sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Perintöriidat

Mietin kauan kirjottasinko asiasta vai en, mutta pakkohan se on purkaa ajatuksiaan, kenties jollakin on jopa samankaltaisia kokemuksia.

Tässä tapauksessa siis asiat on hoidettu miten kuten perikunta on saanut pesänselvityksen yhteydessä sovittua. Ei niin hyvin keskenään toimeen tulevat lapset kinastelevat keskenään kuka hoitaa mtäkin asioita ja leski & muu suku siinä välissä ovat sitten helisemässä. Muutama tuntuu tietyllä tavalla ajavan vain omaa etuaan, osa sitten taas yrittää pysyä kärryissä mukana ettei joudu viilatuksi linssiin. Kaikesta tekemisestä pitäisi saada toisilta yhtä suuri panostus tai itselle kultaa ja kunniaa, lähimmäisen auttaminen silkasta auttamisen ilosta ilman muita ajatuksiahan pitäisi olla itsestään selvä asia tällaisessa tapauksessa? No, voin sanoa ettei se niin ole. Tuskin muissakaan riitatapauksissa.

Kuulostaako tutulta? Miksi helvetissä asiat menevät vaikeaksi aina kun joku kuolee ja tulee aika jakaa hänen omaisuutensa ihmisille joilla ei periaatteessa ole osaa eikä arpaa sen muodostumiseen? Miksi kytevät riidat leimahtavat tässä vaiheessa kun joku voisi olettaa että kuolema yhdistää ja saa miettimään elämän rajallisuutta sekä riitelyn turhuutta?

Tilanne on nyt tässä tapauksessa sellainen, että mitään ei käytännössä saa tehdä ilman koko porukan suostumusta, ei edes teelusikkaa luovuttaa jollekin tuttavalle vaikka se tuntuisi leskestä oikealta teolta. Suku on jakautunut laajalle alueelle Suomea ja lähimpänä asuvat vaativat kauempana asuvia hoitamaan samoja asioita kanssaan kuten esimerkiksi pesän pankkiasioita tai ruokaostoksia ynnä muita lesken menoja. Kuitenkaan kukaan ei ole uskaltanut vaatia ositusta ja jakoa vaan jostain syystä torailevat keskenään ja toistensa selkien takana kuitenkin oman osansa hoitaen.

Ositus ja jako on tietysti tällaisessa tilanteessa yleensä se viimeinen niitti joka katkoo ihmisten välit, mutta onko se sittenkään huono asia jos ongelmat ovat jo kärjistyneet? Oikeuden kautta tehtynä kuolinpesän jakaminen tulee kalliiksi, mutta kuinka paljon siinä lopulta säästää omia hermojaan, aikaa ja kenties jopa rahaakin kun antaa ulkopuolisen tehdä asian puolueettomasti ja samantien. Lesken asemaanhan tuo ei vaikuta, koska asumisoikeus yhteiseen asuntoon/taloon pysyy elämän loppuun saakka. Voi kenties olla hänellekin helpotus jos ei tarvitse taiteilla jälkeläisten kanssa jotka eivät tule keskenään toimeen?

Miten itse ratkaisisit asian? Kommentit ja mielipiteet kaikista perintöasioista otetaan erittäin mielellään vastaan :)

torstai 17. joulukuuta 2015

Velkatilannekatsaus - loistava tulos vuodelle 2015! :)

Nyt kun toinen asuntolaina on maksettu pois on hyvä ruveta hieman miettimään missä sitä tällä hetkellä onkaan ja mihin tie vie sitten tästä eteenpäin. Lainatilannehan blogia alotellessa viime vuoden heinäkuussa oli suoralla lainauksella seuraava:
Lainasaldot: Opintolainaa siis tänä päivänä 1400e, asuntolainaa 57000+9000e, luottokorttilasku nollilla.

Lainojen tilanne tällä hetkellä 17.12.2015 tuohon verrattuna:
Opintolaina 0€ (maksettu lokakuun lopussa 2014)
Asuntolaina 52 950€ + 0€

Olen siis tuhonnut ~14500€ edestä ulkoista velkaa 14kk aikana. Vaikka ite kehunkin niin ei omasta mielestäni ollenkaan huonosti kun miettii, että tuloista käteen jäävä saldo vuoden aikana on noin 27600€. Olen käyttänyt viimeisten 14kk ansioista karkeasti laskettuna 44% lainanmaksuun! Hieman jäin alkuperäsestä tavoitteestani eli asuntolainan painamisesta alle 52000€, mutta laitetaan se aloittelijan itsekurin puutteen piikkiin. Ensi vuonna on hyvä sitten parantaa :)

Vuoden aikana on tapahtunut tietysti paljon muuta. Olen kerryttänyt pienen hätävararahaston itselleni, noin 2950€ tällä hetkellä, eli lähes 1.5kk nettotulojen verran. Kerranhan sen jo tuhosin polkupyöräostoksella summasta 1500€ vaivaiseen sataan euroon ja siitä sitten olen kiivennyt takaisin nykyiseen summaan. Pyöräostosta en lue lyhennettyyn velkasummaan koska lainasin itseltäni jo olemassa olevaa rahaa ja olen kyseisen lainan nyt työnteolla itselleni takaisin maksanut.

Keittiölaina tuli otettua tänä syksynä, alunperin summa oli noin 3400€, tällä hetkellä saldoa on 2517€. Tästä siis 900€ lisää tapettua ulkoista velkaa vuoden 2015 tilastoihin! Lyhennystahti on ollut nyt tähän mennessä 300€ kuukaudessa ja se tuntuu hyvältä joten jatketaan sillä, lainan pitäisi olla siis maksettu ennen vuoden 2016 loppua :)

Miten pääsin tuohon tavoitteeseeni


Olen huono vastaamaan tähän koska en ole ajatellut asiaa sen syvällisemmin. En oikeastaan karsinut mistään menoistani, maksan edelleen 100e kuussa auto- ja saliharrastuksistani plus osat ja ravinteet siihen vielä päälle, ostin polkupyörän ja päivitin puhelimeni. Käytämme avokin kanssa törkeän summan kuussa ruokakauppaan ja omistan kaksi autoa. Kilpailutin vakuutukseni ja sähkösopimukseni joista irtosi muutamia kymppejä per kuukausi.

Suurin ansio meneekin siis pitkälti pidättyväisyydelle turhasta tuhlaamisesta. Olisin toki voinut ostaa rannekelloja, kaulakoruja, tietokonepelejä tai vaatteita tonnien arvosta, mutta nyt kun olen saanut lainamäärät painettua alemmas voin osan säästyvistä rahoista käyttää noihin tarkoituksiin ja silti tilille jää rahaa tilikauden loppupuolellakin. Hetkellinen tiukennus rahankäytössä tuo siis pitkässä juoksussa huomattavia etuja, tämä kannattaa jokaisen velkojen ja tiukan rahatilanteen kanssa painivan muistaa. Elämäntapainflaatio on paska seuralainen :)

Tosin ainakin omassa tapauksessani nälkä taitaa kasvaa syödessä, eli ei ne rahat mihinkään tuhlaukseen mene vaan lainanmaksuun & sijoituksiin. Niistä kuitenkin myöhemmin lisää turinaa, pitää ensin vähän jäsennellä ajatuksia ensi vuoden osalle ennen kuin teen itselleni näitä julkisia lupauksia.

torstai 3. joulukuuta 2015

Asuntolaina nro1 maksettu!

