Näytetään tekstit, joissa on tunniste politiikka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste politiikka. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 8. marraskuuta 2017

Paratiisin paperit - miksi "harmaa" verosuunnittelu koskee myös sinua

Moni on luultavasti viime päivinä lukenut mediasta uusimmasta tietovuodosta joka on ristetty Paratiisin papereiksi. Se on sukua muutaman vuoden takaisille Panaman papereille jotka aloittivat suhteellisen vilkkaan keskustelun verosuunnittelusta ja siitä mikä on hyväksyttävää ja mikä ei ole hyväksyttävää verojen välttelyä.

Tietovuoto paljastaa maailman veroparatiiseihin rekisteröityneitä yrityksiä, poliitikkoja, rikkaita viihdejulkkiksia, urheilutähtiä, jne. taloudellisesti vahvoja tahoja. Onpahan mukana myös valtiotason toimijoita kuten yhdistyksiä ja yrityksiä jotka saavat rahoitusta julkiselta puolelta, esimerkiksi suomalainen Finnfund.


Finnfund


Finnfund on Suomen valtion kehitysrahasto joka sijoittaa varoja kehittyvien maiden erilaisiin projekteihin. Kansalaisjärjestö Finnwatchin tekemän syytteen mukaan rahasto harrastaa aktiivista verosuunnittelua veroparatiisien kautta, uutinen aiheesta Ylen sivuilla. Veroparatiisin kautta kierrätettynä idea on välttää tuplaverotusta eri maissa, rahastosta ulos myönnettävien rahavarojen vastaanottajan on tarkoitus olla vastuussa verojen maksamisesta omassa maassaan. Tätä ei ilmeisesti ole aukottomasti valvottu ja kun asiasta on nyt kysytty, on voitu vedota kätevästi salassapito- ja yrityssalaisuuksiin.

En ole vielä keksinyt oikeasti pätevää syytä tälle kikkailulle koska Suomen lain mukaan sijoitusrahastot ovat verovapaita yhteisöjä. Osaako joku sanoa mistä tämä johtuu? Vai onko kehitysrahasto ja sijoitusrahasto byrokratian silmissä niin erilaisia toimijoita vaikka käytännössä harrastavat tässä tapauksessa ainakin osittain ihan samanlaista sijoitustoimintaa?

Ongelmallista tästä veroparatiisikierrätyksestä tekee nimenomaan avoimuuden ja seurannan vaikeutuminen. Suomessa toimiva rahaston työntekijä ei varmasti pysty seuraamaan kaikkea raha- ja veroliikennettä jota toisella puolen maapalloa tapahtuu rahaston sijoituskohteissa. Näihin ongelmiin on liitetty myös korruptiota, ihmisoikeusloukkauksia ja rahanpesua kohdemaissa, rahoilla on taipumuksena kulkea paikallisten hyväosaisten päättäjien kautta jotka vetävät välistä oman osuutensa, monesti suurimman osan avustuksista.


Yhtiöt


Brittiläinen BrightHouse maksoi viime vuonna lähes 215 miljoonan euron voitoistaan veroja vain kahdeksan miljoonaa euroa.

Nike harjoittaa miljardien eurojen verosuunnittelua paratiisien ja laissa olevien porsaanreikien kautta. Samaa tekevät menestyvät teknologiafirmat Apple ja Google, ruoka- ja juomafirmat McDonalds sekä Starbucks (linkit uutisessa).

Näitä esimerkkejä on antaa vaikka miten paljon, verojen välttely on niin tavanomaista ja koneisto joka tuota suunnittelee niin järjettömän kokoinen ettei tavallinen veronmaksaja voi tuota edes käsittää. Ja tavoitteenahan firmoilla ei ole maksaa tuotteiden tekijöille aasialaisessa hikipajassa yhtään sen kymmenen sentin yli vaan tuottaa yhtiön suuromistajille satumaisen suuria tuottoja.

Apple on maksanut tuloistaan veroja ilmeisesti jotain 0.005% joka on ihan törkeän vähän. Samalla yhtiön pörssikurssi takoo uusia ennätyksiä vuodesta ja kvartaalista toiseen houkutellen piensijoittajia vahvalla tuloksellaan. Onko yhtiö kuitenkaan lopulta niin vahva kuin se antaa olettaa jos tulos perustuu erittäin suurelta osin verokikkailuun ja sen kautta saatuun ikävään veroetuun joihinkin muihin alan toimijoihin nähden? Kuinka käy yrityksen arvon kun jossain vaiheessa päättäjätasolle saadaan semmoista sakkia jotka pistävät lopun tälle toiminnalle, yrityksen maine ja arvo luultavasti romahtavat ainakin hetkellisesti aivan pohjamutiin, ja kuinka silloin käy pienen yksityisyrittäjän joka on onnessaan sijoittanut 30% salkustaan teknologia-alalle Appleen, Googleen ja kumppaneihin?


