Tuloveron "optimointia"?

Näppäimistön ääressä taas pitkästä aikaa. Viime aikoina on ollut hieman hiljaista, viikko sitten napsahti kolmenkymmenen elinvuoden rajapyykki mittariin ilman sen suurempia juhlia, mutta kyllähän tuota tuli rentouduttua töiden ohella jonkin verran ilman mitään haluja istua koneella vaadittua enempää. Mielialaa latisti aika reilusti isoisän kuolema viikkoa aiemmin, tiesin kyllä päivän olevan tulossa jossain vaiheessa, mutta silti se yllätti täysin ja vei ajatukset vielä kauemmas talousasioiden miettimisestä. Nyt kun aikaa on hieman mennyt niin on ruvennut syntymään kysymyksiä perintöveroista, yms asioista joihin täytynee paneutua vaikka välissä onkin vielä yksi sukupolvi jonka harteilla asioista päättäminen tällä hetkellä on. Jossain vaiheessa nuo kuitenkin tulevat myös itselleni vastattavaksi, joko lähitulevaisuudessa tai sitten parin vuosikymmenen kuluttua joten parempi valmistautua ajoissa kuin myöhään. Näistä kirjoitan kuitenkin myöhemmin tarkemman tekstin jossa käyn läpi ajatuksia ja suunnitelmiani asian suhteen.

Tällä kertaa kuitenkin mietityttää seuraava asia, otsikon mukaisesti tuloveron optimointi. Tai sanoisiko paremminkin, että tulojen pudotuksen vaikutus tuloveron määrään ja näin ollen myös todelliseen ansiotason menetykseen? Ajatus heräsi Matti Vanhasen heittämästä kuvaajasta ja jatkui luettuani seuraavan uutisen miten alle 2400€/kk palkasta ei käytännössä mene valtiolle tuloveroa ollenkaan. Melko mielenkiintoista tekstiä ellen sanoisi. Tietysti tuo Vanhasen jakaama kuvaaja pitääkin olla tuon näköinen, muuten nykyisenkaltainen talouspolitiikka Suomessa ei toimisi. Jos rikkailta otettaisiin enemmän he lähtisivät kevyemmän verotuksen maahan, pienituloisilta taas ei yksinkertaisesti pysty riistämään kovin paljoa enempää veroja suhteutettuna koko määrään. Toisaalta jos pienituloisten verotusta kevennetään kuten Antti Rinne toivoo ja suuria leikkauksia ei uskalleta tehdä niin ne rahat on kerättävä jostain muualta jotta budjetti toimii, ja tämä kohde on varmasti tuo jo tällä hetkellä suurimman osan veroista maksava keskiluokka. Jos taas leikkauksia tehdään ja ns. kulutusveroja nostetaan niin samalla nousevat myös pienituloisten sosiaalietuudet joten tulos on täysi plus-miinus-nolla noiden luokkien osalta. Suurin ihmetys minulle tuossa on tuo 2400€/kk raja, sehän on loppujen lopuksi aivan saatanan hyvä ansiotaso. Siitä menee veroa arviolta 20% eli kuukaudessa jää käyttöön 1900€. Yksi ihminen elää tuolla summalla aivan perkeleen hyvin jos ei halua istua kultaisella paskapöntöllä tai omistaa kaikkia maksukaapelikanavia mitä Suomessa tarjolla on. Eikö tuosta summasta muka todellakaan ole mahdollista ottaa paria euroa lisää valtion kassaan?

Mielenkiintoisena huomiona muuten, 2400€/kk tarkoittaa 29000€ vuosituloja ja verojen jälkeen tosiaan arviolta 1900€/kk. Omat tuloni ovat 43600€ kuten alempana todetaan joka tarkoittaa 14600€ enemmän vuositasolla, mutta lopulta käteen jää vain noin 4800€ vuodessa (400€/kk) enemmän. Eihän tuo nyt hittolainen ainakaan työmotivaatiota lisää!