Mitä tähän nyt sanoisi. Veronpalautuksia tuli viime yönä pari sataa muistamaani enemmän eli 1350€. Ensin laitoin ylimääräisen 200€ hätävararahaston puolelle jonka jälkeen laitoin kylmästi asuntolainaan loput 625€ mitä siellä vielä oli saldoa jäljellä. Olen nyt siis vain yhden asuntolainan "omistaja".

Tunne on melko epäuskoinen. Toisaalta asia ei tunnu miltään, toisaalta olo on kuin pikkulapsella karkkikaupassa kahden kilon säkin ostettuaan. Odottaa innolla mitä sillä karkkimäärällä kotiin päästyään tekisi. Vaikka toinen asuntolaina on vielä yli 50 000€ lukemissa niin kaiken kaikkiaan olo on huojentunut ja luultavasti koko tilanne iskee päälle vasta vuoden alussa kun huomaa miten lainan poistuminen vaikuttaa käteen jäävän rahan määrään.

Sitten hieman numeroita, tai ennemminkin säästölaskelmia ennenaikaisen maksun vaikutuksista. Oikeasti tuon lainan saldo olisi tällä hetkellä  vajaa 6280€, maksuaikataulun mukaisesti mennessä laina olisi kuitattu 15.1.2018, olen siis kuukauden päälle kaksi vuotta etuajassa. Lainan laskutuspalkkioissa säästin siis 2,5€*25kk=62,5€.

Korkokulut viimeisen parin kuukauden aikana olivat mitättömät, mutta jos oikein laskin Excel-taulukossani niin kokonaissäästö korkokustannuksista on 71,2€, tästä en tosin ole aivan sataprosenttisen varma, mutta uskoisin lukeman pitävän paikkansa. Yhteensä säästin siis 133,7€ maksamalla lainan kaksi vuotta etuajassa pois. Eihän tuo paljon ole näiden olemattomien korkojen aikana, rapiat päälle 5€ kuukauteen, mutta toisaalta tuo vitonen on 10% esimerkiksi projektiautoni hallipaikkamaksusta, huonomminkin voisi olla :)

Asumismenojen muutos


Kuukausittaisiin asumismenoihin tuo vaikuttaa erittäin radikaalisti. Kun tällä hetkellä olen maksanut asuntolainoja pois noin 1000€ kuukaudessa, 150€ yhtiövastiketta ja 50€ sähköä niin tämän muutoksen jälkeen tuosta summasta tippuu se 600€ pois eli asumismenot putoavat karkeasti 50%. Jos haluaisin tiputtaa toisen asuntolainan maksumäärän suunnitelman mukaiselle tasolle niin pudotusta tulisi vielä 50€ enemmän. Tähän liittyy myös muutto saman katon alle tyttö/naisystävän kanssa jonka myötä sovittiin, että laina jää edelleen minun hoidettavakseni ja hän maksaa vastikkeen+sähkön, yms menot. Voi olla karu herätys alkuvuodesta kun huomaa ylimääräistä rahaa jäävän tilille jokaisen tilipäivän yhteydessä.


Nyt sitten pitää miettiä miten käyttäisi tuon lopun veronpalautuksista. Säästöhommat ja asuntolaina on kuitattu ja jäljellä on vielä 525€. Visalasku on tulossa johon tuo summa uppoaisi kevyesti, toisaalta myös astianpesukone on vielä ostamatta kun vanha lähti liian suuren kokonsa vuoksi keittiöremontin yhteydessä parempaan käyttöön. Onneksi asialla ei ole kiire, mutustellaan nyt tätä lainatilannetta ensin pari päivää.


Mihin sinä käytit veronpalautuksesi?

keskiviikko 2. joulukuuta 2015

Marraskuun 2015 tulot ja menot

Aika kirjata ylös marraskuun tulot ja menot. Persiilleenhän se meni taas muutaman kuukauden plussakauden jälkeen, mutta onneksi ei nyt niin pahasti miten olisi voinut mennä.

Danske:


Tuloja 2245€, menoja 2554€, tuloksena miinusta 309€. Tässä mukana tietysti säästöön mennyt 200€ ja ruokapuolelle siirtynyt 300€. Tarkempi menopiirakka alla.



Ei mitään erikoista. Keittiötä lyhennetty taas noin 10% lainan määrästä, remonttikustannuksia työkalujen ja tarpeiden muodossa vielä vajaa 50€, veljenpoika täytti vuoden joten pieni lahja normaalin säästötilin kartuttamisen ohella oli paikallaan ja Gigantin Black Friday-ale houkutteli vaihtamaan 15v vanhat Sennheiser-kuulokkeet uusiin parempiin malleihin.

Ainut isompi erä oli projektiautosta maksuun mennyt 200€ vakuutus&vero. Tuon maksoin sukulaiselle jonka nimissä vakuutukset tällä hetkellä ovat, häneltä olisi lähtenyt 70% bonukset koska ei ole omistanut muutamaan vuoteen autoa joten tehtiin tuommonen kikka jossa molemmat voittivat :)


S-Pankki


Ruokaan 277€ joka alkaa pikkuhiljaa laskemaan pahimmista kuukausista, ravintolaan ynnä muihin pikkueväisiin taas törkeät vajaa 100€ ja auton varaosiin 40€, ostin projektiautoon säädettävän rattiakselin.







Yhteenvetoa:


Miinusta kertyi 68€ verran, jos otetaan huomioon autoon menneet ylimääräiset maksut niin voisi kuvitella tilanteen olevan melko siedettävä. Tietysti miinukselle ei pitäisi koskaan päästää kuukauden budjettia menemään, jos ei sitä 50€ varaosaa saa pitäen budjetin samalla plussalla niin se osa pitäisi hankkia vasta seuraavassa kuussa!

Ei erikoisuuksia. Asuntolainaan taas päälle 30% menoista, päälle 40% tuloista ja säästöön rapiat päälle 10%. Lisukkeeksi ajattelin tästä lähtien lisätä aina kuun lopussa olevan asuntolainasaldon sekä hätävararahaston euromääräisen saldon. Ensi vuoden alusta kun olen vain yhden asuntolainan vanki homma voi ollakin järkevä, näkee konkreettisesti mitä vauhtia se päälle 53k€ alkaa huveta. Hyvä vai huono homma, kommentteja otetaan vastaan? :)


Joulukuussa onkin sitten jännät paikat, vaikka veronpalautuksia tulee yli tonni ja palkkaa 3.5% veroprosentilla niin maksettavana on loppu asuntolaina eli tuo 633€ ja rapiat, sekä Tallinnan päivämatkalta kertynyt useamman sadan euron visalasku. Katsotaan miten hommassa käy ja millä mielellä pääsen joulun vieton kautta alottelemaan ensi vuotta, hyvällä tuurilla alle 500€ kuukausittaisilla asumismenoilla ;)

torstai 26. marraskuuta 2015

Veroprosentin tarkistusta joulukuulle

Säästämällä miljonääriksi kertoili veronpalautuksista hieman syvällisemmin ja antoi pari hyvää syytä miksi palautukset kannattaisi minimoida jo varsinaisessa verotuksessa. En ihan päässyt tuota lukiessa vielä kärryille, varsinkin kun käytin jotain esimerkkilaskuria verohallinnon sivuilla joka ei sisältänyt mitään tietoja vuoden aikana maksamistani asuntolainan koroista, jne.