Yksityiset sijoittajat


Maltan rekisterissä on kolmesataaviisikymmentä (350) suomalaista. He ovat pankkiireja, pokeripelaajia ja sijoittajia, jne. Malta on vain yksi näistä paratiiseista joten yhteenlaskettu määrä niiden kautta verosuunnittelua harrastavien osalta on varmasti reilusti toisen tuhannen puolella.

Mansaarelle rekisteröity tuhat lentokonetta. Formula 1-tähti Lewis Hamilton on hoidellut 27 miljoonan dollarin arvoisen yksityiskoneensa Mansaarten rekisteriin ja välttyi siten 5.2 miljoonan dollarin arvonlisäverolta. Jos kyse olisi suomalaisesta henkilöstä, tarkoittaisi tuo karkeasti yhtä euroa lisää jokaisen suomalaisen maksamiin veroihin. Jos lentokoneista 90% eli 900kpl olisi saman hintaluokan vehkeitä tarkoittaisi se 900€ suuruista veropottia maksettavaksi takaisin jokaiselle suomalaiselle koska verotulot saadaan näistä ökyluokan laitteista joilla ei oikeasti ole mitään tekemistä välttämättömän omistamisen kanssa. Eikö ole ihan kiva ajatus?


Pohdintaa oman sijoitustoiminnan kannalta


Haluan kyllä aiemmin eläkkeelle kuin mitä valtio minut päästäisi, mutta tällaiset paljastukset pistävät aina pikkaisen ajattelemaan. Haluanko olla mukana sijoittamassa vaateyritykseen joka riistää työntekijöitään, tarkoituksella jättää verot maksamatta ajatellen vain niiden parin suuromistajan rahallista etua ja näin tehden kasaa valtioille ihan älyttömät paineet kerätä nuo menetetyt verotulot tavalliselta kansalta? Tai teknologiafirmaan joka maksaa satumaisista tuloistaan veroa alle prosentin ja silti kehtaa pelkän brändinsä turvin pyytää lopulta melko keskinkertaisista tuotteistaan puolta suomalaisen palkansaajan kuukausiansiosta?

Olen aivan varma siitä, että jos nämä yritykest ja rikkaat yksityishenkilöt hoitaisivat asiat niin kuin laki on tarkoittanut ne hoidettavaksi, olisi valtioiden alijäämät ja budjettiongelmat ratkaistu kertaheitolla. Voisipa sinne ilmestyä jopa pelivaraa jolla voitaisiin yritysverotusta laskea kautta linjan ja lopulta se koituisi myös kuluttajan eduksi koska verokikkailun vaatimat lakiasiantuntijat menettäisivät luksuspalkkaiset työnsä ja yrityksen maltillisempi verotus mahdollistaisi pienemmät kuluttajahinnat.

Jos vaihtoehtona on maksaa omista tuloistani melkein 50% kokonaisveroa tai niistä Niken lenkkareista kymmenen euroa enemmän koska he joutuisivat nostamaan tuotteiden hintoja antaessaan verotuksen mennä lain tarkoittamalla tavalla niin kyllä minä valitsisin sen kympin enemmän lenkkareista. Sama koskee kännyköitä ja muitakin tuotteita, kun kaikki yritykset saataisiin pelaamaan samoilla pelisäännöillä olisi kilpailutilanne aivan erilainen ja kuluttajan valinnat voisivat muuttua radikaalisti.


En kuitenkaan usko asioiden nopeaan muuttumiseen. Asioiden muuttaminen vaatisi päättäjätasolla radikaaleja muutoksia ajatteluun ja lakien säätämiseen, lobbauksen ja yleisen munattomuuden takia noita asioita ei kuitenkaan kannata odottaa lähitulevaisuudessa. Päätän siis lompakollani ja jätän suurimman osan tuotteista ostamatta. Sijoittamisen kannalta asia onkin sitten enemmän työtä teettävä, päätän tässä ja nyt tutkia entistä tarkemmin sijoituskiikarissani olevien yritysten rahavirtoja, jos se on suinkin vain mahdollista. Onneksi nämä Panaman ja Paratiisin papereista kirjotettavat uutiset jäävät internetin kätköihin säilöön ja niitä voi aina etsiä useammalla eri kielellä pienen perspektiivin saamiseksi. En halua menettää rahojani sijoittamalla yritykseen jonka arvo koostuu moraalisesti epäilyttävän verokikkailun avulla saadusta kilpailuedusta.


