoden aikana 2kpl/kk. En siis juurikaan hyötyisi DNAn tarjoamasta 200 viestin kuukausirajasta joten päätin kuunnella tarjouksen.

Lopputuloksena netti pysyy samana 50mb 4G-mallina (on riittänyt vallan mainiosti), puheluita tulee 200min/kk liittymän hintaan (riittää minulle erinomaisen hyvin) ja viestit ovat 6.9snt/kpl, niistä tulee siis kymmenen senttiä sillon tällön kuukausihintaan lisää. Eu-dataa tuossa ei tainnut olla, tai en ainakaan hoksannut kysyä, mutta eipä sille ole oikeastaan koskaan tarvettakaan nykyisten wifi-verkkojen aikakaudella.

Tarjous oli seuraavan 12kk ajalle 14.90€/kk joka tarkoittaa 50% tiputusta nykyhintaan nähden. Eikä sopimus ole edes määräaikainen, voin kilpailuttaa sen uusiksi milloin vain. Ei kai tuohon voi olla kuin tyytyväinen, 15€/kk lisää käyttövaraa tärkeämpiin kohteisiin ja pienistä puroista se virta kasvaa edelleenkin :)

Sairastu ja säästä "ihan sikana rahaa"

Olen virunut kohta kaksi viikkoa kotona enemmän ja vähemmän sairaana. Toissa viikonloppuna ilmestyi ensimmäiset oireet tukkoisena olona, maanantaina kävin töissä zombina pyörimässä ja tiistaina en päässytkään sängystä ylös. Lämpötila on seilannut 36.5-38 välissä, nokka on vuotanut vaihtelevasti, kurkkua on kaihertanut ja nyt tiistaista saakka on popsittu sitten antibiootteja. Kaipa tämä on ohi menossa, vaikka eilisiltanen erittäin hidas kävelyreissu korttelin ympäri saikin lämmön taas nousemaan niin sain viime yönä nukuttua täydet yöunet ensimmäistä kertaa taudin alkamisen jälkeen.

Mutta mutta, otsikon pointti oli, että erehdyin katsomaan tuossa tilisaldoa. Olen käyttänyt tässä kahden viikon aikana rahaa alle 30€ pakollisiin ruokaostoksiin, 50€ auton tankkaamiseen työterveydessä käydessä, 30€ apteekkiin ja 20€ rommipulloon jolla hätistelin keuhkoruttoa loitommalle. Ei heräteostoksia, ei urheiluvaatteita, ei ruokaostoksia jossa olisi puolet ylimääräistä kamaa, jne. vaan pelkästään tarpeelliset ainekset jolla kroppa on pysynyt jotenkuten hengissä. Pakastin on tyhjentynyt mukavasti marjoista ja kaapeista ovat karkit kadonneet ennen parasta ennen-päiväyksen iskemistä.

Tämähän ei siis koske kaikkia tauteja. Itselleni tämä on ollut kestoltaan varmaan pisin yhtäjaksoinen flunssa miesmuistiin, mutta lopulta se on kuitenkin "kevyt" tauti verrattuna vakavampiin saurauksiin jotka sitten imevätkin rahat jos ei muuten niin lääkkeiden muodossa. En kuitenkaan muista millon viimeksi olisi kahden viikon kulutussaldo jäänyt noin pieniin lukemiin, eli jos haluaa säästää rahaa ja tietää olevansa niin sairas ettei ovesta ulos pääse, niin suosittelen pienen syysflunssan hankkimista :D

Jos ei siis haittaa makoilla sohvalla 24/7, yskiä keuhkoja pihalle puolta yötä ja saada raitista ilmaa minuutin verran päivässä kun joku sattuu avaamaan asunnon ulko-oven. Tai että tuijottaa samoja seiniä päivästä ja yöstä toiseen kun kaikki tv-sarjat ja pc-pelit on jo klaarattu läpi kyllästymiseen saakka. Tai kun ruoka ei vaan maistu ja lukema puntarilla putoaa uhkaavaa vauhtia syödystä huomattavasta karkki&marja&maitorahkamäärästä huolimatta.

Muuten tämä on ihan kivaa, jopa niin kivaa, että maanantaina kampean työpaikalle vaikka pää kainalossa.

Syyskuun matokuuri - puolikuun tilannekatsaus

Noniin. Palkka on kolahtanut tilille joten sain maksettua laskut ja niinpä voi tarkastella missä sitä mennään syyskuun säästötalkoiden kanssa :D Alkutilanne on kuvattu tekstissä syyskuun matokuuri.

Välikatsaus 15/09/2017

Tuloja on tullut yhteensä 147€ yli alussa arvioimani 2300€ summan, tuossa ei ole edes mukana osinkoja jotka syyskuun osalta ovat ylittäneet laskujeni mukaan ensimmäistä kertaa 30€ rajapyykin :)

Menoissa budjetissa pysyneet menot on korostettu vaalean vihreällä, budjetin alittaneet menot korostettu tumman vihreällä ja budjetin ylittäneet menot punaisella.

Kuten tuosta voi nähdä niin puolessa välissä kuuta mennään aika hyvin budjetin mukaisissa raameissa. Alitukset ovat muutamia euroja per menokohta, ylitykset sitten taas ovatkin pahempia. Päätin maksaa vakuutuslaskun jo nyt vaikka sen eräpäivä olisi ollut vasta 10.10 ja autoihin meni parin ostosreissun aikana huomattavasti enemmän kuin olin ajatellut, budjetoidun 50€ sijaan olen saanut jo tässä vaiheessa kuuta tuhlattua autoharrastuksiin ja remontointiin 142€ :S

Menot ovat kuitenkin vielä budjetissa. Taulukosta poiketen budjetoidut menot pitäisi olla 1618+80€, en jostain syystä ole laskenut Visaa menoksi tuossa alkuperäisessä suunnitelmassa. Tähän mennessä on mennyt 1564e eli käyttövaraa loppukuulle olisi vielä ~140€. Jos ei ylimääräisiä yllätyksiä tule niin tuon pitäisi riittää, ruokaan menee 100€ ja autoa joutuu sadekelien jatkuessa tankkaamaan kenties pikkasen. Toivotaan aurinkoisia aamuja niin pääsisin sitä pyöräilyäkin harrastamaan.

Tapaus Aktiiviraha

Kun tässä nyt on velkojen maksu ollut mielessä tämän projektin taustalla niin onhan tämäkin varmasti ihan hyvä laittaa itselle muistiin. Handelsbankenin Aktiivirahalla ostettu jääkaappi on nyt virallisesti ihan ikioma, maksoin koko luoton loppusumman 543,95€ tänään pois. Tuo summa vastaa noin 22% osuutta kuukauden tuloista joten ihan kiitettävä suoritus kaiken muun säästämisen ja sijoittamisen päälle.

Jatkossa voinkin sitten budjetoida tuosta 543€ summasta 120€ Visaan jolloin se lyhenee normaalin 200€/kk verran, 200€ lisää sijoitustoimintaan, 100€ tuhlausrahastoon tai palkattoman vapaapäivän viettämiseen ja satasella paikataan hätävararahastoa. Tällä hetkellä hätävaraa on noin 800€ ja tarkoituksena olisi nostaa se vähitellen takaisin jonnekin parin tonnin tienoille :)

Kyllä se aurinko siis vähitellen paistaa risukasaankin vaikka ulkona on satanut vettä viimeiset kolme päivää taukoamatta. Miten muilla on sateinen syksy sujunut? :)

Syyskuun matokuuri

Vielä on heinä- ja elokuun menot kirjaamatta ja julkaisematta, mutta ajattelin ennen sitä tehdä tällaisen lupauksen tulevan syyskuun varalle.

Kuten joku henkilökohtaisen talouspornoblogini satunnainen lukija (jos sellaisia löytyy) on voinut huomata on talouteni/taloutemme ollut pienessä kriisissä alkukeväästä lähtien. Sysäyksen hommaan antoi kylpyhuoneremontti jota varten haettu laina mitoitettiin epähuomiossa liian pieneksi ja sen vuoksi osa kalusteista, yms jouduttiin hankkimaan allekirjoittaneen Visalla sekä hätävarakassaa tuhoten. Kevään ja kesän mittaan homma sitten paheni entisestään ja Visan saldo jatkoi kasvamistaan. Kesällä ostettu jääviileäkaappi toi Visalaskun rinnalle vielä Handelsbankenin luoton maksettavaksi. Lainat ovat tällä hetkellä seuraavanlaisia:

Lainojen tilanne elokuun lopussa/syyskuun alussa 2017

Kuten taulukosta näkee niin asumiseen otettujen lainojen tilanne on suhteellisen hyvä, korkomenot ovat lainojen määriin nähden erittäin pienet. Toinen on tilanne sitten tuolla kulutusluottojen puolella jossa varsinkin tuo Aktiivirahan todellinen vuosikorko lainalle pääsi yllättämään minut pahasti. Tuota siis markkinoidaan ihan suoraan "ilmaisena" lainana koska korko lainassa on kivat 0% lyhennysjakson ollessa (muistaakseni) alle 30kk, mutta hupsista keikkaa kun laskin mitä tuo 5€ laskutuslisä tarkoittaa tuommoiselle muutaman satasen lainalle niin vuosikorko pomppaakin reilusti yli kymmeneen. Näin sitä pääsee huijaamaan itse itseään uskomalla moiseen hölynpölyyn kerta toisensa jälkeen vaikka sen aina tiedostaa jollain tasolla ettei ns. ilmaisia lounaita olekkaan olemassa :D

Päätin sitten ruveta tuumasta toimeen jotta se talous saadaan takaisin raiteilleen ennen vuoden loppua. Syyskuulle julistetaan matokuuri jonka aikana otetaan miehestä mittaa ja testataan osaanko oikeasti olla pihistelevä visukinttu vai haaveilenko vain sellaisen arvonimestä!