Tänään vilkaisin sitten Matkalla Vaurauteen-blogin tekstin verokortin tarkistuksesta loppuvuoden osalta, ja siellä oli sitten linkki jota kautta pääsi kirjautumaan verottajan palveluun, sitä myötä tuli myös esitäytetyt tiedot asuntolainoistani tältä vuodelta ja homma helpottui huomattavasti.

Muutama minuutti tietojen tarkistamiseen, asuntolainan korkonumeroiden muuttaminen ensiasunnon korkonumeroiksi, matkakulujen lisääminen, yms ja tiedot eteenpäin.

Tuloksena joulukuun tuloille 3.5% veroprosentti. Tuntuuhan tuo melko mukavalta saada rahat käyttöön jo nyt eikä vasta 2016 joulukuussa :)

HUOMAUTUKSENA sitten muille jotka tätä harkitsevat, että tuolla joulukuun prosentilla menee monessa työpaikassa myös seuraavan vuoden tammikuun tulot. Kannattaa siis hakea uusi kortti joko heti vuodenvaihteessa jolloin se ehtii tammikuun palkanmaksuun, tai sitten mitoittaa loppuvuoden tuloraja/veroprosentti niin ettei tammikuun takia tule mätkyjä. Olettaisin, että omassa tapauksessani veroprosentin nosto +1% verottajan tarjoamasta riittää aika hyvin kompensoimaan tammikuun tilanteen, loppuvuonna voi sitten syys-lokakuussa tehdä uudestaan laskennan verottajan palvelussa jotta välttyy varmasti mätkyjen maksamiselta tai liiallisilta veronpalautuksilta seuraavana vuonna.

keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Mitä tarkoittaa olla vauras?

Kyseisellä otsikolla Talouselämä pohjustaa artikkelin jossa kerrotaan Finlandia Groupin syyskuussa 2015 tekemästä tutkimuksesta.

Niin, mitä tarkoittaa olla vauras? Ainakin tutkimuksen mukaan

"Suomalaiset kokevat, että vauraus on ennen kaikkea vapautta rahahuolista sekä mahdollisuus toteuttaa unelmiaan,..."

Samalla kuitenkin artikkeli jatkaa seuraavalla toteamuksella

"Suomalaisista reilu puolet, 58 prosenttia, kertoo tavoittelevansa vaurastumista ja tasan puolet uskoo pystyvänsä siihen halutessaan."

Ja sitten se hieno osuus, vauraus vaatii puolen miljoonan omaisuuden tai enemmän?

"Puolet suomalaisista pitää vauraana sellaista henkilöä, jolla on yli puolen miljoonan euron omaisuus. Parisenkymmentä prosenttia laskee vauraaksi vain miljonäärin."

Mitäs helvettiä? Jos 50% uskoo pystyvänsä vaurauteen halutessaan näin varmistaen itselleen vapauden rahahuolista sekä mahdollisuuden toteuttaa unelmiaan, niin miksi nämä ihmiset eivät sitten halua sitä? Vai onko artikkelin muotoilussa sanomista ja oikea kirjoitusmuoto olisi jotain aivan muuta? Ja miksi ihmeessä vauraus vaatisi jonkun miljoonaluokan omaisuuden? Onko ihmisillä suhteellisuudentaju noin pahasti hakusessa vai onko kyselyyn osunut ihmisiä joilla on niin kallis elämäntyyli ettei vähempi riitä? Vai onko kenties vauraus asia jolla ei kuitenkaan ole kovin suurta merkitystä eikä sitä kannata tavoitella, ovatko ihmiset riittävän tyytyväisiä elämäänsä ilman vaurattakin?

Oman osansa tietysti tuo tämän tutkimuksen tekijä. Finlandia Group on varainhoitoyhtiö ja otanta 1000 henkilöä. Kovin moni pelkkää palkkatuloa nauttiva tuskin tarvitsee varainhoitoyhtiön palveluksia ja näissä tutkimuksissa luultavasti suurin osa vastaajista on kyseisen yhtiön asiakaslistalla. Voi siis olettaa, että vastaajat ovat melko hyvin toimeentulevia jo valmiiksi eikä heillä ole ns. pulaa toimeentulosta jolloin varauden kynnys myös nousee eikä sitä ole absoluuttisesti pakko tavoitella koskoa muutenkin pärjää vallan mainiosti.

Myöskin omaisuuden ja varallisuuden ero pitää ottaa huomioon. Sinulla voi olla omaisuutena 5kpl 100 000€ arvoisia vuokra-asumuksia, mutta eipä niiden vuokralla herroiksi eletä ilman huolta huomisesta. Asuntoihin sidottu raha ei ole samalla tavalla yhtä nopeasti realisoitavissa kuin muihin omaisuuslajeihin kiinnitetty varallisuus. Toisaalta sinulla voi olla sijoituksissa kiinni tuon sama summa eli 500 000€ joka kyllä riittää vaikka kuinka pitkälle ihan osinkoina ja mahdollisuutena muuttaa sijoitukset käteiseksi suhteellisen nopealla aikataululla.

Otetaan nyt kuitenkin esimerkkinä vaikkapa säästetty 200 000€ pankkitilillä / sijoituksissa. Sillä elää 2000€ kuukausikulutuksella 100 kuukautta eli kahdeksan (8) vuotta ottamatta huomioon mitään korkoja tai osinkoja! Jos taas tuon saa tuottamaan keskimääräiset 4% vuoteen niin se tekee 8000€ pääomatuloa vuoteen, siitä 30% vero ja käteen jää 5600€ per vuosi. Jos minulta kysytään niin kyllä tuo alkaa lähennellä aika helvetin hyvin vaurautta jos kriteerinä on vapaus rahahuolista ja mahdollisuus tavoitella unelmiaan. Puolella miljoonalla pärjäisi 250kk tai vajaa 21 vuotta parin tonnin kuukausimenoilla. Pääomatuloja 4% tuotolla se antaisi 20 000€ vuoteen, verojen jälkeen 14000€. En jaksa edes laskea miljoonatulojen lukemia, miljoonalla pärjäisi varmasti elämänsä loppuun saakka ellei ryhdy tuhlaamaan.

Tarkoittavatko ihmiset tutkimuksessa, että ollakseen vauras tulee olla myös taloudellisesti riippumaton? Vapaus rahahuolistahan voi toteutua jo huomattavasti ennen tuota pistettä, kahdeksan vuotta kerrytettyä "hätävararahastoa" luulisi tuottavan kyseisen vapauden rahahuolista. Voiko unelmiaan toteuttaa vasta ollessaan taloudellisesti riippumaton, vai voisiko unelmien toteuttaminen olla mahdollista esimerkiksi 500€ kuukausittaisella pääomatulolla, kyllä sillä pitäisi olla mahdollista ottaa ylimääräistä lomaa töistä matkustellakseen tai toteuttaakseen muita mielihalujaan?

Vauraus omassa elämässäni


Itselleni vauraus merkitsee nimenomaan mahdollisuutta tehdä omia valintoja ilman rahan luomaa peikkoa niskassa. En pysty siihen nyt, mutta tavoite on saavuttaa tilanne seuraavan viiden vuoden kuluessa ja todellakin reilusti pienemmällä summalla kuin puoli miljoonaa.