Oma tilanne

Itse kuulun tuohon suurimman osan veroista maksavaan keskiluokkaan, tuloni viime vuonna olivat 41600€ ja lomarahat 2000€. Ennakonpidätysta maksoin tuosta 10500€ eli 24%. Tänä vuonna tilanne muuttuu hieman koska en saa enää opintolainan korkovähennystä, toinen asuntolainani hupenee niin mukavaa tahtia ettei siitäkään paljoa verotukseen jää ja toisestakin kuukausittainen korko putosi nyt maaliskuun alussa 120€->60€. Viime vuoden verotukseen tulen saamaan luultavasti työmatkavähennyksen koska sopiva bussivuoro lakkautettiin ja se pakottaa käyttämään omaa autoa jotta ehtii töihin. Jätän nämä vähennykset kuitenkin tässä sivuun koska niiden laskeminen mutkistaa asioita hieman liikaa ja vaikutus muuttuu tietääkseni muutenkin aikalailla samassa suhteessa tulojen muutokseen nähden?

Otetaanpas tähän Verohallinnon valtion tuloveroasteikko vuodelle 2015 josta nähdään että tuloni osuvat luokkaan 40300-71400 jossa alarajan kohdalla veroa maksetaan 3271€ ja sen yli menevästä osuudesta 21,5%. Jos olisin yhtä luokkaa alempana eli 24700-40300€ niin alarajan kohdalla maksaisin veroa 541€ ja sen yli menevästä osuudesta 17,5%. Tästä heräsi mielenkiintoni laskea kannattaisiko minun pitää esimerkiksi palkattomia virkavapaita vuoden mittaan niin, että tuloni laskisivat alle tuon 40300€ rajan.

Jos verotuksessa lasketaan sekä palkkatulo, että lomarahat niin verotettava määrä olisi 43600€. Tästä maksaisin veroja seuraavasti:

40300 saakka veroa tulisi 3271€

Ylimenevä osuus 43600-40300=3300€. Tästä menisi veroa 21,5% eli 709,5.

Lopullinen veromäärä on siis 3271+709,5=3980€.

Jotta pääsen tuon veroluokan rajan alle niin tuloni täytyy pudota vähintään 3300€ vuodessa tai minun täytyy saada verotukseen tuon summan edestä vähennyksiä. Yhden palkattoman päivän hinta itselleni on karkeasti 100€ joten tuo tarkoittaisi 33 ylimääräistä vapaata vuoteen, 2.75pv/kk. Tuolla määrällä lomaoikeus muuten säilyy ennallaan ja palkan yhteydessä velotettavien päivien määrä on sama kuin anottu, jos ottaa 4pv niin siitä veloitetaan 5pv palkka ja niin edelleen.

Laskennan helpottamiseksi katsotaan, että otan 3pv/kk vapaata eli käytännössä siirtyisin jo aiemmin haluamalleni 4pv työviikolle. Tästä johtuen tuloni putoaisivat 3*100*12=3600€ eli 43600-3600 joka jättää tuloksi mukavasti tasan 40000€. Tästä menevä vero on seuraavanlainen:

24700€ saakka 541€

Ylimenevä osuus 40000-24700=15300€. Tästä menisi veroa 17,5% eli 2677,5€.

Lopullinen veromäärä on siis 541+2677,5=3218€.

Noista erotuksena syntyy 3980-3218=762€ vähemmän maksettua tuloveroa. Se on kuukautta kohden 63,5€ eli 2/3 yhden palkattoman vapaapäivän hinnasta. Käytännössä pitämällä kolme palkatonta päivää kuukaudessa menettäisin vain 2,3pv palkan verotuksen vuoksi. Tietysti tulojen pudotessa myös muiden verojen määrä pienenee (Yle-vero, erilaiset maksut kuten työttömyysvakuutusmaksu, kuntavero, jne), joten tuloksena lienee alle 2pv palkan menetys.