Tällaista nopeaa sohimista aiheeseen tällä kertaa, jatketaan jos ja kun mietteitä tulee lisää.

keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

Rahaelvytys on epäonnistunut - auttakaa ymmärtämätöntä

Nopea kysymys luetusta artikkelista 'Kaksi syytä, miksi edes ilmainen raha ei tepsi'. Artikkelista lainattuna
Yritykset ja kotitaloudet eivät ole kuitenkaan reagoineet niin kuin niiden perinteisen rahaelvytyksen vaikutuksesta "kuuluu" reagoida. Korkojen lasku ja entistä halvemman rahoituksen tarjonnan lisäämisen pitäisi kasvattaa yritysten investointeja ja kotitalouksien kulutuskysyntää.
Nyt näin ei ole käynyt, vaikka keskuspankit ovat kuinka yrittäneet ja yhä yrittävät. 

Kysymys kuuluu: miten tuon elvytyksen pitäisi nostaa kotitalouksien kulutusta? Miten se on näkynyt teidän arkielämässänne? Itse en ole ainakaan huomannut mitään sellaista "maagista" eroa pakollisissa kuukausimenoissani joka mahdollistaisi suuremman kuluttamisen. Miten siis minun pitäisi pystyä kuluttamaan enemmän? Vai jääkö tuo kansainvälisen tason elvytyspolitiikan hyöty suurempien pelureiden käytettäväksi, esimerkiksi suursijoittajien tai kiinteistömaailman pelureiden? Miten pienyritys hyötyy tuosta kun palkkakustannukset, sähkön hinta, yms peruskulut ovat edelleen samat ja aiemmin sovittujen lainojen korot ovat kirjoissa&kansissa eikä niitä saa muutettua ilman satojen eurojen järjestelypalkkion maksamista pankille?

Toki asuntolainan korko on pienentynyt, mutta kyse on muutamista kymmenistä euroista joilla ei kuuhun mennä. Kulutusluottoja en harrasta ja muuta velkaa (autot, kesämökit, jne) ei ole vara ottaa. Turhaa paskaa en halua kämpän nurkkiin pyörimään joten ei ole asuntolainan korosta säästettyä rahaa mitään syytä tunkea Tokmannille tai Anttilaan. Sen sijaan tuo raha menee kevyesti ruokaostoksiin tai Suomen sikakalliin polttoaineen ostamiseen, koska töihin on jollain päästävä. Ja jos ihmisellä ei ole varaa ostaa uusia tuotteita sen enempää kuin ennenkään, niin miksi yritykset sijoittaisivat investointeihin kun kapasiteetille ei ole kysyntää?


Saatan olla hieman liiankin ymmärtämätön henkilökohtaisen talouteni ulkopuolisissa talousasioissa joten auttakaa hieman ja avatkaa asiaa laajemmalta katsantokannalta :D

maanantai 22. helmikuuta 2016

Pienistä puroista kasvaa iso virta, myös valtiotasolla

YLE uutisoi valtiolle vuonna 2020 tulevasta mahdollisuudesta leikata Suomessa työskentelevien EU-kansalaisten ulkomailla asuville lapsille maksettavaa lapsilisää. Suomen valtiovalta on jo ehtinyt ilmeisesti kommentoimaan tuota "pisarana meressä" tai "pieruna saharassa" tai miten sen nyt haluaakaan ajatella. Samaa ovat EU-tasolla kommentoineet Britannialle joka asiaa on ajanut.

Aika pienistä summista on kyse. Yhteensä Suomen lapsilisistä menee ulkomaille puoli prosenttia, sanoo Kelan lakimies  Antti Klemola.
Saksassa on jo kysytty, miksi Britannia kulutti 28 Euroopan päättäjän aikaa sadan miljoonan euron takia.  