Omasta mielestäni vauraus toteutuu jo siinä vaiheessa kun pystyn kysymään pomolta mahdollisuutta kuukauden palkattomaan vapaaseen ilman stressiä rahavarojeni riittävyydestä. Tai ostamaan "uuden" auton vanhan hajotessa ilman minkäänlaisia rahallisia vaikeuksia. Jos joskus pääsen tilanteeseen jossa saan kuukaudessa 500€ pääomatuloa niin luultavasti alan vakavasti harkitsemaan mahdollisuutta leikata työmäärääni vähintään 50%. Tuon pitäisi olla mahdollista suurinpiirtein tuolla aiemmin esimerkissä antamallani 200 000€ summalla. Sitä kohti on hyvä siis tähdätä seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Jos sattuisi isompi lottovoitto kohdalle niin tietysti jo paljon nopeammin, kunhan "ilmaiseksi saadusta" on ensin jaettu hyvää myös muille :)

Mitä vauraus merkitsee sinulle? Onko vauraudelle kirjoissasi tiettyä raja-arvoa jonka jälkeen se toteutuu, vai onko se vain pääsi sisällä oleva tunne?


tiistai 17. marraskuuta 2015

Asuntolainoista pientä asiaa noin yleensä

Olen viime aikoina lueskellut vähän turhankin paljon talousuutisia ja silmiin on osunut pari juttua asuntolainojen tilanteeseen liittyen. Tällä hetkellähän korkotaso on erittäin alhainen ja vanhoissa asuntolainoissa, joissa ei ole minimiä määritelty, on tilanne se, että kokonaiskorko on miinuksen puolella. Uudemmissa lainoissa on tietääkseni aina lainaehdoissa määritelty ettei lainan kokonaiskorko voi laskea miinuksen puolelle.

Ensimmäisenä päästään Taloussanomien uutiseen jonka mukaan ministeriö on suunnitellut ehdotuksen joka estäisi pankkeja määrittelemästä korkominimiä. Jos euribor laskee riittävästi miinukselle ja marginaali ei riitä nostamaan sitä plussalle niin pankki ei saisi keinotekoisesti lainaehtoihin vetoamalla pitää lainaa plussalla, vaan sen pitäisi päästä laskemaan miinukselle jolloin pankki maksaa asiakkaalle eikä toisinpäin.

Miksi ministeriö kaavailee sitten tällaista? Eikö siellä ole ajateltu mitä kyseinen temppu tekisi pankkien kassavirroille ja kannattavuudelle, haluaako Suomen valtio väkisin ajaa pankit konkurssiin tai siirtymään maihin joissa Suomen finanssivalvonta ei niihin pääse käsiksi? Käsittääkseni Nordea on osittain juuri tuon takia siirtymässä Ruotsiin ja jättämässä Suomeen vain haarakonttoreita, pääsevät eroon Suomen viranomaisten perimistä pankkijärjestelmän valvontamaksuista.

Vai onko tämä samanlaista munattomuutta kuin Sipilän hallituksen muutkin toimet viime aikoina? Peruivat eläkeläisten asumistuen muutoksen/laskemisen (hyvä niin), vetkuttelevat myös pyhäpäivä&sairasloma&lomaleikkausasioiden kanssa, niin koitetaanko tällä keinolla nyt sitten hyvitellä asuntolainojen korkovähennyksen asteittaista poistamista? Senhän tämä nimittäin tekee, korkovähennys alenee joten tätä kautta velkaiset (vain jotkut) saavat näennäisesti huojennusta lainamenoihinsa. Samalla kuitenkin kärsijinä olisivat pankit jonka takia heidän valtiolle maksamansa verotulot putoavat, valtio menettää siis rahaa joka tapauksessa. Pankit kuitenkin ottavat menettämänsä varat keinolla tai toisella asiakkaalta, eli tilanne voi olla velallisen ja valtion kannalta yhtä "huono" kuin ennenkin, mutta pankki keplottelee erilaisilla maksuilla samat rahat itselleen kuten aiemminkin.


Toinen asia koskee sitten lainan ottajia, yhä useammalla menee asuntolainaan ja sen oheiskustannuksiin yli 40% tuloista. Itse olen nyt tämän vuoden aikana maksanut suurinpiirtein tuon 40% vapaaehtoisesti kun yritän päästä lainasta eroon vielä ennen vuodenvaihdetta, normaali maksumäärä olisi jossain 25% kieppeillä. En tietysti pysty puhumaan muiden suulla, mutta ainakin itselläni tuo 40% on ehdoton maksimi mihin pitkässä juoksussa kykenisin, tuonkin saavuttaakseni olen joutunut luopumaan tai lykkäämään monia asioita joita normaalisti tulisi tehtyä ja hankittua. Onko tuo 40% osuus siis ihmisten itsensä harkiten valitsema, vai onko otettu ajattelematta niin suuri laina, että siihen on pakko laittaa kiinni kyseinen määrä tuloista jotta lainamäärä lähtee laskusuuntaan?

Kuten sanoin, en voi puhua muiden puolesta, joten olisikin mukava kuulla kommentteja muilta asuntovelkaisilta. Paljonko teillä menee tuloista asuntolainamenoihin ja sen päälle muihin asumisen pakollisiin maksuihin (vastike, sähkö, jne), tuntuuko kyseinen määrä helpolta saavuttaa kuukaudesta ja vuodesta toiseen vai aiheuttaako ongelmia jatkuvasti/välillä?


Kolmas asia koskee lyhennysvapaita, pankit tarjoavat jopa kahden vuoden lyhennysvapaata asuntolainaan. Muistaakseni jossain näin asuntolainamainoksen joltain pankilta jossa luvattiin heti lainan myöntämisen perään 6kk lyhennysvapaata. Kysymys kuuluu, onko tässä mitään järkeä lainanottajan kannalta?

Pankkihan tuossa voittaa tietysti, jos itse ottaisin nyt lyhennysvapaata isompaan asuntolainaani, pankki tienaisi joka kuukausi 60e korkotulot+2,5€ laskutuslisän eli yhteensä noin 750€ vuodessa, samalla oma velkavankeuteni jatkuisi vuoden verran ja maksaisin tuosta lyhennysvapaasta siis yhteensä tuplasti tuon 750€ (750€ nyt lyhennysvapaan aikana ja toinen 750€ vuodella jatkuneen laina-ajan takia). En taaskaan pysty puhumaan muiden puolesta, mutta tuollanen 1500€ summa savuna ilmaan on melko hankala pala purtavaksi, mieluummin säästän pikkuhiljaa ja lykkään hankintoja.

Hankintojen lykkäämisestä päästään kysymykseen, mikä voi olla niin tärkeää että sen takia pitää lykätä asuntolainan maksamista. Ja miksi asuntolaina on viritetty niin suureksi osaksi tuloista, ettei hankintaa pysty tekemään säästöistä/säästämällä lainanmaksun ohessa?

Esimerkki keittiö: keittiössä mikään ei maksa niin paljoa etteikö sitä voisi korjata/vaihtaa samalla asuntolainaa maksaen. Jos haluat kokonaan uuden keittiön, niin onko se kertyvien asuntolainakorkomaksujen arvoista? Omassa tapauksessani keittiö maksoi/maksaa noin 3500€, jos olisin ottanut asuntolainan lyhennysvapaata vuoden keittiön maksamiseksi niin kertyvä korkokustannus 1500€ on aika iso raha kun vertaa keittiön ostohintaan, +43% keittiön hintaan ei kuulosta yhtään mairittelevalta, vai kuulostaako?