Olen tämän vuoden ajan seurannut talouttani keräämällä jokaisen kuukauden tiedot samaan Exceliin, jokaiselle tulo- ja menokohdalle on myös laskettu yhteissumma ja keskiarvo josta pystyn seuraamaan saldojen kertymistä sekä eri kuukausien eroa vuoden keskiarvoon. Tein siis alkuvuoden keskiarvoihin perustuvan suunnitelman syyskuulle jota lähdetään toteuttamaan "suurella tarmolla ja päättäväisyydellä" kuten erään Aasialaisen sosialistidiktatuurin media voisi asiaa hehkuttaa.

Seuraavana siis suunnitelmat syyskuulle 2017:

Budjetti 09/2017

Hieman tuo vaatinee selkeyttämistä jotta kaikki menot ovat perusteltuja. Käyn tässä yksitellen nämä läpi ihan varmuuden varalta ja itselleni pelisääntöjä samalla kerraten.

Tuloja lasken arviolta tulevan 2300€. Olen pitänyt tähän mennessä yhden tai kaksi palkatonta päivää per kuukausi ja palkkanauha on näyttänyt 2200-2300€ lukemia, joten järjellä ajatellen syyskuussa pitäisi tulla suurempi tili koska en aio pitää ainuttakaan palkatonta vapaata tulojen maksimoimiseksi. Jos palkkaa tulee yli tuon 2300€ niin ylimenevä osuus käytetään puskurirahaston paikkaamiseen.

Sijoituksiin haluan laittaa edelleen samat 300€ kuin aiempinakin kuukausina. 10k€ rajapyykki on niin lähellä etten malta pitää välikuukautta ellei ole aivan pakko :D Säästötilille olen taas laittanut Nordean verkkopankissa automaattisiirron joka siirtää tilipäivänä 50€ verran syrjään käyttötililtä. Tällä paikataan pahoin runneltua hätävararahaston saldoa joka taitaa tällä hetkellä olla jossain 550+200€ luokassa kahteen pankkiin jaettuna.

Asuntolainan korot ja lyhennys on vakiot, niihin en voi vaikuttaa pienentävästi. Asumiskulut sisältävät vastikkeen 160€ ja sähkölaskun jolle budjetoin syyskuulle 60€, toivotaan ettei yllätyksiä tule.

Harrastuksiin menee kuntosalijäsenyys 48€ ja harrasteauton hallipaikkamaksu 50€, niihin en myöskään tällä aikataululla pysty vaikuttamaan.

Ruokaan on mennyt vuoden keskiarvoa seuraten yllättävän vähän rahaa, vajaa 260€/kk. Pistän ruokamenot kuriin ja syyskuun ajan tyhjennellään pakastinta, syödään maitorahkaa ja tonnikalaa :) Jottei ruokahommat menisi ihan liian totiseksi niin varaan kahvilla käyntiin ja ex-tempore eväisiin 20€.

Asunnon remontttikuluja ei pitäisi olla enää näköpiirissä, mutta aina niitä jostain tulee.Sama koskee autojani, niihin varaan siis 50+50€ kuukaudelle. Varsinkin talon remonttihommissa tuo 50€ on tätä mennyttä vuotta katsoen ihan utopistisen pieni summa :D

Polttoaineeseen varaan 80€ eli luvassa lienee muutama fillarireissu töihin ja takaisin. Viikossa työmatkoihin menee 125km ja kuukauden neljässä viikossa siten 500km. Jos pyöräilen vaikka kerran viikossa eli 100km kuukaudessa tarkoittaa se 20% pienennystä polttoainelaskuun.

Viihteellä en aio käydä ellei joku muu maksa, hierojalle olen pystyssä edellisen kierroksen maksun ja vihottelevan alaselän takia täytynee syyskuulle ottaa yksi keikka joten sinne menee 70€. Lahjoihin ei olisi pakko laittaa euroakaan, mutta veljenpojalle laitettu jo tavaksi muodostunut 20€ pysyy ohjelmassa ja yhdet synttärit ovat lisäksi tiedossa. Tässä kohtaa voisin olla itsekäs ja käyttää kaiken vain oman talouteni hoitamiseen, mutta kitupiikin ei liene tarvitse olla tässä maailmassa täysin itserakas mulkku? :D

Veroja ei ole tiedossa, puhelinlaskuun budjetoin 30€ (liittymä menee vaihtoon syksyn aikana jotta lasku saadaan pienemmäksi), palvelumaksuja menee molemmista lainoista 2,3+2,3€ jotka tuossa on näköjään pyöristyneet 5€ summaan.

Listan lopuksi varaan "muihin menoihin" 50€. En tiedä mitä tuo pitää sisällään, mutta sinne on kirjattu aiemminkin joitain menoja joten pidetään se nyt listalla...

Lainasuunnitelma

Jäljelle jää siis listan väreillä merkatut kohdat Visa ja Aktiiviraha. Laskujen mukaan palkasta pitäisi jäädä yli 682€ jonka suunnittelen kippaavani täysimääräisenä lainoihin. Visan ja Aktiivirahan yhteenlaskettu summa on 1351,28+538,95 = 1890,23€.

Koska Aktiivirahan korko on noista paljon suurempi, 3,68% verran, kohdistuu kaikki mahdollinen siis siihen. Onnekseni voin ilmoittaa, että käytettävissä oleva rahamäärä 682€ riittää tappamaan tuon Aktiivirahan luoton täysin! Aktiivirahan tappaminen tarkoittanee lainamäärän ja pienen jäännöskoron maksamisen muodossa noin 540€ summaa. Sen jälkeen Visasta pitää maksaa minimissään vähimmäiserä 80€ eli käytettäväksi jää vielä 682€-540€-80€ = 62€.

Tuo kyseinen 62€ säästetään käyttötilillä kuun viimeiseen päivään asti ja jos olen pysynyt budjetissa niin lyhennän sillä summalla Visaa jolloin Visan lyhennykseksi muodostuu Syyskuulle 142€. Jos taas budjettini kusee urakalla joudun varmasti käyttämään tuon 62€ sen paikkaamiseen jottei tule tarvetta turvautua Visaan ennen lokakuun puolessa välissä koittavaa seuraavaa palkkapäivää.



Tällaiset suunnitelmat täällä tällä kertaa. Tietysti voisin pistää avopuolison maksamaan isomman osan asumismenoista ja ruoasta kuin tähän asti olen tehnyt, mutta meillä on tähän asti ollut jako jossa minä maksan asumisen, omat laskuni ja oman osani ruokamenoista joten katsotaan nyt kuinka käy kun hoidan asian itse. Jos homma menee kohtuudella eikä vanne ala kiristää liikaa päätä niin voisin harkita samanlaista pihistelykuuria vielä esimerkiksi marraskuulle tai heti ensi vuoden alkuun tammikuulle :)


Update: Heti kirjoittamisen jälkeen pamahti IFiltä viesti kotivakuutuksen uudesta maksukaudesta. 80€ suuruinen lasku siis odottamassa, eräpäivä 10.10.2017. Tuon osalta pitää miettiä että maksanko sen hasardilla pois nyt ennen syyskuuta vai ihan yhtä pahalla hasardilla vasta lokakuun alussa :D

Uusi jääkaappi - sähkökulutuksen vertailu

Vanha kaappi toimi vielä ihan hyvin, mutta pelästyin kun pakastimen puolella ei enää  jäätelö ollut hammaskaluston särkevässä jäässä ja pari purkkia viinimarjasosetta oli päässyt sulamaan pinnastaan. Ongelma ratkesi pakastimen sulatuksella ja manuaalisen termostaatin säätämisellä, mutta samalla jääkaapin lämpötila laski sinne 4 asteen tienoille ja vuosikymmenen vaihteessa hankittu kaappi ei pysty ilmavirtaa kierrättämään jonka takia kaapissa oli ikäviä "jäisiä pisteitä". Osaksi tuo johtuu myös siitä, että meillä se on kahden hengen käytössä aivan tupaten täynnä tavaraa jatkuvasti. Päätin, että kaapin on aika vaihtua tässä vaiheessa ennen kuin se kosahtaa jossain vaiheessa kokonaan.

Tein viikon verran laitevertailua kivijalkakauppojen ja verkkokauppojen välillä, kävimme Gigantissa sekä Powerissa laitteita tutkimassa ja mietin, että kannattaako hankkia uusi jääkaappipakastin, suurempikokoinen 2m korkea jääkaappipakastin vaiko sitten suosiolla jääviileäkaappi josta pakastinosio puuttuu kokonaan. Lopulta 2m korkea malli katosi valintalistalta koska sen vuoksi olisin joutunut uusimaan jääkaapin yläpuolella olevan kaapin pienempään 30cm korkeaan malliin nykyisestä 40cm mallista. Jääpakastinkaappi taas katosi valikoimasta sen takia, että meillä on 2x100L arkkupakastimia ja nykyinen jääpakastinkaappi on ollut meidän käytössämme liian pieni jääkaapin osalta. Valinta oli siis helppo loppujen lopuksi kun käytti aikaa asian miettimiseen järjen kanssa :)

Käytiin siis maanantaina Gigantissa tilaamassa uusi jääviileäkaappi, hintaan 499€ kun sattui olemaan mukavassa parin sadan euron tarjouksessa. Vanhaan verrattuna energialuokka nousi A -> A++ ja jääkaapin sisätilavuus nousi 205 litrasta 358 litraan. Toimitus ei mennyt ihan putkeen kun keskiviikkona toivat laitteen, laatikosta paljastui valkoisena tilatun version sijaan rosterisen värinen joka on muuten sama laite, mutta hinnaltaan 100€ kalliimpi. Nyt sitten asiakaspalvelun kanssa neuvotellaan miten homman kanssa tehdään kun halusimme nimenomaan valkoisen eikä heidän hyvityksenä "ilmaiseksi" tarjoamansa rosterinen meille oikein käy, emme saa mitään lisäarvoa (=hyvitystä) siitä että meillä on täysin sama laite väärän värisenä vaikka sen arvo onkin kaupassa satasen suurempi. Vanha kaappi lähti myös keskiviikkona eteenpäin hintaan 25€ eli saas nähdä miten Gigantti meinaa hoitaa laitteen vaihtamisen oikeaan tai hyvittämisen.