Tässä kohtaa voi kysyä, onko mitään järkeä istua toimistolla 5pv viikossa 9h/päivä klo7-16 kun tuloja on yllin kyllin normalin elämisen kattamiseen ja lisää vapaata voi saada käytännössä ilmaiseksi valtion omien taulukoiden mahdollistamana? Mielipiteitä otetaan vastaan, ois mukava kuulla jos joku muukin on ajatellut samoja asioita. Ja tietysti jos noissa meikäläisen laskennoissa on virheitä niin saa laitella vinkkiä jotta voi laitella korjatut lukemat tilalle :)

Lyhennetyn työajan vaikutus palkkaan

Vaikka päätavoitteeni on olla velaton jossain vaiheessa tätä vuosikymmentä tai viimeistään seuraavan puoleenväliin mennessä niin olen ajatellut myös muita asioita tulevaisuuden varalle. Olen meinannut nimittäin kysyä työnantajalta mahdollisuudesta siirtyä lyhennettyyn työaikaan kunhan lainat ovat siedettävällä tasolla ja sijoitusvarantoa hieman kertynyt. Firman talous on laman takia allapäin joten uskon kyseisen tempun olevan täysin mahdollinen työnantajan etsiessä keinoja säästää vähentämättä väkeä. Tällainen ajatelma poksahti sitten päähän tuossa yhtenä iltana marraskuussa: kuinka lyhennetty työaika vaikuttaa kuukauden kokonaisansioihin kun verotus otetaan huomioon?

Tämähän on tietysti selvitetty helposti pienellä päättelyllä ja nopealla laskutoimituksella:
Kuukaudessa taitaa olla keskimäärin 22 työpäivää, eli vuodessa siis 22*12=264 päivää. Viikkotyöaika 38,25 joka jaettuna viidellä tekee 7.65h/pv. Tuntipalkka sanotaan nyt 20e/h joka tekee päivässä 153e ja vuodessa siis 40392e.

Jos siirryn lyhennettyyn viikkoon eli perjantain 6,25h jää pois niin viikkotyöaika on 32h, päivässä 6,4h ja tuntipalkalla 20e/h saadaan päiväpalkaksi 128e joka tekee vuodessa 33792e.

Tuossahan on aivan järkyttävä ero, 40392-33792=6600e vuoden mittaan! Mutta otetaanpas verotus tähän mukaan ja katsotaan miten luvut tasoittuvat. Käytän tässä laskennassa Veronmaksajain keskusliiton tuloverolaskuria vuodelle 2014 joka ottaa huomioon myös kunnallisverot, yms jotka ovat riippuvaisia palkan määrästä.

Täydellä työajalla ja palkalla 40392€/v veroprosentti on laskurin mukaan 31,2 % kun pyöristetään lomarahojen, yms takia varmuuden vuoksi seuraavaan luokkaan eli 41000€. Tämän mukaan siis vuodessa maksaa veroja 12792 ja käteen jää lopulta 41000-12792=28208€.

Lyhennetyllä työajalla ja palkalla 33792€/v veroprosentti on laskurin mukaan 28,1 % pyöristettynä taas seuraavaan tasaluokkaan eli 34000€. Vuodessa maksaisi veroja 9954 ja käteen jää lopulta 24046€.

Ennen veroja erotus oli siis 6600€, mutta verojen huomioon ottamisen jälkeen enää 4162€ eli alle 350€ kuukaudessa. Onhan tuo edelleen helvetin iso määrä rahaa, mutta kun miettii että vastineeksi saisi melkein tuplasti vapaa-aikaa, palkkatulo pysyisi edelleen arviolta yli 2000€/kk ja kuukaudesta kertyisi edelleen täysi lomakertymä, niin jossain vaiheessa tulevaisuudessa tuo muutos on varmasti itselläni ajankohtainen. Mitä nopeammin saan lainat lyhennettyä ja sijoitushommat pyörimään niin sen nopeammin pääsen miettimään myös tätä asiaa uudelleen. Esimerkiksi 100€/kk osinkotuottoon ei ole kovin vaikea päästä johdonmukaisella sijoittamisella ja säästämisellä. Tässä blogissa kirjoittaja ostaa säännöllisesti osakkeita jenkkiläisen välittäjän kautta ja salkun arvon ollessa hieman yli 33000$ ilman sen kummempia laskutoimituksia osinkoja tulee keskiarvollisesti melkein 150$ kuukaudessa ennen veroja.

Jokaisen velkojen maksuun käytetyn tai säästöön laitetun lisäeuron myötä tuo ero täyspäiväisen palkkatulon ja lyhennetyn työajan palkkatulon+pääomatulon välillä kapenee siis itsellänikin :)