Esimerkki kylpyhuone: kylpyhuoneessa mikään ei maksa niin paljoa että se oikeuttaisi asuntolainan lyhennysvapaaseen. Jos koko kylpyhuone täytyy uusia niin pitää kysyä itseltään, voisiko sen tehdä kenties osissa tai edullisempia vaihtoehtoja hyödyntäen? Asunto-osakeyhtiöissä (kerros- ja rivitalot) kokonaisremontit tulevat yleensä kyseeseen vesivahinkojen yhteydessä joiden hoitaminen kuuluu taloyhtiön piikkiin ellet itse ole mokannut ankarasti. Omakotitalossa asuessa kulut kuuluvat tietysti itselle, mutta vakuutus korvaa ellet (taas) itse ole mokannut ankarasti. Omakotitalossa asuessa pitäisi myöskin olla jo lähtökohtaisesti isommat taloudelliset puskurit hätävarastossa joten taaskaan asuntolainan lyhennysvapaa ei kuulosta fiksulta idealta.

Ainut skenaario joka itselleni kuulostaa hienolta on sijoittaminen. Jos asuntolainan korko on vaikkapa 1.4% ja saat sijoittamisesta paremmin niin antaa mennä vaan, jos taloutesi muuten kestää sen. Tässäkin pitää muistaa laskea tuo tuplana kostautuva lyhennysvapaan korkovaikutus, sijoittaminen ei siis välttämättä verovaikutuksineen tuotakkaan tarpeeksi jotta lyhennysvapaata kannattaisi ottaa!


Tällaista tällä kertaa, nopeasti ja sekavasti kirjoitettuna, mutta saipahan perusteltua itselleen kirjallisessa muodossa miksi en tule lyhennysvapaata asuntolainaani koskaan vapaaehtoisesti ottamaan. Ja onpahan taas yksi motivaation aihe lisää päästä lainoista eroon mahdollisimman nopeasti :)

maanantai 9. marraskuuta 2015

Lokakuun 2015 tulot ja menot

Tutulla ja tylsällä asialla taas. Viime kuukausi oli melko haastava keittiöremontin maksujen alkaessa näkyä taloudessa, pelkäsin pahempaa, mutta jostain syystä jo pari kuukautta jatkunut positiivinen trendi jatkui ja pysyin plussalla kuukauden lopuksi :)

Danske


Tuloja tässä kuussa oli yllättävän hyvin normaaliin verrattuna. Palkkaa kolahti jostain syystä tilille nelisen sataa normaalia enemmän ja sen lisäksi kilometrikorvaukset + taloyhtiön hallituksen jäsenyydestä palkkio, kaikkineen yhteensä 2786€. Menoja oli 2760 ja risat jolloin plussalle päädyttiin hurjat 26€ verran!

Pitää seurata tulevaa tilinauhaa nyt tän viikon lopulla ja kattoa vieläkö siellä on ylimäärästä entiseen verrattuna, jos on niin pitänee ennakoivasti kysästä palkanlaskennasta mistä johtuu ettei sitten joudu makselemaan takaisin jossain vaiheessa.

Tarkempi piirakka menoista:

Dansken menot lokakuussa 2015
Ei mitään normaalista poikkeavaa. Keittiön maksaminen aloitettu, 300€ summa vastaa noin kymmentä prosenttia kokonaishinnasta. Sen lisäksi tietysti sitten erilaisia työkaluja ynnä muita tarvikkeita joita asentamisessa olen tarvinnut. Putkimies kävi liittämässä tiskialtaan, siitä 68€ lasku.

Hammaslääkäri nielaisi 75€, edellinen keikka tuli tehtyä vuonna 2011 ja nyt oli pakko käydä tarkistuttamassa kun sen verran ikävä tunne ollut pariin kertaan kesän aikana leukaluussa. Yksi pieni reiän alku siellä oli joten saldona nyt kolmekymppiseksi suht siedettävä kaksi paikkaa purukalustossa. Seuraava tarkistus kenties 2020?

Autoon ostin tavaratelineet katolle, vaikka hatchback on suht iso auto penkit käännettynä niin katolla kulkee helposti vielä metriä pidemmätkin tavarat.




S-Pankki


S-Pankissa tuloja bonuksista, yms sekä ruokasiirrosta & säästöön menneestä summasta 557€ ja menoja 376€ joten plussalle 180,5€ verran. Tarkempi kaavio menoista alla:

S-Pankin menot lokakuussa 2015

Ei erikoista. Ruokaan taas yli asetetun tavoitteen, ravintoloihin ja muihin törkeät 125€ sekä kodin tarpeisiin 28€.













Yhteenveto


Koko kuukauden saldoksi jäi siis 206€ plussaa. Ei huono kun ottaa huomioon keittiön lainalyhennykseen menneen 300€, remonttikustannukset 300€, autotarvikkeet 79€ ja ravintola&pikaruoka&alkoholiosaston yli 140€ kustannukset. Pitää tietysti muistaa, että tuloja oli myös käytössä 500€ normaalia enemmän joten vaikutus ei ole ihan niin radikaali. Ilman ylimääräisiä tuloja olisin ollut pakkasella ja pahasti.

Yhteenveto lokakuu 2015


Yhteenvedosta näkee miten lisääntyneet tulot tiputtivat asuntolainaan menneiden rahojen osuutta tuloista aika reilusti. Myös lisääntyneet menot tarkoittivat asuntolainan osuuden vähenemistä. Säästöön meni liian vähän, tuo osuus pitää ensi vuonna nostaa vähintään 20% lukemiin.

Laina- ja säästötilanne


Asuntolaina nro1 oli lokakuun lopussa lukemassa 1207,89, lyhennystä kuukauden mittaan 596,15€ eli pienimuotoisia Payment A Day-tyylisiä siirtoja oli melkein satasen verran. Ei huonosti kun miettii, että suurin yksittäinen lisälyhennys taisi olla alle 8€, suurin osa asettui 3-6€ välille. Jos saan marraskuun aikana samanlaisen vajaan 600€ lyhennyksen tehtyä niin ei tarvitse veronpalautuksista käyttää lainan tappamiseen käytännössä mitään :)

Säästötilin saldo kipusi yli 2000€ rajamerkin, lukemaan 2039€. Pieniä Payment A Day-tyylisiä siirtoja säästötilille kertyi 43€ verran, eli ihan mukiinmenevä määrä kun perussiirto on 200€. 

Muistaakseni viime keväänä ajattelin 1500€ saldon riittävän hätävararahastolle 3000€ Visakaton lisäksi, sitten se muuttui lukemaan 1700€+Visa. Nyt olen harkinnut asiaa hieman lisää ja kuunnellut fiksuja neuvoja oman blogini saamissa kommenteissa sekä muiden blogien kautta luettuna, uusi tavoite vuoden 2016 loppuun mennessä on 3500€+Visa :)

tiistai 20. lokakuuta 2015

Sormet lainaliipaisimella, tuhota vai eikö tuhota?

Säästötilin saldo nousi nyt sitten yli 2000€ rajan, lainaa jäljellä 1200€ ja risat. Vaikka tein suunnitelman, että maksan lainaa vain 500€/kk ja Payment A Day-tyyliset pienet päälle tuhoten sen vuoden loppuun mennessä, niin tällä hetkellä on kauhea polte maksaa koko paska pois samantien säästötilin varoista ja huokaista helpotuksesta. Asiaa ei helpota tiliote joka kertoo, että lainan korko tässä kuussa oli 1.5€ ja Dansken perimä laskutuslisä melkein tuplasti eli 2.5€.