Mutta mutta, itse asiaan. Päätin laskea hieman mitä tuommonen laitteen vaihto tarkoittaa sähkönkulutukseen ja varsinkin siitä maksamaani sähkölaskuun. Vanha laite oli A-luokallaan 333kWh/vuosi ja nykyinen on paperilla  A++-luokan myötä mukavan pienikulutuksinen 113kWh/vuosi :)

Exceliin

Alla on Exceliin tekemäni hieno laskentataulukko joka osoittaa laitteiden käyttämän energian hintoineen, sekä laitten vaihdosta syntyvän säästön. Eniten päänraapimistä aiheutti tuo yö- ja päiväsähkön osuuksien laskeminen, toivottavasti homma meni ns. kerralla putkeen :D

Laskentaa

Laskin siis kaappien vuosikulutuksesta prosenttiosuudet yö- ja päiväsähkön vuorokausiosuuksien mukaan joille sitten laskin hinnat ja ynnäsin ne yhteen lisäten sähköverot ja siirtovarmuusmaksut per kilowattitunti. Vuorokaudessa on 9h yösähköä ja 15h päiväsähköä eli prosenttiosuudet ovat 37,50 ja 62,50%.

Tuon perusteella vanha kaappi vei euroissa noin 34€ vuodessa ja uusi kaappi vie noin 12€ verran sähköä nykyisellä hinnalla. Säästöä kertyy kaappia vaihtamalla ja noilla teoreettisilla kulutusarvoilla laskettuna hurjat 22€/vuosi eli uusi kaappi maksaa itsensä takaisin reilussa 22 vuodessa. Toisin sanoen jos jääkaappi kestää edes sen kymmenen vuotta niin se on maksanut hintaansa takaisin vasta karvan vajaa puolet.

Pohdiskelua

Yllätyin tosi paljon kuinka vähän jääkaappi/pakastin lopulta vie sähköä euroissa mitattuna. Kaikki mainokset huutavat vanhojen koneiden olevan sähkösyöppöjä ja miten uudet A+++-energialuokan laitteet pelastavat lompakkosi. Asia voikin olla noin jos mietitään isomman otannan perusteella jossa on paljon mukana niitä B-D-luokkien ikivanhoja laitteita jotka oikeasti vievät virtaa rutosti, mutta toisaalta se 70-luvulla ostettu jääkaappi rokkaa edelleen täysillä eli kertoo jotain laitteiden kestävyyden heikkenemisestä nykypäivää kohti tullessa. Jos uusi kaappi maksaa itsensä takaisin vaikkapa kymmenen vuoden aikajänteellä ei ole mitään kiirettä vaihtaa laitetta jonka voit varmasti sanoa toimivan vielä vuosikausia (koputa puuta kun tuon sanot itse mielessäsi ;)).

Yksilötasolla sitten ero voi olla täysin marginaalinen kuten meidänkin tapauksessa näyttää käyvän, ero A-luokan ja A++-luokan välillä ei ole suuren suuri ottaen huomioon vielä sen, että suurin osa meidän säästöstä perustuu siihen ettei uudessa laitteessa ole pakastimen vaatimaa tehokasta kompressoria. Jos uusi laitteemme olisi vanhaa vastaava jääkaappipakastin-kombo ei säästöä tulisi kuin osa tuosta nyt saatavasta säästöstä.

Puhtaasti sähkölaskua säästääkseen on siis aika turhaa päivittää vanhaa kodinkonetta uuteen jos vanhan energialuokka on A tai parempi ja vanha laite on kunnossa, säästö on silloin laskettavissa taskurahoissa uuteen laitteeseen menevään rahaan verrattuna. Toisaalta vanhempaakaan laitetta uuteen vaihtaessa ei kannata turhaan maksaa siitä A+++ laitteesta koska käytössä sähkön hintaero A+ tai A++ laitteeseen on erittäin pieni ainakin jääkaappilaitteiden kohdalla. Jos hintaero tehokkaampaan laitteeseen on kymppejä niin silloin kannattaa satsata, mutta kun ottaa huomioon näiden laitteiden oletettavan eliniän (alle 10v) niin satojen eurojen satsaus ei todellakaan kannata.

Jos vaihdat useampia laitteita niin tietysti säästö sähkölaskussa on suurempi, mutta niin on myös satsaus laitteisiin. Kannattaa panostaa laitteissa niihin jotka ovat kovassa käytössä ympäri vuoden, toisinsanoen jääkaapit ja pakastimet. Televisio on käytössä vain murto-osan vuorokaudesta/vuodesta, samoin hellat, mikroaaltouunit ja pesukoneet. Suurtaloudessa tietysti pesukone ja astianpesukone pyörivät parhaimmillaan monta kertaa päivässä joten niihin kannattaa kiinnittää enemmän huomiota kuin kahden tai kolmen hengen taloudessa.

Meillä on nyt pari kuukautta sitten hankittu astianpesukone ja nyt uusi jääkaappi. Pesukone on A-luokkaa ja iältään jotain kuutisen vuotta vanha. Oikeastaan ainoat listalla olevat uusista odottavat laitteet ovat televisio (32" HD-READY) sekä kotiteatterin viritinvahvistin. Molemmat menevät kategoriaan "koska mä haluan" eli niiden uusiminen saa odottaa rahatilanteen parantumista :D

Kun olet vaihtamassa laitetta niin mieti mieluummin kahta asiaa:

A) Vaihda laitteet ajoissa kun on sopivasti rahaa säästössä. Kun vanha laite aikanaan hajoaa lopullisesti niin juuri silloin sitä rahaa ei yleensä ole.

B) Panosta ominaisuuksiin joita juuri SINÄ tarvitset. Jos et käy marjastamassa tai hamsteroi alennusmyyntilihoja, mutta käytät paljon vihanneksia, yms. tuoretuotteita niin nykyaikainen jääviileäkaappi voi olla juuri sinun ratkaisusi. Näissä on hyviä ominaisuuksia kuten edistynyt kosteudenhallinta, nollalämpötilalla varustettu laatikko tuorelihoille ja kalalle, sekä puhallintekniikka joka pitää koko kaapin tasaisessa lämpötilassa.

Nuo kaikki ovat kivoja ominaisuuksia, mutta toisaalta kaikki markkinoilla olevat tuotteet taitavat tarjota samanlaiset ominaisuudet hieman eri tavoin toteuttuna, kannattaa siis vertailla ja miettiä mistä on valmis maksamaan.

Oikeastaan ainoa pakollinen asia josta en suostuisi ominaisuuksien kohdalla tinkimään on digitaalinen termostaatti vanhanmallisen manuaalisen sijaan. Digitaalisella termostaatilla säädät halutun lämpötilan jonka kaappi ylläpitää tilanteesta riippumatta, manuaalisella termostaatilla joudut eri vuodenaikojen mukaan itse syynäämään kaappiin/pakastimeen asetettua lämpötilamittaria ja pyörittämään sitä rullaa jotta kaappi pysyy suurinpiirtein halutussa lämpötilassa :)

Tuommosta pohdintaa tällä kertaa. Milloin sinä olet viimeksi vaihtanut kodinkoneitasi uudempiin?



update: korjattu laskelmia, pieniä ajattelemattomuuspieruja sattui sekaan ensimmäiseen versioon :)

Danske korottaa palveluhintoja

Löysin kirjekuoripinosta kirjeen joka minulle oli Danskesta lähetetty vaikka asiakkuuteni loppui jo aiemmin keväällä, lienee jäänyt johonkin rekisteriin nimi kummittelemaan eikä ole poistunut samaa tahtia rahojeni kanssa. Kirjeessä tosiaan siis kerrottiin miten Danske nostaa peruspaveluhintoja elokuun alussa tänä vuonna. Täytyy kyllä sanoa, että jos aiemmat hinnat hirvittivät niin nyt hymyilyttää leveästi kun tuli hypättyä kelkasta pois tässä vaiheessa :D

Dansken hinnat 1.8.2017 alkaen

Kuvassa tiedotteessa mainitut hinnat. Danskella on siis etutasot 1-4 joiden mukaan palveluhinnat myös kulkevat:


Etutaso 4 vaatii 150 000€+ asiakkuuden

Etutaso 3 vaatii  50 000€+ asiakkuuden

Etutaso 2 vaatii  10 000€+ asiakkuuden

Etutaso 1 on heille joiden lainat&säästöt eivät ylitä 10 000€ rajapyykkiä.


Oletuksena on, että kaikilla on muutamia kymppejä tai satasia säästössä, mutta henkilö jolla ei ole lainaa ja säästöt ovat pienet, esimerkiksi pienituloinen vanhus, maksaa Dansken Silver-luokan asiakkuudesta vuositasolla nykyisen 6,40*12 = 76,8€ sijaan 6,80*12 = 81,6€ eli 4,8€ aiempaa enemmän. Korotus ei kuulosta paljolta, mutta prosentteina se tekee yli 6% korotuksen entiseen verrattuna. Jos minulta kysytään niin tuo on ihan silkkaa ryöstöä!

Pohdintaa

Nordealla käyttötilin hinta on 2€/kk ja avainasiakkaalle ilmainen. Avainasiakkuus edellyttää palkkatilin, 6000€ asiakkuuden sekä tuotteita kolmesta eri tuoteryhmästä, tähän riittää seuraavalta sivulta luettuna ymmärrykseni mukaan pankkitunnukset, maksukortti sekä etutili joka kannattaa olla jo ihan säästöjen säilyttämistä varten.

Ero Nordean ja Dansken välillä on tulevaisuudessa vuositasolla 57,6€ ilman minkään asiakkuuden huomioimista.

S-Pankilla peruspalvelut ovat täysin ilmaisia eli ero S-pankin hyväksi olisi täydet 81,6€.