Tässä vaiheessa voikin sitten taas kerran kysyä, että mitä vittua nuo ihmiset tekevät tuolla päättävissä elimissä? Onko miljardien pyörittely pelkkien paperien kautta sumentanut suhteellisuudentajun noin pahasti vai eikö vain kiinnosta koska ei ole omat henkilökohtaiset rahat kyseessä? Suoraan tekstistä lainattuna ulkomaille menee vuosittain
Kela maksoi lapsilisiä vuonna 2014 yhteensä 1,5 miljardia euroa. Suomen ulkopuolelle lapsilisiä maksettiin 8,6 miljoonaa. Suurimman potin saivat virolaiset, 5,6 miljoonaa. Puolaan lähti 500 000 euroa.....Tämä tarkoittaisi sitä, että virolainen putkimies ei saisi enää Tallinnassa asuville lapsilleen Suomen lapsilisää (97,50 euroa). Viron lapsilisä on noin puolet Suomen tasosta.

Tässä voi nyt sitten ihan konkreettisesti jokainen itse laskea mitä vaikuttaa esimerkiksi tuo Viroon ja Puolaan maksettavien summien kohtuullistaminen. Jos Virossa lapsilisän määrä on noin 50% Suomen tasosta ja Puolassa varmasti vielä alhaisempi niin tuossa Suomi säästää siis 50% kuudesta miljoonasta, jos joku päättäjätason ihminen ei osaa laskea niin se tekee kolme miljoonaa säästettyä veroeuroa! Mutta mitä moisista paskoista vessanpöntössä, eihän sillä mitään saa aikaan? Jos yhden virkamiehen palkka valtiolla on noin 40 000€ vuodessa niin tuolla kolmella miljoonalla maksaa aika saatanan monen virkamiehen palkan. Palkan lisäksi työntekijästä koituu tietysti oheiskuluja, muistan jostain lukeneeni yhden työntekijän maksavan työnantajalle puolitoista kertaisesti palkkansa verran, eli 40k tienaava maksaa työnantajalle vuodessa 60k€. Silti tuo kolme miljoonaa riittäisi yli kuudenkymmenen ihmisen vuosittaisiin työkustannuksiin. Ja nuo virkamiehethän ei aina ole niitä kyniä pyöritteleviä toimistotyöntekijöitä tai poliitikkojen avustajia, vaan esimerkiksi poliiseja ja opettajia joilta leikataan jatkuvasti!

Jokainen voi miettiä tuosta esimerkistä mitä muutaman sadan tuhannen euron tai miljoonien eurojen säästäminen vaikuttaa muissa paikoissa kun niitä säästöjä tehdään tarpeeksi siellä täällä. Ei tarvitse leikata vanhusten tai vammaisten tukia kymmenillä miljoonilla koska eivät pysty itseään puolustamaan näiltä toimilta, vaan mitäs jos leikataan sieltä mistä se on oikeudenmukaista ja mistä leikkaukset voidaan tehdä suomalaisten veronmaksajien hyödyksi?


PS. Anteeksi kirosanat, joskus aiheet herättävät vaan liikaa tunteita ja kirjoituksia ei tule hiottua niin paljon kuin kenties olisi syytä jotta pahimmat ylilyönnit sanastossa tulisivat poistuneeksi joukosta :)

torstai 4. kesäkuuta 2015

Uuden hallituksen päätösten ruodintaa

Kirjottelin tätä jo aiemmin kun alkoi noita uutisia uuden hallituksen suunnitelmista tihkua, mutta en ole ehtinyt kirjottaa aiemmin julkaisukuntoon tätä. Saattaa siis olla hieman raakile, mutta ei tätä voi lykätä kesän ylitsekään kun ajankohtaisuus on sitten jo mennyttä :)

En ole juurikaan politiikasta välittänyt ennen ja käyn äänestämässäkin erittäin vaihtelevasti, mutta silti tulevan hallituksen suunnitelmat herättävät kovasti mielipiteitä, osa positiivisia ja osa sitten ei-niin-positiivisia. Näitä suunnitelmia on kasattu monellekin sivulle, itse katselin monesta eri lähteestä ja sitten otin sellaisen "kokokuvan" asiaan Helsingin Sanomien kokoamasta listasta. Alle olen kerännyt ne joita on silmiin osunut ja herättivät huomiota:

Sakkojen korottaminen


Ei ole pois keltään, ne maksakoon jotka haluavat törttöillä. Aiemmat maksut alarajoilla ovat olleet täysin naurettavia, korotus on ihan paikallaan. Kun miettii, että alin päiväsakko on ollut ennen 6€ ja rikesakon alaraja 10€ niin eihän sillä kustanneta edes työaikaa joka kyseisen rikkeen käsittelemiseen poliisilta kuluu, voisi mielestäni tuo korotus olla tuplan sijaan kolminkertainenkin.