Asian kanssa on käyty tiukkaa päänsisäistä taistelua jo pari päivää ja olotila ei tahdo helpottaa millään. Toinen asia on tietysti yritys vierottautua energiajuomista ja sokerista taas kerran, kauppalasku on pysynyt karkeasti arvioiden noin puolessa normaalista kun energiajuomareissulla ostetut heräteostoseväät ovat jääneet pois.

Mielenkiintoista miten mielihyvän hakemisen keinot voivat muuttua kun jostain innostuu ja yrittää ns. parhaansa. Ennen ostin jotain hyvää kaupasta, dvd-leffan Anttilasta tai otin muutaman oluen liikaa elokuvia katsellen. Nyt maksan parin euron suuruisia ylimääräisiä lyhennyksiä asuntolainaan tai kiusaan itseäni kävelemällä jokaisella kauppareissulla limsahyllyn ohi kuitenkaan ostamatta muuta kuin korkeintaan vitaminoitua vichyä. Olotila kuitenkin molemmilla keinoilla on täysin sama, toisessa menee tietysti enemmän rahaa kuin toisessa. Täytyy olla jotain pahasti vialla pääkopassa...


Edelliseen asuntolainavertailuviestiin lisään sen verran, että Osuuspankki teki uuden tarjouksen. Sama 1.15% marginaali jos siirrän pelkän lainan, 0.90% marginaali jos keskitän myös vakuutukset, yms. Op-ryhmään. Taitaa jäädä siirtämättä. Nordean tarjousta pitää miettiä vielä hieman, kustannusetu nykyiseen nähden on jossain 500€-1000€ välillä koko yli kymmenen vuoden laina-aikana eli alle satasen vuoteen. Tietysti satanen vuoteen on vajaa kymppi kuussa jolla jo ostaa viikon broilerifileet Prismasta...

torstai 15. lokakuuta 2015

Asuntolainan kilpailutus

Kuten edellisessä tekstissä kerroin, pankkini palvelumaksut hiertävät persettä ja kovasti. Kommenteissa saatujen vinkkien ja rohkaisusanojen saattelemana päätin laitella pariin pankkiin kysymyksen asuntolainan siirrosta. Alla saldoa pankeittain ja mietteitä jatkosta. Tartteisin myös kovasti jelppiä Nordean asuntolaina-asiakkailta KorkoPutki-käsitteen hahmottamisessa :)

Danske


Asuntolainaa ensi vuoden alussa jäljellä noin 53000€, ei maksuhäiriöitä, päälle kahden vuoden etuaikaiset lyhennykset pienemmässä lainassa. Joka kuukausi menee 2.5€/laina laskutuslisää ja 1.5€ palvelumaksua. Kun lainamäärä putoaa vuoden 2016 aikana alle 50000€ rajan, tuo palvelumaksu nousee 4.4€ summaan. Ei kuulosta paljolta, mutta pelkkä palvelumaksu tekee siinä vaiheessa jo 52.8€ vuodessa eli yhden kuukauden asuntolainakorkojen verran.

Laitoin viestiä lainan kilpailutusaikeistani ja käydyn keskustelun perusteella haluavat minut pitää, mutta halvempaa lainaa ei tipu eikä palvelumaksuihin voi vaikuttaa yksilötasolla.

S-Pankki


Valittelivat tilannetta, mutta eivät voineet tarjota pienempää marginaalia kuin Danske Bank. Olin siinä uskossa, että S-Pankki hakee asiakkaita "aggressiivisesti" tällä hetkellä, mutta ilmeisesti tämän hetkinen 1.0% marginaali on heillekin liian kova pala purtavaksi?

Osuuspankki


Tarjosivat 1.15% marginaalia sekä bonusjärjestelmää joka on suoraan sanottuna kalliin kuuloinen viritys. Kyllähän niillä bonuksilla tietysti maksaa (maksulliset) pankkipalvelut, mutta miksi vaihtaisin maksullisista palveluista toisiin. Veikkaan myös, ettei Osuuspankin bonusjärjestelmä suosi minua koska kilpailutan ja valitsen vakuutuksen, sijoituspalveluni, yms. halvimman vaihtoehdon mukaan enkä sieltä missä saan eniten "keskittämishyötyä".

Update 16.10.2015:

Soittivat Osuuspankista tänään ja lupasivat tehdä uuden tarjouksen kun ilmoitin, että hävisivät Nordealle. Katsotaan mitä sieltä tulee :)

Nordea


Paras ja mielenkiintoisin alustava tarjous. Marginaali 0.90% 12kk euriborilla ilman takauksia. Ilmaiset peruspalvelut ja kortti, jostain syystä Electronista joutuisi maksamaan 2€/kk. Siirtomaksu lainalla 300€ kertaveloitus ja laskutuslisä 2.3€/kk.

Toinen vaihtoehto olisi marginaali 0.80% 12kk euriborilla sidottuna seitsemän (7) vuoden kiinteään KorkoPutkeen. Tässä kaipaisin hieman apua tuon käsitteen hahmottamiseen. Sähköposti kertoi seuraavaa:
Korkoputkessa viitekoron minimi on 0,90% ja maksimitaso 1,40%, mikäli haluat sitoa asuntolainan 12 kk euriboriin. Tämä tarkoittaa sitä, että asuntolainan viitekorko ei voi nousta 7 vuoden aikana yli 1,40%

Käsitänkö oikein, että tällä hetkellä kun Euribor on 0,137% (14.10.2015) niin tuon KorkoPutken takia maksaisin 0.90% korkoa + marginaali 0.80? Ja kun Euribor joskus tulevaisuudessa nousee tuonne 1.40% tasolle niin Korkosuoja laukeaa ja korko ei nouse tuota ylemmäs? Jos otan lainan nyt Korkosuojalla niin miten käy jos Euribor ylittää tuon 1.40% viiden vuoden kuluttua, olenko silloin suojattu vain kaksi vuotta?

Tällä hetkellähän tuosta ei ole mitään hyötyä, eikä korot luultavasti nouse tuonne vajaan puolentoista prosentin kohdalle vielä pitkään aikaan(?). Tällä hetkellä kun korko olisi 0.90% marginaali huomioon ottaen 54000*(0,90+0,137)=559,98€ vuoteen niin tuon suojauksen kanssa maksaisin 54000*(0,80+0,90)=918€. Ero on siis huomattava, 358€ vuodessa niin pitkään kunnes korot nousevat tuonne 1.40% tasolle.

Onko kellään kokemusta tuosta KorkoPutkesta tai mielipiteitä miksi se kannattaisi ottaa?

Mietteitä


Jos päätyisin tuohon 0.90% marginaaliin ja vaihtaisin pankkia niin välitön seuraus olisi Danskesta poistumisen myötä 1.5€/kk säästö palvelumaksussa sekä 0.20€ säästö laskutuslisässä. Vuoden 2016 jälkeen säästö nousisi palvelumaksun osalta 4.4€ summaan kuukaudessa.