En oikein osaa sanoa mitä Danske yrittää tällä palveluhinnaston rukkaamisella saavuttaa. Haluavatko he kenties eroon ns. riskiasiakkaista ja asiakkaista jotka eivät tuota pankille mitään koska varoja ei ole kiinni pankissa tarpeeksi (=eivät tuota korkotuottoja pankille tai mahdollista asiakkaan varallisuuden sijoittamista eteenpäin), vai haluavatko he profiloitua ns. paremman luokan pankiksi heille joilla on omaisuutta "huomattavia" määriä. Jos taas kyse on pankkitoiminnan kannattavuudesta niin tämmöisellä kikalla saadaan varmasti karkotettua ns. perusasiakas joka ei halua sitoa lainojaan ja pankkipalvelujaan saman katon alle. Itse kavahdan tuommoisia palvelumaksuja vaikka tässä pikku hiljaa alkaa tuota varallisuuttakin kertyä.

Nopeat laskelmat

Rikas Erakko on tehnyt fiksun laskurin jolla pystyy erittäin kätevästi laskemaan korkoa korolle-efektin toiminnan. Käytetäänpäs tuota laskuria ja syötetään sinne hieman tietoja mitä tuolla pankin palvelumaksuun käytettävällä rahasummalla saisi kymmenessä vuodessa. Otetaan erittäin maltillinen tuotto-odotus säästöille, olkoon se vaikkapa 4%, veroja ei huomioida. Tuohon tuottoon pitäisi päästä vaikkapa Nordnetin ETF-kuukausisäästöohjelman tai Pohjoismaisten Superrahastojen avulla.

Dansken palvelumaksu sijoitettuna kokonaisuudessaan, 81,6€ (pyöristetty 80€ summaan) vuodessa eli toisin sanoen vaihto maksuttomaan pankkiin:

-Säästäen nollakorolla = 800€

-Säästäen 4% korolla  = 960€

Vaihtamalla pankiksi Nordea eli säästöön 57,6€ vuositasolla (pyöristetty 60€):

-Säästäen nollakorolla = 600€

-Säästäen 4% korolla = 720€

Nuo summat voivat vaikuttaa tosi pieniltä, mutta jos oikeasti haluaa rahalleen vastinetta, niin kyllä minä ainakin keksisin käyttöä tuommoiselle vajaan 1000€ summalle joka kymmenes vuosi. Jos aikajana on kymmenen vuoden sijaan vaikkapa kaksikymmentä vuotta niin vaihtamalla täysin maksuttomaan vaihtoehtoon saat kerrytettyä jo ilman korkoa itsellesi  1600€ potin. Maltillisella 4% korolla tuo tekee jo 2380€. Voiko joku sanoa ettei tuommoiselle summalle olisi käyttöä? Kuluissa säästäminen kun on aina se tehokkaampi tapa säästää, siitä ei tarvitse maksaa veroja kuten tulojen lisäämisestä ;)

PS. Jätin laskelmista pois Osuuspankin, yms muut vaihtoehdot. Nuo kolme jotka mainitsin ovat itselleni ne tutuimmat joten niiden avulla laskelmat oli helppo tehdä. Jos joku haluaa mukaan Osuuspankin, tms. toimijan tiedot niin laitelkaa linkkejä heidän palveluhinnastoihin tulemaan :)

Laitoin ETF-kuukausisäästämisen jäähylle

Kuten otsikko kertoo, laitoin Nordnetin ETF-ostot jäihin. En osaa sanoa kuinka pysyvä tuo päätös on, mutta ainakin tällä hetkellä olen sitä mieltä, että sitä kautta en saa parasta mahdollista tuottoa sinne laittamillani kolmella sadalla eurolla.

Havainnollistan asiaa tämän hetken salkkuni sisällön ja kehityksen kertovalla kuvalla:

Salkkuni sisältö 10102016

En ole vielä niin rohkea, että laittaisin näkyviin salkkuni rahallista arvoa tai muita "kriittisiä" tietoja siitä, mutta yllä olevasta kuvasta käy hyvin ilmi miten salkkuni eri osa-alueet ovat tuottaneet.

ETF-osto-ohjelmaani kuului keväisestä aloituksesta eteenpäin kesän ajan DB X-TR.EO Stoxx50 sekä iShares Core S&P 500 ja nyt syksyllä osto-ohjelma on koostunut komponenteista DB X-TR.EO Stoxx50 sekä iShares Core MSCI Emerging Markets. S&P 500 jäin pois ihan sen silkan hinnan takia, yksi osuus maksoi päälle satasen joten käytettävissä ollut 300€ kuukausittainen summa ei mahdollistanut riittävän suuria osuuksia kun halusin samalla hajauttaa myös euroopan puolelle. Toisaalta en ole valmis selvittämään kehittyvien markkinoiden tilannetta tarpeeksi poimiakseni yksittäisiä osakkeita joten se oli hyvä saada mukaan, vaihdos oli siis helppo tehdä.

Nyt kun olen seurannut omistuksieni kehittymistä niin olen huomaavinani selvän eron kehityksessä. Kuten yllä olevasta kuvasta voi havaita niin nuo ETF:t ovat jenkkiversiota lukuunottamatta suoriutuneet verrattain huonosti verrattuna suoriin osakesijoituksiin, suorastaan sanottuna surkeasti! Euroopan ETF vain 1% plussalla ja kehittyvien markkinoiden ETF hieman paremmin 1.47%. Kun vertailukohtana pitää vaikkapa Nokiaa joka on heitellyt rajusti viikosta toiseen, se on silti yli 5% plussalla. Toisena vertailukohtana voin pitää asuntolainaani josta maksan tällä hetkellä kokonaiskorkoa vajaan 1% + pankin kuukausittaisen palvelumaksun. En sitten tiedä mistä tuo suoritusongelma johtuu, onko noissa kuukausisäästöön valikoiduissa ETF-kohteissa mukana niin paljon "huonoja" firmoja jotka vetävät koko paketin kehityksen alas, vai onko kyseisten talousalueiden kehitys vaan niin retuperällä ettei tuottoa yksinkertaisesti voi saada?

Suorista osakeomistuksistani jos muutaman seikan haluaa huomioida niin Nokian renkaat ja Wells Fargo kärsivät tällä hetkellä pienistä "imago-ongelmista" jonka takia niiden kurssit ovat allapäin, niitä olisi kiva lisätä salkkuun, mutta 300€ ETF-osuus on vienyt liikaa rahaa kuukausittaisista sijoituksista mahdollistaakseen kyseisenlaiset ostot. Samoin AT&T joka tarttui Nordnetin synttärikampanjasta on reilusti miinuksella, kyseessä kuitenkin suht varmalla pohjalla seisova firma joka maksaa hyvää osinkoa, joten senkin osuutta olisi kiva vähän lisäillä jotta saisi keskiostohinnan hilattua alemmas ja tuottolukemat näyttämään plussaa :)

En ole millään tavalla negatiivisella mielellä Nordnetin palvelua kohtaan, päinvastoin on positiivista että kyseisillä keinoilla saadaan ihmisten mielenkiinto heräämään. Jos asia jotenkin pitäisi muotoilla niin olen alkanut kenties olla sitä mieltä, että jos olet vähänkin enemmän perehtynyt sijoittamiseen ja olet valmis ottamaan riskiä jota suorat osakesijoitukset tuovat, niin kannattaa tarkkaan harkita onko ETF vai suorat sijoitukset se sinun polkusi. Maailmassa on kuitenkin firmoja joiden tuotto on melko takuuvarmaa vuodesta toiseen, joten miksi ostaisit ETF-osuuden jonka sisältämien viidenkymmenen tai viidensadan yrityksen joukkoon mahtuu myös monen monta yritystä joiden bisnes on vajonnut miinukselle ja siten syövät tuottoa jota saisit niistä plussalla olevista? Tätä kannattaa jokaisen miettiä itse, minä en voi antaa suosituksia tai neuvoja, pelkästään kertoa omista mietteistäni oman tilanteeni osalta.

Mitä muut ovat mieltä Nordnetin ETF-ohjelmasta, oletteko tehneet sen suhteen havaintoja tai toimenpiteitä suuntaan tai toiseen viime aikoina?

Asuntolaina alle 50k€ - katsaus menneeseen

Asuntolainaa viime yönä menneen automaattilyhennyksen jälkeen jäljellä 49850€, ei muita velkoja hönkimässä niskaan. Tässä vaiheessa on hyvä miettiä hieman mistä sitä on lähdetty ja mitä isompia hommia siinä välissä on tullut tehtyä rahojen tuhlaamiseksi & säästämiseksi.

Aloitin blogin kirjottelemisen elokuussa 2014 eli karvan päälle kaksi vuotta sitten. Ensimmäinen listaus tuloista ja menoista sisälsi seuraavaa:

Tulot (netto): 2300e/kk + about 100e/kk verotonta matkakorvausta oman auton työkäytöstä. Siinäpä ne sitten olivatkin eli ei noilla kuuhun mennä. Säästöjä oli 2000e kunnes innostuin lyhentämään opintolainaa melkein koko summalla.

Menot:

Opintolaina                         20e

Pankin nro3 palvelumaksu  6e

Asuntolaina 1                      250e

Asuntolaina 2                     350e 

Pankin nro1 palvelumaksu 6.40e 

Harrasteauton hallimaksu   50e 

Yhtiövastike                        143e 

Salijäsenyys                        48e 

Sähkölasku keskimäärin     80e 

Autovakuutukset+verot      60e

          =rapian vajaa 1015e

Sitten on vielä noita "vapaaehtoisia" menoja ja säästöjä: 

Bensa                                  150e 

Pankin nro3 käyttötili         50e 

Kaapelinetti                        30e 

Puhelinlasku                       15e 

Pankin nro2 käyttötili         100e 

Pankin nro3 säästötili         100e 

Ruoka                                 300e 

Auton varaosat, yms          50e 

= 795 -> 1015+795= 1810

Lainasaldot: Opintolainaa siis tänä päivänä 1400e, asuntolainaa 57000+9000e, luottokorttilasku nollilla.