Työajan pidentäminen


Voisiko joku kertoa miten jo työssä olevan ihmisen työajan pidentäminen parilla tunnilla viikossa ilman korvausta hyödyttää ketään? Siitä kärsii perhe, vapaa-aika, motivaatio eikä verotulotkaan kasva. Miten tuon kahden tunnin lisääminen vähentää ihmisiä työvoimatoimistojen listoilta kun tuolla keinolla ei voi luoda lisää työpaikkoja?

Tietysti tuolla saadaan niin sanottua yksikkötyökustannusta alemmas eli tehty työtunti maksaa työnantajalle vähemmän, mutta eikö olisi hienompaa kannustaa ihmisiä siirtymään lyhyempään työviikkoon mahdollisuuksien salliessa jolloin työnantaja voisi palkata loppuviikon ajaksi toisen työntekijän siihen tilalle?

Mielestäni työaikaa ei ole mitään järkeä pidentää edellä mainitsemieni haittavaikutusten vuoksi. Mieluummin luopuisin vaikkapa noista palkallisista pyhäpäivistä joita kalenterissa on yllin kyllin, pari palkatonta pyhäpäivää tai palkallista työpäivää kuukaudessa ei tuntuisi varmasti kenelläkään mahdottomalta?

Tupakkaveron nosto


Itse lopetin polttamisen joskus lähemmäs kahdeksan vuotta sitten 2007 tai 2008, tarkka vuosi on jo haihtunut mielestä. Tupakoinnista ei kuitenkaan ole hyötyä kenellekään joten valtio voittaa tässä joka tapauksessa. Joko verotulot nousevat ihmisten jatkaessa polttamista, tai sitten jos ihmiset vähentävät polttamista niin oletettavissa on terveydenhuollon menojen putoaminen tupakan haittavaikutusten vähentyessä. Tupakoinnin kustannukset maksavat valtiolle noin 1.5 miljardia vuodessa.

Vaihtoehtona on tietysti tuonnin kasvaminen itärajalta tai Virosta sekä salakuljetus. Veikkaisin ettei itärajan ralli kasva olennaisesti säännösten pysyessä ennallaan tai jos ottavat käyttöön suunnitellun 20h aikarajan tupakkatuotteille, salakuljetuksen keinot Tulli taitaa tietää melko hyvin joten osaavat etsiä myös epäilyttäviä rajanylittäjiä.

Asuntolainan verovähennysoikeuden laskeminen


Joku voi olla asiasta eri mieltä, mutta omasta mielestäni jos on varaa ostaa 200k asunto niin silloin pitää myös raha-asiat olla sillä tolalla ettei joku 100€/kk suuruinen lisälasku taloutta kaada.

Luultavasti tuon vähennysoikeuden katoaminen pudottaa "ilmat" pois hinnoista joten vaikutus asuntonsa vasta muutoksen jälkeen ostavien talouteen on olematon. Tällä hetkellä vanhaa velkaa maksavan tilanne on tietysti huonompi koska asunnon hinnassa on voitu tuo vähennys ottaa huomioon korkeampana pyyntinä, mutta kuten sanoin niin 50-100€/kk lisämeno ei saisi kaataa kenenkään taloutta.

Autoveron lasku, ajoneuvoveron nosto


Itse en ole ostamassa uutta autoa lähitulevaisuudessa siitä yksinkertaisesta syystä, että sen joutuisi ostamaan velkarahalla jota en halua tehdä. Tämän takia autoveron lasku ei kosketa itseäni, tuo vuosittaisen ajoneuvoveron nostaminen kyllä osuu kohdalleni ja kirpaisee varmasti.

Tein tuossa yksi päivä pienen ja nopean laskelman kuinka pitkään auton pitäisi olla seisontavakuutuksessa, että tulisi halvemmaksi kuin pitää se katoksessa seisomassa valmiina liikenteeseen. Tämänhetkisellä verolla ja liikennevakuutuksen bonuksilla kustannukset ovat vuodessa 170+190=360€. Voi siis pyöristää euroon päivässä tai 6.92€/viikko. Auton liikennekäytöstäpoiston ilmoittaminen verkkopalvelussa maksaa 4€/kerta eli yksi kierros maksaisi 8€. Käytännössä siis jo viikon mittainen ajamattomuus ja vakuutuksien poisto on saman hintainen kuin auton pitäminen ajossa. Vero nousee vuoden 2016 alusta (linkki on PDF) niin, että esimerkiksi oman autoni vero tulee olemaan 221€/vuosi, kokonaiskustannus verosta+vakuutuksesta tulee olemaan siis 7.9€/viikko, ei tarvitse paljoa miettiä laitanko auton seisontaan vai en, sanokoon työnantaja mitä sanoo oman auton käyttövelvollisuudesta.