Pikaisen laskutoimituksen perusteella Nordeaan vaihto kääntyisi osaltani voitolliseksi vajaan kolmen vuoden kuluttua kun säästetyt palvelumaksut&laskutuslisän osat&aleneva marginaali ylittävät lainan siirrosta veloitettavan kolmensadan euron summan. Olen tässä pari päivää miettinyt asiaa kovasti, mutta en ole päässyt lopputulokseen. Toisaalta kyse on pienestä summasta, toisaalta periaatteesta jonka mukaan etsin halvimpia mahdollisia vaihtoehtoja kun tässä tapauksessa ei taida miinuspuoliakaan olla pankin vaihdossa. Ellei sitten Danske peri myös omaa maksuaan lainan siirrosta toiseen pankkiin, pitää lukaista lainaehdot vielä kerran läpi ja katsoa löytyykö tuosta mainintaa.

En ole vielä päässyt minkäänlaiseen tulokseen asian suhteen joten voisin kaivata ulkopuolisia kommentteja, josko sieltä löytyis jotain mitä en ole itse osannut vielä ajatella :)


torstai 1. lokakuuta 2015

Pankkien palvelumaksut

Kuukausittainen palvelumaksu pelkän tilin käytöstä 7.40€, etuohjelmien kautta alimmillaan 1.5€, lainanmaksusuunnitelman muutos 60€ tai enemmän, palvelumaksu rahojen tallettamisesta tai nostamisesta konttorilla, saldon tarkistus automaatilla, laskutuspalkkio lainanlyhennyksissä, jne. Kuulostaako tutulta? Itselläni turhankin tutulta ja suoraan sanottuna vituttaa. Kiinnostaisi kuulla paljonko muilla on noita ns. pakollisia palvelumaksuja jonkin tietyn pankin peruspalveluista tai esimerkiksi noiden asuntolainojen maksumuutoksista.

Ymmärrän, että pankeilla menee huonosti, konttoriväen palkat on maksettava ja niitä ei läpinäkyvyyden nimissä voi noin vain piilottaa lainakorkoihin ja marginaaleihin. Mutta silti, 6.40€ esimerkiksi Danskella joka ikinen kuukausi vain sen takia, että sattuu olemaan siellä tili+laina+verkkopankkitunnukset kuulostaa aika räikeältä, se on kuitenkin noin 10% siitä mitä maksan kuukausittain korkoina päälle 50000€ asuntolainasta. Ja kummastakin asuntolainasta menee 2.5€/kk laskutuspalkkiota per laina, onhan se melko kallista kun automaattinen järjestelmä tuon lainan säännöllisesti laskuttaa tililtä? Miksi firmat kehottavat siirtymään paperilaskuista e-laskuihin, jos pankki velottaa heiltä tuon saman 2.5€/lasku suoraveloituksesta. Vai velottaako, onko tuo maksu pelkästään henkilöasiakkaille?

Tämä sai hieman miettimään tilannetta, miksi maksaa moisia hintoja, ja ennen kaikkea miten noista kannattaisi pyrkiä eroon? Ilmaisiakin vaihtoehtoja kun sattuu olemaan, esimerkiksi S-Pankki tarjoaa peruspalvelut ilmaiseksi.

Esimerkki Danske vs. S-pankki


Itselläni on siis Danskessa palkkatili, x2 asuntolainaa, Electron ilman luottoa sekä verkkopankkitunnukset. Tuosta hyvästä veloittavat 6.4€/kk, tai siis Etuohjelmaan liityttyäni 1.5€/kk, kunnes lainamäärä putoaa jolloin hinta nousee jonnekin 4€/kk ja lopulta tuonne 6.4€/kk. Ellen sitten halua sijoittaa rahojani heidän kauttaan, jotta voivat vetää samat rahat sijoitussalkun törkeän korkeina hallinnointi- ja kaupankäyntikuluina.

Vielä viime vuonna minulla oli verkkopankkitunnukset, tili ja opintolainaa myös Tapiolassa, heillä kuukausimaksu oli muistaakseni 6€. Onneksi pääsin siitä eroon, ja nyt Tapiola taitaa olla sulautunut aika vahvasti S-Pankkiin joten (toivottavasti) muutkin pääsevät eroon noista palvelumaksuista.

Toinen tili (ruoka) sekä säästötili ja luottokortti on S-Pankin kautta, heillä kulut tasan 0€ kuukaudessa.

Joka kuukausi siirrän suuren leijonanosan palkastani tuonne S-Pankin puolelle, Dansken puolelle jää sen verran, että suoraveloituksella olevia e-laskuja varten on rahaa tilillä ja muutama saturainen muihin menoihin. Miksi en siis heittäisi Dansken verkkopankkitunnuksilla ja kortilla vesilintua? Onnistuuhan sen asuntolainan lyhennys ilman verkkopankkiakin? Siirtäisin Dansken tilille joka kuukausi sen verran rahaa, että siellä on tarpeeksi lainan suoraveloituksiin, muut laskut siirtäisin suoraveloitukselle S-Pankista ja ohjaisin palkkarahat sinne. Asuntolainan määrää voisin pitää silmällä konttorin tiskillä kerran vuodessa ja muuten automatisoidulla excel-taulukolla kotikoneella. 50 000€ ei kuitenkaan tule maksetuksi yössä eikä kahdessa joten tarkkuusvaatimus seurannalla ennen viimeisiä saturaisia on erittäin löysä.

Danske perii lainan maksuohjelman muutoksesta 60€ tai enemmän, riippuen muutoksen suuruudesta. Yritin laittaa toistuvan maksun asuntolainaani peruslyhennyksen lisäksi, heidän järjestelmänsä ei hyväksynyt sitä. Asiakaspalvelusta sanoivat, että ainut vaihtoehto on tehdä maksuohjelman muutos suuremmalle summalle, arvatkaa teinkö. Tällekin löytyi tietysti kiertoreitti, syötin viidessä minuutissa järjestelmään tusinan verran uusia laskuja joille annoin jokaiselle eräpäivän peräkkäisten kuukausien 15.pv. Näin lainoihin menee joka kuukausi ylimääräinen lyhennys eikä minun tarvitse asialla vaivata päätäni, tiedän siellä olevan rahaa noiden lainojen maksamiseen.

1.5€/kk ei tunnu paljolta, 18€ vuoteen. Mutta mitä muuta tuolla saa? Ei juuri mitään, vain esimerkiksi ylimääräisen joululahjan joka muuten jäisi ostamatta, auton päästömittauksen vuosittaiseen katsastukseen, yhden auton kesärenkaan neljästä neljän vuoden välein, pullon viiniä joulun kunniaksi. Kyllähän tuolla siis jotain muutakin saa, miksi siis tunkisin sen pankille kun en saa automatisoitua maksuliikennettä lukuunottamatta mitään muuta rahanarvoista palvelua?

Entäs kun palvelumaksu nousee jossain vaiheessa sinne 6.4€/kk lukemaan, 76.8€ vuodessa. Sillä saa jo koko hiton rengassarjan neljän vuoden välein, aika monta pulloa viiniä jouluksi ja monen monta lahjapakettia sukulaisille. Sillä saa hitto jo kahden viikon sapuskat kaupasta tai maksaa kolmen kuukauden puhelinlaskut. Sijoittamalla tuommosen pienen summan, saat tulevaisuudessa siitä vastineeksi kolmisen euroa vuodessa hamaan tulevaisuuteen saakka 4% tuotolla laskettuna. Alkaako jo tuntumaan?