Tuossapa tuo siis on. Olen yliviivannut kohteita jotka ovat poistuneet kuukausittaisesta menovirrasta kokonaan jossain vaiheessa. Tulopuoli on edelleen täysin sama, tosin nyt tuohon samaan summaan pääsemiseksi voin pitää yhden palkattoman vapaapäivän kuukaudessa, eli pientä edistymistä havaittu, erillisiä palkankorotuksia en ole saanut kertaakaan nykyisen työnantajani palveluksessa kuuden vuoden aikana ja se onkin pistänyt miettimään asiaa, olen talossa nuorimpia ja minulle sälytetään paljon tehtäviä. Olen myös tehnyt nykyisiin töihini paljon hienosäätöä jolla säästän muiden työntekijöiden aikaa ja vaivaa. myös työketjut ovat lyhentyneet huomattavasti kuuden vuoden takaisesta aloitteideni johdosta. Olisiko siis aika vaihtaa maisemaa paremman palkan tai arvostuksen perässä?

Menopuolella onkin sitten tapahtunut, ja paljon. Opintolaina 1400€ katosi lokakuussa 2014, asuntolainan 9000€ osa katosi joulukuussa 2015 ja asuntolainan loppuosa on muuttunut 57000€ summasta tuohon tämän päivän summaan 49850€. Velkoja siis kahdessa vuodessa lyhennetty 17550€ ihan yhden ihmisen palkkatuloista. Palkkaa olen saanut kahdessa vuodessa käteen noin 25*2300 = 57500€ plus lomarahat eli sanotaan nyt karkeasti 60k€. Velkojen osuus kahden vuoden tuloista on 29,25%.

Kun ottaa huomioon muut paljon rahaa nielleet hankintani kahden vuoden aikana niin tuohon velkojen maksamiseen voi lisätä vielä useamman tonnin. Huhtikuussa 2015 ilmestyi taloon polkupyörä 1400€ hinnalla ja loppuvuodesta 2015 ilmestyi mukaan keittiöremonttiin otettu Aktiiviraha-kulutusluotto noin 3500€ arvolla, molemmat on maksettu pois. Keittiön hankinnasta ei vielä ole erillistä tekstiä, mutta olen harkinnut moisen kirjoittamista tee-se-itse henkisille ihmisille koska loppujen lopuksi homma ei ollut vaikea. Asennus olisi maksanut keittiön päälle vielä 1000€ + sähköt + vesityöt joten en missään nimessä ollut valmis maksamaan muista kuin vakuutusyhtiön vaatimista sähkö+vesitöistä ulkopuolisille!

Pientä pohdintaa

Kun lisää nuo yllä mainitut muut summat velkojen päälle, eli 17550+3500+1400 = 22450€, niin kahden vuoden aikana on mennyt ns. isompiin maksukohteisiin 37,40% tuloistani.

Nyt nuo erät on taputeltu ja uusia kohtalokkaita eriä ei ole tiedossa ainakaan tämän vuoden puolella. Tässä vaiheessa on tietysti hyvä hieman miettiä onko noissa ollut mitään helvetin järkeä, koska rahat olisi voinut myös sijoittaa. Jätän pois laskuista polkupyörän ja keittiön koska toinen parantaa kuntoa ja tarjoaa haasteita vaikka kallis olikin, ja toinen nostaa asunnon käytettävyyttä sekä toivottavasti myös arvoa. Opintolainassa korko oli naurettavan pieni ja asuntolainassakin riittävän pieni jotta sijoittamalla olisi saanut paremman tuoton. Mutta kun miettii missä olen nyt taloudellisesti, asumismenomme ovat noiden lainojen katoamisen jälkeen kuukausitasolla 600€ tienoilla, niin en voi olla muuta kuin tyytyväinen. Tässä vaiheessa alkaa huomata sen omistusasumisen hyödyn vuokralla asumiseen nähden ja tästä lähtien ero tulee vain kiihtymään jokaisen kuukauden myötä lainamäärän pienentymisen painaessa korkomaksuja alemmas.

Pakollisten menojen lopullisen pienentymisen myötä myös taloudelliseen riippumattomuuteen, nelipäiväiseen työviikkoon, tms. siirtyminen on helpompaa koska en tarvitse yhtä suuria osinkovirtoja kattamaan noita menoja. Jos olisin maksanut lainoja kiltisti suunnitelmien mukaan täytyisi minun tälläkin hetkellä jättää nuo palkattomat vapaapäivät väliin jotta saan varmasti lainat maksettua ilman taloudellisten ongelmien mahdollisuutta. Muiden sopimusten kilpailuttaminen ja elämälleni turhista asioista eroon pyrkiminen on vielä suurentanut tuota vaikutusta ja oletan matkan jatkuvan vielä tulevinakin vuosina.

Tavoitteeni jäädä pois jokapäiväisestä työelämästä reilusti ennen eläkeikää, esimerkiksi viisikymppisenä, on siis edelleen erittäin vahvasti työn alla ja hyvältä vaikuttaa tässä vaiheessa :)

Kun ottaa huomioon nuo kahden vuoden aikana maksetut lainat niin kaiken järjen mukaan minun pitäisi olla kahden vuoden päästä noin 30k€ suuremman sijoitusomaisuuden haltija tai vaihtoehtoisesti alle 25k€ asuntolainan omistaja, ottaen huomioon niihin muutenkin tällä hetkellä menevät varat. Sijoituksiin on korvamerkitty 300€ ETF-kuukausisäästämiseen ja asuntolaina lyhenee myös 300€/kk eli nettovarallisuuteni kasvaa minimissään 600€ jokainen kuukausi. Nyt kun taloudessa on kaksi ihmistä jakamassa kuluja niin mitä olette mieltä, olisiko mahdoton tavoite olla vuonna 2020 joko täysin velaton tai vaihtoehtoisesti 50k€ sijoitusomaisuuden haltijana nykyisen 4000€ sijaan? Vai jotain siltä väliltä kenties? :)



Kuinka olisitte itse menetelleet tilanteessani, ja miten oma taloutenne on muuttunut viimeisen vuoden tai parin aikana? Onko tullut lisää velkaa, entiset kadonneet listoilta ikuisiksi ajoiksi vai sijoitusomaisuus alkanut karttumaan kiihtyvällä vauhdilla? :)

Sijoitushommat potkaistu käyntiin

Palkkapäivä koitti jonka innoittamana sain viimein aikaiseksi Nordnet-tilin luomisen. Pienen perehtymisen ja tuskailun jälkeen käyttö alkoi tuntua edes jotenkin luontevalta, vielä on paljon opeteltavaa ja hakemista, mutta peruskäyttö taitaa olla hanskassa. Onko muilla ollut alussa hankalaa löytää haluamiansa tietoja tuolta sivustolta? Itse etsin ikuisuuden ohjetta jolla saan verkkopankkiini Danskessa tehtyä automaattisen tilisiirron Nordnetin tililleni joka kuukauden palkkapäivänä :D

Sain tehtyä myös kuukausittaisen ETF-säästöpaketin. Aiemmin huhtikuussa miettimäni sijoitusportfolio alkaa siis vähitellen muotoutua ja kehittyä tässä kesän mittaan.

Kuukausisäästäminen

Summa jolla lähdetään liikkeelle on 200€ joka jakautuu 50/50 seuraavien kohteiden kesken:

• iShares S&P 500 UCITS ETF Inc

•  Osinkovirtaa, hajautus rapakon taakse erittäin suureen joukkoon yrityksiä. Kokonaiskulusuhde 0.40%

•  db x-trackers Euro Stoxx 50 UCITS ETF

• kasvuosuuksia, hajautus euroalueen "parhaimpiin" yhtiöihin ja kokonaiskulusuhde vain 0.09%. Euroalueen taloustilanne on mielestäni niin onneton ettei kannata hirveästi panostaa alueen tutkimiseen. Tällä rahastolla saa hoidettua kaiken tarpeellisen ja muuten voi keskittyä yksittäisten hyvien osingonmaksajien etsintään osinkovirtaa kasvattamaan.

Noista tuo USAn puolelle tähdätty S&P 500 on se arveluttavampi valinta. Katsoin Nordnetin listaa ETF-kohteista joihin kuukausisäästäminen onnistuu ja sieltä ei löytynyt radikaalisti parempiakaan. Toinen vaihtoehto olisi  iShares MSCI USA Dividend IQ UCITS ETF jonka kulusuhde on 0.35%, mutta tein valinnan puhtaasti sen perusteella kummassa on enemmän sijoitettuja varoja muilta ihmisiltä maailmassa, menin siis lampaana massan mukana. Osaako joku sanoa onko noilla mitään kriittisiä eroavaisuuksia jonka takia toinen on parempi kuin toinen? Myös kasvuosuuksiin osingot laittava iShares Core S&P 500 UCITS ETF olisi mahdollinen, siinä kulusuhde 0.07% eli huomattavasti alhaisempi. Tavoitteenani on tietysti saada rahavirtaa arkielämän pyörittämiseen joten sen takia kenties kallistuin tuon valitsemani kohteen puoleen.

Ensimmäinen ostoerä menee vasta kesäkuun alussa eli ehdin tekemään tuohon muutoksia jos kommentteja paremmasta USA-kohteesta tulee esille. Eli ei muuta kuin sormet näppäimistölle ja auttamaan aloittelevaa sijoittajaa :) Jotain oli pakko päästä tekemään tuonne siirretyllä puolen tonnin rahakasalla ja saatoin ehkä kiirehtiä turhaankin :D

Kunhan kesän aikana näkee miten keittiölainan poistuminen, yms vaikuttavat rahatilanteeseen niin tuohon kuukausipakettiin tulee varmaankin lisättyä kehittyvien markkinoiden ETF ja kasvatettua summaa satasella tai kahdella. Loput sijoitukseen tähdättävät varat jäävät käteiskassaan hyvien osingonmaksuyritysten hankintaa odottamaan.

Muutoksia lainaan ja hätävaratiliin

Tämä suunnitelma ja ajatusten avaaminen lähti liikkeelle tekstistä jonka luin blogista Kitupiikki Vuorotteluvapaalla. Minulla seisoo tällä hetkellä siis säästötilillä käyttämättömänä ilman kunnon korkoa päälle 13% nettovarallisuudestani joka ei kuulosta läheskään järkevältä. Muutoksia siis tarvitaan ja mieluummin tietysti ennemmin kuin myöhemmin.