Valtio voi siis ampua tässä itseään nilkkaan melko pahasti kun ottaa ympäristöasiatkin huomioon. Painavat ja isolla moottorilla varustetut vanhat autot on verotettu erittäin ankarasti jo tässä vaiheessa joten jo reilusti alle viikon mittaiset jaksot tulevat omistajalle halvemmaksi liikennekäytöstä poiston kautta. Ensi vuoden verotaulukon mukaan esimerkiksi 2000kg painoinen vanhempi auto (Mersu, Audi, Bmw, tms) maksaa ajoneuvoverona yli 290€/vuosi, vakuutukset ovat isoihin autoihin myös yleensä kalliimmat joten kustannus vuodessa voisi olla esimerkiksi mallia 290+250=540€ bonuksien tasosta riippuen tietysti. Tuolla mallilla kustannus viikossa on yli 10€ eli 1.42€/pv joten jo ihan muutaman päivän mittainen auton käyttämättömyys kannattaisi tehdä liikenteestäpoiston kautta!

Opintotuki


Vaikka moni voisi sanoa, että opiskelupaikkakuntansa oikein valitsemalla myös opintotuella voi tulla toimeen niin mielestäni koulutuksesta säästäminen on vikatikki. Suomessa on kyllä työttömiä korkeakoulutettuja liikaa, sen myönnän, mutta eikö jokaisella pitäisi olla se valinnanvapaus alansa valinnassa? Jos tuet putoavat liikaa niin se varmasti siirtää painopistettä entistä enemmän opiskelusta työntekoon, valmistumisajat pitenevät ja valitaan ammattikoulutason koulutuksia joista pääsee suoraan töihin ilman kolmen vuoden "ylimääräistä" lukiokierrosta.

JOS homma oikeasti menee hyvin niin kuten HS:n artikkelissa tavoitteeksi kuvataan, työllistymisen helpottuminen aiempaa nopammin ja aikaisemmassa opintojen vaiheessa, niin homma on hyväksyttävissä. Samalla tulisi kuitenkin huolehtia, että myös heikompiosaisilla on varmasti se sama mahdollisuus kouluttautumiseen kuin hyväosaisilla.

Pari hauskaa kuvaa Iltasanomien jutussa miten hallitusosapuolten sanat vaalien aikana merkkaavat yhtä paljon kuin kilo paskaa. Ja sitten ihmetellään miksi kansa ei jaksa äänestää...

Päivähoito


Sanokaa tyhmäksi jos haluatte, mutta minun mielestäni on itsestäänselvyys että lapsen vanhempi pystyy hoitamaan kahta lasta samanaikaisesti. Jos yhtä hoitaa kokopäiväisenä niin kyllä toistakin pystyy hoitamaan puolipäiväisesti. Työttömänä ollessa asia on hieman hankalampi koska pitäisi pystyä käymään työhaastatteluissa, virastoissa, jne joita ei voi aina järjestää siihen tietylle aamu/iltapäivälle. Tässä kohtaa tietysti voidaan sitten kysyä, että eikö vanhemmilla ole sosiaalista verkostoa esimerkiksi muiden vanhempien tai sukulaisten joukossa jotka pystyisivät auttamaan kyseisissä tilanteissa?

Kehitysyhteistyörahat


Kun maan oma talous ei ole kunnossa niin tässä säästettävä 300 miljoonaa on iso raha. Jos ajatellaan asioita kestävältä pohjalta niin emme voi pidemmässä juoksussa tukea muita ennen kuin oma talous on kunnossa.

Omat ehdotukset


Ihan villeinä ideoina heitän peliin kolme kohtaa joilla tuo hallituksen hakema 5% tuottavuushyppy saataisiin varmasti aikaan:

1. Niinsanottujen pekkaspäivien poisto
2. Arkipyhien siirto viikonlopuille tai muuttaminen palkattomiksi
3. Lomarahojen leikkaus nykyisestä 50% osuudesta vaikkapa 30% osuuteen normaalipalkasta.


Mitä mietteitä hallituksen ajatukset ovat herättäneet teissä?