Hätävaratili

Kuten tuossa aiemmin helmikuussa kirjoitin, niin haluaisin saada hieman parempaa tuottoa noille hätävaratilillä makaaville pennosilleni. Tällä hetkellä S-Pankin korko on 0.10% joka ei päätä huimaa. Danske Bank tarjoaa etuohjelman kautta tasolla 3 säästötilille korkoa 0.60% joten päätin laskea asiaa hieman jonka jälkeen päädyin siirtämään hätävararahastoni sinne.

Tuo Dansken etuohjelman taso3 edellyttää asioinnin laajuuden olevan yli 50 000€ joka voi koostua lainoista, talletuksista, sijoituksista, yms. Tilanteeni on tällä hetkellä se, että asuntolainani 52000€ ei pysy tuon rajan yläpuolella tämän vuoden jälkeen, kun tipun tasolle 2 niin jo päivittäisasiointini hinta nousee nykyisestä 1.5€/kk tasosta 4.40€/kk tasolle sekä säästötilin korko putoaa tasolle 0.30%. Tein siis nopean laskutoimituksen hätävararahaston summalla 4000€. Oikea summa tällä hetkellä tosin on noin 4500€, koska en ole saanut aikaiseksi Nordnetin tilin avaamista...

4000*0,60% = 24€/v
4000*0,30% = 12€/v

Pitämällä asioinnin siis yli tuon 50k€ rajan saan vuodessa 12€ parempaa korkoa säästötilille sekä säästän palvelumaksuissa (4.4-1.5)*12 = 34.8€. Koroista menee tietysti 30% lähdeveroa joten lopulliseksi summaksi voi laskea (24€*0,70)+34,8€ = 51,6€. Eihän tuo päätä huimaa tietysti, mutta nostaa se "käytännön" koroksi säästötilillä 1,29% (51,6€ / 4000€*100) joka on jo huomattavasti parempi kuin nykyinen S-Pankin tarjoama 0.10%.

Tuolla summalla kuolettaa helposti Danskesta tulevat 1.5€/kk palvelumaksut joka lienee tässä tilanteessa se tärkein seikka. Tuokaan ei tietysti pelasta minua ikuisesti, mutta saan pelattua ainakin vuoden verran lisäaikaa paremmilla etuuksilla :) Moni ei jaksaisi varmasti vaivautua tuommosten pennosten takia, mutta kuten sanottua niin pienistä puroista kasvaa iso virta. Kunhan asuntolaina tulee joskus hamassa tulevaisuudessa maksettua niin sitten pääsee eroon koko puljusta helposti.

Asuntolaina

Korkokausi vaihtui asuntolainassa ja lainan kokonaiskorko painui alle 1%. Kuukausittaiset korkomenot ovat nyt 40-45€ haarukassa ja kuten vuoden alussa suunnittelin niin kuukausittain laina lyhenee 400€ summalla, normaali lyhennys olisi noin 260€/kk. Lainaan kertyy siis joka kuukausi puskuria melkein 150€ ja tällä hetkellä puskurin määrä onkin jo jossain 850€ tienoilla. Tarkoituksena oli alunperin päästä vuoden puskuriin, mutta koska hätävaratili on noin hyvissä kantimissa ja pitää pään pinnalla puolisen vuotta huonon tuurin osuessa, niin päätin tehdä hieman hienosäätöä lainan maksusuunnitelmaan.

Kun puskuri tuossa lainassa saavuttaa tonnin, eli neljän kuukauden ylimääräistä lyhennystä vastaavan tason (oletettavasti tapahtunee huhtikuussa), niin tiputan lyhennyksen satasella summaan 300€/kk. Puskuria kertyy edelleen hitaasti 40€/kk eli ylimääräisen 15% lyhennyksen verran, mutta saan edes tuon satasen kehittävämpään käyttöön. Ja tuo kehittävämpi käyttö on siis vihdoin ja viimein sijoittamisen aloittaminen, toivotaan että saan homman käyntiin viimeistään jo tuossa huhtikuussa :)

Katsotaan miten homma etenee ja millasia summia sijoituspuolelle on mahdollista kuukausittain irrotella. Jos pääsisin edes tuonne 500€/kk tasolle eli karkeasti katsottuna 25% osuuteen tuloista niin voisi olla tyytyväinen. Joku kuukausi voi olla varmasti mahdollista päästä tonniinkin, mutta pidetään tuo 500€ pohjarajana. Ylijäämän voi sitten edelleen kaataa asuntolainan lyhennykseen, jos siltä tuntuu, jotta saldo saadaan pienemmäksi ennen korkojen väistämättä tulossa olevaa nousukautta :)

Pienistä puroista kasvaa iso virta, myös valtiotasolla

YLE uutisoi valtiolle vuonna 2020 tulevasta mahdollisuudesta leikata Suomessa työskentelevien EU-kansalaisten ulkomailla asuville lapsille maksettavaa lapsilisää. Suomen valtiovalta on jo ehtinyt ilmeisesti kommentoimaan tuota "pisarana meressä" tai "pieruna saharassa" tai miten sen nyt haluaakaan ajatella. Samaa ovat EU-tasolla kommentoineet Britannialle joka asiaa on ajanut.

Aika pienistä summista on kyse. Yhteensä Suomen lapsilisistä menee ulkomaille puoli prosenttia, sanoo Kelan lakimies  Antti Klemola.

Saksassa on jo kysytty, miksi Britannia kulutti 28 Euroopan päättäjän aikaa sadan miljoonan euron takia.  

Tässä vaiheessa voikin sitten taas kerran kysyä, että mitä vittua nuo ihmiset tekevät tuolla päättävissä elimissä? Onko miljardien pyörittely pelkkien paperien kautta sumentanut suhteellisuudentajun noin pahasti vai eikö vain kiinnosta koska ei ole omat henkilökohtaiset rahat kyseessä? Suoraan tekstistä lainattuna ulkomaille menee vuosittain

Kela maksoi lapsilisiä vuonna 2014 yhteensä 1,5 miljardia euroa. Suomen ulkopuolelle lapsilisiä maksettiin 8,6 miljoonaa. Suurimman potin saivat virolaiset, 5,6 miljoonaa. Puolaan lähti 500 000 euroa.....Tämä tarkoittaisi sitä, että virolainen putkimies ei saisi enää Tallinnassa asuville lapsilleen Suomen lapsilisää (97,50 euroa). Viron lapsilisä on noin puolet Suomen tasosta.

Tässä voi nyt sitten ihan konkreettisesti jokainen itse laskea mitä vaikuttaa esimerkiksi tuo Viroon ja Puolaan maksettavien summien kohtuullistaminen. Jos Virossa lapsilisän määrä on noin 50% Suomen tasosta ja Puolassa varmasti vielä alhaisempi niin tuossa Suomi säästää siis 50% kuudesta miljoonasta, jos joku päättäjätason ihminen ei osaa laskea niin se tekee kolme miljoonaa säästettyä veroeuroa! Mutta mitä moisista paskoista vessanpöntössä, eihän sillä mitään saa aikaan? Jos yhden virkamiehen palkka valtiolla on noin 40 000€ vuodessa niin tuolla kolmella miljoonalla maksaa aika saatanan monen virkamiehen palkan. Palkan lisäksi työntekijästä koituu tietysti oheiskuluja, muistan jostain lukeneeni yhden työntekijän maksavan työnantajalle puolitoista kertaisesti palkkansa verran, eli 40k tienaava maksaa työnantajalle vuodessa 60k€. Silti tuo kolme miljoonaa riittäisi yli kuudenkymmenen ihmisen vuosittaisiin työkustannuksiin. Ja nuo virkamiehethän ei aina ole niitä kyniä pyöritteleviä toimistotyöntekijöitä tai poliitikkojen avustajia, vaan esimerkiksi poliiseja ja opettajia joilta leikataan jatkuvasti!

Jokainen voi miettiä tuosta esimerkistä mitä muutaman sadan tuhannen euron tai miljoonien eurojen säästäminen vaikuttaa muissa paikoissa kun niitä säästöjä tehdään tarpeeksi siellä täällä. Ei tarvitse leikata vanhusten tai vammaisten tukia kymmenillä miljoonilla koska eivät pysty itseään puolustamaan näiltä toimilta, vaan mitäs jos leikataan sieltä mistä se on oikeudenmukaista ja mistä leikkaukset voidaan tehdä suomalaisten veronmaksajien hyödyksi?


PS. Anteeksi kirosanat, joskus aiheet herättävät vaan liikaa tunteita ja kirjoituksia ei tule hiottua niin paljon kuin kenties olisi syytä jotta pahimmat ylilyönnit sanastossa tulisivat poistuneeksi joukosta :)

Säästötilille parempaa korkoa - onko kukaan testannut?

Taloussanomien uutiseen viitaten, säästötilille voi saada huomattavastikin parempaa korkoa kuin mitä Suomen kivijalkapankit pystyvät tarjoamaan. Itselläni olisi siis tuon hätävararahaston verran sijoitettavaa ja S-Pankin 0.10% korko ei juurikaan miellytä. Danske Bank tarjoaisi 0.60% sillä ehdolla, että pysyn Etutasolla 3 joka vaatii taas yli 50k€ asiointia. Jos asuntolaina lyhenee suunnitelmien mukaan niin ensi vuonna en pääse tuon 50k€ yli edes vaikka siirtäisin säästötilin heidän puolelleen.

Uutisen mukaan parhaita korkoja säästötilille tarjoavat tällä hetkellä TF Bank (1.60%), Nordax Rahoitus (1.40%) sekä Norwegian Bank (1.25%). Vaikka korko ei nyt ole mikään päätä huimaava niin onhan tuossa kuitenkin eroa:

korkovertailua

4€/v vrt. 64€/v. Eihän tuolla rikastuta, mutta maksaa sillä esimerkiksi vajaan 10% vuoden kuntosalimaksuista. Työnantaja tukee liikuntaa kahden kuukauden maksua vastaavalla summalla joten kasassa olisi jo 1/4 vuoden maksuista. Pienistä puroista ne isotkin virrat kasvavat...

Lähdevero

Pitää huomioida tietysti, että noista summista otetaan vielä lähdevero 30% jos talletus on suomalaisessa pankissa tai suomessa toimivassa haarakonttorissa. Linkki lähdeveroon tässä.

Jos siis oikein ymmärsin, niin ulkomailla (Ruotsi, Norja, yms) olevista säästötalletuksista maksettavasta korosta ei lähdeveroa mene vaan ne korot täytyy ilmoittaa pääomatuloina normaalissa verotuksessa samalla tavalla kuin osingot osakesijoituksista?

Kysymys kuuluukin, onko kellään kokemuksia kyseisistä pankeista tai tileistä? Onko rahojen siirrossa tuonne tai tarvittaessa sieltä pois mitään systemaattisia ongelmia jotka johtuisivat kyseisten maiden lainsäädännöstä, tms? Valuuttamuunnoksista pitää ottaa selvää sekä tutustua tilien ehtoihin, mutta jos jollain on jo ennestään kokemuksia aiheesta niin kuunnellaan mielellään :)

Vuoden 2016 tavoiteseuranta - hätävararahasto kasassa

Noniin, niinhän siinä sitten kävi etten malttanut odotella tän asian kanssa normaalin maksusuunnitelman mukaan mentynä tiedossa ollutta neljää kuukautta. Pari viikkoa sitten oltiin siis säästötilin osalta vielä noin kolmentuhannen euron lukemissa. Palkkapäivänä viikko sitten meni 250€ kuukausittainen siirto, ja koska joulukuun 2015 aikainen verokortin muutos vaikutti vielä tammikuun tuloverotukseenkin antaen tonnin ylimääräistä normaaliin verrattuna niin maksoin tänään loput mitä säästötilin saldosta puuttui 4000€ summan saavuttamiseksi. Ensimmäinen vuoden 2016 tavoitteista on siis saavutettu!

Kuinka pitkälle 4000€ hätävara riittää

Pikaisella laskutoimituksella ja karkeasti pyöristellen viime vuonna menoja on ollut noin 1500€ kuukaudessa, otin tuossa huomioon että asuntolainaan menee normaalilla maksusuunnitelmalla nykyään enään alle 350€/kk. Tuosta 1500€ summasta voi vähentää vielä 150€ keittiön laskutuksen ylimääräistä lyhennysosuutta (perusmaksu on noin 150€/kk, olen lyhentänyt 300€/kk), 50€ auton hallipaikkamaksua josta pääsen eroon heti jos löydän autolle ilmaisen säilytyspaikan, 48€ punttisalimaksua josta pääsen eroon kuukauden irtisanomisajalla, ruokalaskusta 300€ voi vähentää 100€ jos oikein paha kuukausi osuu kohdalle, jne. 

Jos lasken vain täysin pakolliset menot niin lista on about seuraava:

• -Ruoka 300€
• -Asuntolaina&pankkimenot 350€
• -Sähkö 70€
• -Yhtiövastike 150€
• -Automenot/muut kulkuvälineet 50€
• -Puhelinlasku 25€

Jätin keittiön maksuosuuden tuosta pois koska se on ns. poistuva kulu ennen vuoden loppua. Yhteensä menoja siis noin 950€, pyöristetään tonniin pienen pelivaran saamiseksi. Listalta puuttuu tietysti myös lääkemenot, vaatteet, ynnä muut, mutta olen ollut aina huono shoppailija joten uskon noihin kohteisiin menevien rahojen olevan erittäin minimaalisessa osassa menoista. Kirpparit on myös keksitty joten tuskinpa suuria menoeriä kuukausittain tulee koskaan osumaan omalle kohdalleni.

Yllä olevan listan kohteista avopuoliso hoitaa ruokamenoista 50% sekä sähkön&yhtiövastikkeen joten oma osani on noin 650€. Neljä tuhatta euroa riittää siis noin puoleksi vuodeksi. Olen myös maksanut asuntolainaan tällä hetkellä päälle 2kk puskuria joten 2kk ajan voisin jättää lyhennykset tekemättä maksaen vain korot eli noin 60€/kk. Tuosta kertyy 290€/kk pelivaraa joka tarkoittaa kahden kuukauden puskurikertymällä vajaan kuukauden jatkoaikaa selviämiselle. Tavoitteenahan on maksaa asuntolainaa 400€ kuukaudessa joka kerryttää jatkuvasti sinne lisää puskuria. Vuoden lopulla toivon olevani tilanteessa jossa asuntolainaan on maksettu 6kk verran puskuria eli 290*6=1740€, joka taas tarkoittaisi vielä ylimääräisen kahden ja puolen kuukauden selviämisbudjettia.

Jos paska siis osuu tuulettimeen vuoden 2016 lopussa tai myöhemmin niin tuolla 4000€ hätävararahastolla ja asuntolainaan maksetulla puskurilla voisi selvitä tarvittaessa yli yhdeksän (9) kuukautta ilman yhteiskunnan tukia. Koska olen työttömyyskassan jäsen niin noin pitkälle venyvä kausi ilman mitään tuloja on nykypäivänä käytännössä mahdoton. Katson hätävararahaston siis enemmän kuin riittäväksi ja voin omasta mielestäni laittaa helmikuusta eteenpäin tuon hätävaraan korvamerkityn 250€/kk parempaan käyttöön :)

Tässä vaiheessa on pakko havahtua siihen mitä kaikkea voi saavuttaa kun seuraa rahavirtojaan oikeasti listaamalla kohteet kuukausittain. Kun aloittelin tätä julkista seurantaa vuoden 2014 loppupuoliskolla niin ylimääräisen rahan määrä tuntui olevan täysin mitätön, kaikki rahat olivat kiinni lainojen maksussa tai muissa "tärkeissä menoissa". Nyt kun vuoden 2015 aikana pääsin jyvälle asioista ja eroon ylimääräisistä menoista & kulutuksesta niin rahaa tuntuu tulevan kuvainnollisesti ovista ja ikkunoista, vaikka tulopuolen saldo on pysynyt samana. Mikähän tilanne mahtaisi olla jos asiaan olisi herännyt vaikka viisi tai jopa kymmenen vuotta aiemmin?

Paljonko Sinulla on hätävararahastoa, tai paremminkin kuinka pitkään olet laskenut selviäväsi sen turvin jos pahin mahdollinen toteutuu?

Suomalaisten varautuminen eläkkeelle - Mikä mättää pt2?

Millaisilla tuloilla&säästöillä tulet toimeen ja miten hyvin?

Jatketaan mihin edellisessä osassa jäätiin. Laitan muutamia hatusta vedettyjä esimerkkejä joista jokainen voi miettiä miten se osuu omaan tilanteeseen ja mitä voisi muuttua jos pääsee "seuraavalle pykälälle". Näitä on monessakin blogissa käsitelty, mutta kertaus on opintojen äiti ja aina voi jollekin tarttua jotain korvan taakse erilaisista tyyleistä laskea asiaa.

Oletetaan, että esimerkkimme Pekka on syntynyt vuonna 1980 ja hänelle on kertynyt tähän mennessä eläkettä 300€ tehtyjen työvuosien perusteella, Pekka eläköityy kun ikää napsahtaa lain vaatima minimi 66v ja 7kk mittariin. Luultavasti eläkkeisiin tehdään ennen tuota vielä useampi leikkaus ja eläkeikäkin voi kasvaa useammalla vuodella joten monttu saattaa kutsua harmittavan nopeasti työuran päättymisen jälkeen.

Pekka1:

Asuu vuokralla, vuokra 600€/kk+sähköt&laskut 200€, ei säästöjä. Hän tarvitsee siis eläkettä 800€ pelkkien asumiskustannusten peittämiseen. Eläkelaskurin perusteella tätä summaa varten Pekka1 tarvitsee 1200€/kk kuukausitulot katkeamatta eläkeikään saakka. Oletettavasti muuhun elämiseen menee toinen mokoma 800€/kk joten vaadittava kuukausitulo onkin jo 3200€!

Moni köyhyysrajan alla elävä tai pienituloinen kuuluu juurikin tähän vuokralla asujien joukkoon joilla on pieni eläke eikä säästöjä eläkettä varten. He rasittavat julkista taloutta kaikkein eniten toimeentulotukien muodossa niin työuran aikana kuin eläkkeelläkin. Päättäjillä pitäisikin olla nykyistä huomattavasti suurempi intressi heitä kohtaan ja luoda keinoja joilla tulotasoa & omaa säästämistä eläkettä varten voitaisiin tukea.

Pekka2:

Asuu vuokralla samoilla kustannuksilla kuin Pekka1, mutta on säästänyt vuosien mittaan 50 000€. Jos Pekka on havahtunut säästämiseen vasta nelikymppisenä niin tuo tarkoittaisi 160€ kuukausittaista säästötavoitetta 26v aikana. Ei kai tuo säästö ole mahdoton saavuttaa, vaikka lisätöitä etsimällä? Jos Pekka on havahtunut ajoissa parikymppisenä niin aikaa on 46v jolloin kuukausittainen säästömäärä onkin vain 90€! Opiskelija ottaa tuon helposti käytännössä ilmaisesta opintolainasta ja suoraan amattikoulusta valmistunut putkimies heittää jo kolminkertaisen summan sivuun?

Noilla säästöillä Pekka2 hoitaa esimerkiksi asumiskustannuksia 62.5kk verran eli viiden vuoden ajan. Hän selviää siis viisi vuotta eläkkeelle jäämisen jälkeen helposti vaikka tuloja olisikin työuran aikana ollut vain tuo 1200€/kk.

Hitaammin käytettynä hän voi maksaa 50% kuukausittaisista asumismenoista kymmenen vuoden ajan pelkillä säästöillä eli hänelle jää kuukausittain käyttöön 400€ jos eläke ja asumismenot ovat sama 800€. Eläköitymisiän ollessa lähes 67v tuo kymmenen vuoden avustus asumismenoihin on jo pitkä aika. Jos tuo 50 000€ on sijoitettuna 4% tuotolla ja 30% verolla niin Pekka2 saa eläkeiän alussa päälle 100€/kk pääomatuloja ja se osaltaan hidastaa pääoman syömistä eli kassa riittää pidemmälle kuin kymmeneen vuoteen.

Pekka3:

Pekka3 on onnistunut maksamaan asuntolainansa pois ja hänellä on 100 000€ arvoinen omistusasunto jossa kuukausittaiset asumismenot ovat 300€. Pekalla ei ole säästöjä ja 2500€/kk tuloilla hänelle on kertynyt eläkettä saatavaksi 1300€/kk, asumismenojen jälkeen käyttöön muihin menoihin jää siis 1000€, terveyden reistaillessa lääkekulut vievät tuosta 100€. Pekalle pamahtaa 20k€ putkiremontti joten Pekka3 on kusessa koska käytettävissä olevat varat ovat vain 900€/kk joista ruoka&auto&yms vievät 400€.

Koska jäljelle jäävää tuloa on enää 500€/kk ja Pekka3 ei ole hoitanut raha-asioitaan kovinkaan hyvin asuntolainan lisäksi (säästöjen puute), hän joutuu huonolla tuurilla myymään asuntonsa koska pankki kieltäytyy antamasta lainaa maksukyvyn ollessa heikko. Jos Pekka3 pystyy laittamaan asuntonsa lainan vakuudeksi ja lyhentää lainaa sitten tuon 500€/kk hänellä menee kaikki liikenevä kolmen vuoden ajan remontin maksamiseen. Kun eläkeikä on lähemmäs 67v niin tuo kolme vuotta on pitkä aika, sillä ajalla olisi varmasti mukava esimerkiksi reissata kun terveys on vielä siinä kunnossa että reissuun kykenee.

Pekka4:

Pekka4 on onnistunut myös maksamaan asuntolainansa asunnon arvon ollessa 100 000€, asumismenot ovat 300€/kk. Muista poiketen hänellä on osinkoja tuottavissa sijoituksissa 70 000€ ja tuottoprosentti on keskimääräinen 4%. Veroprosentin ollessa pääomalla 30% hänelle kertyy vuodessa 2000€ ylimääräistä rahaa taskuun. Tuloja työuralla on ollut myös keskimääräinen 2500€/kk jolla hän on saanut itselleen 1300€/kk eläkkeen. Osingoista kertyy 166€/kk joten sillä hän maksaa 55% kuukausittaisista asumismenoista hautaan saakka. Eläkkeestä hänelle jää siis käyttöön 1300€-134€-100€ lääkkeistä = 1066€.

Koska Pekalla on pääomatuloja 2000€ vuodessa niin hänellä on paremmat mahdollisuudet saada pankista lainaa koska pelkästään noilla 2000€ osingoilla hän on maksanut 20 000€ remontin kymmenessä vuodessa. Hänellä on myös vaihtoehtoisesti vara maksaa remontti myymällä sijoituksiaan, jolloin hänelle jää vielä 50 000€ eli 4% tuotolla ja 30% verolla 1400€ vuoteen osinkotuloja eläkkeen päälle. Tuolla summalla käy jo kerran vuoteen kolmen viikon reissussa Välimerellä tai Thaimaassa lämmittelemässä.

Pekka5 eli oma tilanteeni:

Pekka5 kuvastaa omaa tilannettani ja on siis ennustus tulevasta tilanteestani. Olen syntynyt vuonna 1985 joten eläkeikäni tämän hetken tiedon mukaan koittaa 67v iässä. En muista tarkkaa eläkekertymääni, mutta kymmenen vuotta työtä tehneenä käytän tuota 300€ arviota. Noilla tiedoilla eläkkeeni tulisi olemaan 1900€/kk. Asumismenojen oletan olevan noin 300€ (maksettu asunto arvolla 100 000€), laskujen 100€, ruokalaskun hidastuvan aineenvaihdunnan takia nykyistä pienempi eli sanotaan nyt 200€, lääkekulujen 100€ ja auto&kulutusmenojen 200€/kk, yhteensä menoja siis 900€/kk. Tuohon pitäisi tietysti laskea vielä inflaation määrä jotta voidaan verrata, mutta lasketaan nyt noilla tiedoilla.

1900€-900€ jättäisi 1000€/kk ylimääräistä, plus asunnossa kiinni oleva 100 000€ joka on mahdollista muuttaa rahaksi tarpeen vaatiessa vaihtamalla halvempaan. Tuollahan potkii jo nätisti. Mutta laitetaanpas siihen tänä vuonna alkavat säästöt mukaan ja katsotaan vaikutus jos oletan eläväni vaikkapa 90-vuotiaaksi eli eläkeikää ehtisi viettämään 23v:

100€/kk = 1200€/v: Säästöaika 36v eli kertymä 43200€ ilman korkoja. Ei vaikeuksia saavuttaa kenelläkään ja antaisi 156€/kk lisää rahaa käytettäväksi.

300€/kk = 3600€/v: kertymä ennen eläkettä 129600€, antaisi koko eläkeiälle 470€/kk lisää rahaa käyttöön eli 50% menoista, tuolla pitäisi tulla toimeen jo ilman minkäänlaisia ongelmia.

Jos olisin aloittanut kymmenen vuotta sitten niin tuolla 100€/kk summalla olisin saavuttanut eläkeikään mennessä 55200€ josta tulisi eläkkeellä tuhoten tuplat eli 200€/kk käytettäväksi. Tässä vaiheessa ei kuitenkaan voi oikeastaan tehdä muuta kuin toivoa, että on parempi aloittaa myöhään kuin ei milloinkaan.

Haavekuva:

Lyhyesti: Joko erittäin valikoivaan työtilanteeseen eli työtä kaksi päivää tai alle viikossa. Mieluiten tietysti kokonaan pois pakollisesta työelämästä. Molempien olisi suotavaa toteutua 50-vuotiaana.

Kuukausittaiset menot pitäisi pyrkiä painamaan alle 1000€. Jotta pääsen eläkeikään 67v kynnykselle tarvitsen säästöjä 1000€/kk*12kk*17v=204 000€. Jotta saavutan tuon aikataulussa minun tulisi säästää 10200€ jokainen vuosi ennen kuin täytän viisikymmentä. Tarkoittaisi siis 35% säästöprosenttia kuukausituloista. Eihän tuon pitäisi olla edes vaikeaa kun nyt olen tunkenut pelkästään asuntolainaan 40% verran tuloistani! Marginaaliakin on siis välissä joten esimerkiksi jälkikasvun ei pitäisi ainakaan täysin romuttaa tuota tavoitetta, hidastaisi kylläkin varmasti.

Tässä pitää tietysti huomioida, että jos katoaisin vakituisesta työelämästä 17v ennen aikojaan ja söisin sitten matkalla eläkkeelle tuon pääoman niin tulossa oleva eläke putoaa sen mukaisesti eikä varastoon jää mitään. Tarvittava summa on siis oikeasti huomattavasti enemmän.

Koitetaanpas siis 50% säästötavoitteella. Tuo määrä tarkoittaisi noin 1200€/kk säästötavoitetta, 14400€ vuoteen ja kahdessakymmenessä vuodessa sillä saisi kasaan 288000€ ilman korkoefektin vaikutusta. Osinkoja tuosta aiemmilla tuotto-odotuksilla ja veroilla 8064€ vuoteen eli 672€ kuukauteen. Ja mikä parasta, tuo osinkojen määrä tarkoittaa ettei pääomaa tarvitse syödä siinä matkalla kohtuuttomasti, eli eläkkeellä on sitten valittavana joko osingoilla elämisen jatkaminen tai pääoman syöminen ja pienemmän perinnön jättäminen. Tuo on 67% menoistani ja kun laskee summalle vielä korkoa korolle efektin 20v säästöajalla niin uskon eläkkeeni olevan täysin ylimääräistä kassavirtaa vaikka työura jäisi kesken 50v kohdalla.

Uskallan siis väittää, että säästämällä 50% tuloistani minun olisi mahdollista jäädä vakituisesta työelämästä pois viisitoista vuotta ennen virallista eläkeikää. Ja tämähän koskee sitten kaikkia, jos pystyt säästämään 50% kahden tonnin tuloista tai vaikka tonnin tuloista niin lopputulos on sama!

Mitä siis oikeasti tulee tehdä jos haluat varautua eläkepäivien menoihin?

Jos jätetään pois markkinoiden heilahtelut ja mahdollisten pörssiromahdusten riskit niin vastaus tulikin laskettua tuossa yllä. Kerrytä minimissään tuo 50 000€ erilliselle säästötilille omistusasunnon lisäksi, tai vielä parempi, sijoita tuo 50 000€ mahdollisimman aikaisessa vaiheessa jotta kerrytät korkoa korolle-efektin avulla vielä suuremman pesämunan eläkepäiviä varten. Sitten voit eläkkeellä valita joko "osinkojen ottamisen & laihemman elämän & isomman perinnön" tai "pääoman tuhoamisen & luksuselämän & pienemmän perinnön" jättämisen välillä.

Kuten tuolta ylempää voi päätellä niin huonoilla tuloilla ja säästökyvyillä on varmasti parempi elää vuokralla kuin omistusasunnossa koska vuokralaisella ei ole mitään velvotteita remonttikustannuksista, ne kantaa vuokranantaja. Omistusasujalla tulisi olla AINA säästöjä takataskussa jotta pystyy hoitamaan remonttikustannukset myös pienemmän eläkekertymän kanssa. Muuten voi koittaa se mainitsemani asunnon myynti alihintaan ja muutto vuokralle tai huonompitasoiseen kämppään.


Tällaista tällä erää. Omia ajatuksiani ja laskelmiani selkeytti huomattavasti, antoi myös hieman tavoitetta sijoitustoimintaan heti alkumetreiltä lähtien. Toivottavasti joku muukin saa tästä ajattelemisen aihetta taloutensa suunnitteluun. Kommentit ja vasta-argumentit tottakai tervetulleita, saattaa avartaa näkökantojani vielä lisää :)