Kenties hieman sekavaa ajattelua ja vielä sekavampaa ulosantia kun kirjotin nopeasti sen tarkemmin jäsentelemättä. Mutta lopputulos on, että itselläni on edessä pienen asiakaspalautteen kirjottaminen Dansken suuntaan. Kuten sähkösopimuksen kilpailuttamisessa, tässäkin saattaa hyvällä tuurilla olla pelivaraa asiassa. Jos ei, niin taidanpa käydä ensi viikolla S-Pankissa ja muissakin paikallisissa pankkiliikkeissä kysymässä millaisilla ehdoilla saisin siirrettyä lainani ja koko rahaliikenteeni heidän puolelleen :)


keskiviikko 30. syyskuuta 2015

Syyskuun 2015 tulot ja menot

Tutulla ja turvallisella asialla taas. Vaikka kuukautta on vielä 11h jäljellä niin en usko muutoksia tilanteeseen enää tulevan, korjataan sitten jos sattuu jotain vielä tililtä lähtemään. Tällä kertaa piti tarkistaa laskelmat pariin kertaan, lopputulos eroaa nimittäin melko huomattavasti aiemmista tän vuoden tuloksista, ja ihan positiivisella tavalla :)

Danske:


Tuloja palkasta 2405€, ei muita tuloja. Menoja yhteensä 2380€ joten tulokseksi jää 25.5€ plussaa! Tän kuun normaalia suurempi palkkakertymä johtuu siitä etten pitänyt ainuttakaan palkatonta vapaata syyskuun aikana, normaalisti olen pitänyt yhden tai kaksi palkatonta kuukaudessa jotka tiputtavat ansioita satasella tai kahdella.

Menot Danske 09/2015
Piirakan osalta ei mitään erikoista. Lahja piti ostaa syntymäpäivien kunniaksi ja puhelinlaskun tulin maksaneeksi epähuomiossa kahteen kertaan. Jos ei tuosta puhelinlaskusta tule hyvitystä ensi kuun laskuun niin pitää alkaa selvitellä mihin ne rahat ovat kadonneet. Keittiöremontti nielee hieman rahaa ja ne olen laskenut erilliseksi eräkseen, näin voin seurata paljonko tulee kuluja itse kalusteiden päälle erilaisista töistä, tarvikkeista ja muista tilpehööreistä. Kotivakuutus on taas vuodeksi eteenpäin hoidettu ja visalla ostin pari paitaa juuri ennen tilipäivää kun näytti käyttötilin saldo turhan pieniä lukemia.

S-Pankki:


Tänne tuli Dansken siirtojen lisäksi ruokapuolikas talouden toiselta osapuolelta 200€ sekä bonuksia&korkoja 8.4€. Menoja 246€ joten lopputuloksena täällä(kin) plussaa 412,30€.

Menot S-Pankki 09/2015














Yhteenveto:



Koko kuukauden saldoksi jää rivin alle 437,81€ plussaa, melko hyvä tulos siis. Säästötilille Payment A Day-tyylillä kertyi karvan päälle 25€ eli päälle 10% lisäys normaalin 200€ summan päälle. Asuntolainojen osuus menoista oli vajaa 36% ja tuloista hieman yli 39%. Ilmeisesti joku pankkisektorin ohjeistus on, ettei lainoihin saisi mennä yli 40% kotitalouden tuloista, itsellä tämä on siis hyvin hallussa vaikka maksumäärät ovatkin kaksinkertaiset tarvittavaan nähden.

Tänä vuonna tuhoamisen alla olevaa lainaa on jäljellä nyt 1804€, lyhennystä syyskuun aikana tuli 500€ peruslyhennyksen lisäksi 97€ Payment A Day-tyylillä, eli melkein tuplasti asetetun 50€ tavoitteen verran. Hyvältä näyttää siis!

Säästöprosentti nousi takaisin kympin ympärille viime kuun virheen jälkeen. Tuosta on hyvä lähteä sitten heti vuodenvaihteessa kirimään ylöspäin, ensin vaikka se 20% ja myöhemmin 30% kun näkee miten menot asettuvat paikoillensa lainatilanteen muuttuessa. Jo tuo 20% tarkottaisi vuodessa sellaisia summia jolla tulee pari kuukautta toimeen paskan osuessa tuulettimeen. 30% säästöön yltäminen tarkoittaisi jo reilusti yli puolen vuoden puskuria tai vaihtoehtoisesti reilusti yli 10% jäljellä olevan asuntolainan määrästä. Se antaisi hyvän neuvotteluvaltin pankkien suuntaan jos haluaa kilpailuttaa lainaa uudestaan :)

keskiviikko 23. syyskuuta 2015

"Unelmia" vuoden 2016 tavoitteiksi

Monet sanovat ettei pitäisi tyytyä unelmoimaan vaan tehdä niistä unelmista totta. Päätin siis tarttua härkää sarvista ja tehdä tavoitetaulukot missä haluan talouteni suhteen olla vuoden 2016 lopussa.

Tulot:


Tulot vuoden 2016 lopulla
Normaalisti palkasta jää keskimäärin kouraan sellainen 2300€ kuukaudessa verojen jälkeen. Ensi vuodelle olen laskenut palkan varaan vain 2000€ joka tarkoittaa sitä, että suunnitelmissa on pitää jokaisen kuukauden mittaan 2-3pv palkatonta vapaata käyttäen kyseisen ajan joko muiden ansioiden hankkimiseen tai sitten ihan vaan omaan hyvinvointiini. Tästä aiheutuu parinsadan euron epävarmuus, mutta tietysti palkattomien vähentyessä se vain nostaa käytettävissä olevia rahavarojani joten tilanne ei tuosta ainakaan huonommaksi mene ellei työpaikka lähde alta tai muuta vastaavaa.

Menotaulukossa on myöhempänä tavoitesumma sijoitustoiminnalle. Vuoden 2016 lopussa toivon osinkoja kilahtavan tilille 10€ kuukautta kohden. Tämä vaatii siis vaatimattomalla 4% odotuksella 3000€ sijoitukset vuoden mittaan, toisin sanoen 250€ kuukaudessa pitäisi laittaa sivuun tuottamaan osan tuloistani. Kymppi kuukaudessa ei ole hurja summa, mutta jos sen johonkin haluaa suhteuttaa niin sillä kustantaa esimerkiksi yhden viikon polttoaineet työmatkoille talviaikaan kun pyöräileminen olisi turhan raskasta, 25% säästö kuukauden työmatkakuluihin ei kuulostakkaan enää niin huonolta kuin pelkkä kymppi kuussa?

Seuraavaksi sitten menosuunnitelman kimppuun josta tuo kympin osinkosumman kerryttämisvarakin löytyy :)

Menot:


Tuossahan noita nyt sitten olisi. Aikalailla peruskauraa, mutta avataan nyt kohta kohdalta nuo jotta saan omatkin ajatukseni jäsenneltyä menojen suhteen.

Ruokaan on tänä vuonna mennyt rahaa aivan perkeleesti, mutta siinä koitetaan petrata ja toivomus olisi, että vuoden 2016 lopussa kahden hengen kuukausittaiset ruokamenot olisivat 300€ tai alle. Ei pitäisi olla mikään ongelma hyvällä suunnittelulla.

Asuntolaina nro1 tulee (oletettavasti) tuhottua tänä vuonna joten jäljelle jää asuntolaina nro2, tällä hetkellä saldo joku 54 000€. Peruslyhennys tällä hetkellä on 340€/kk sisältäen korot eli pelkkä lyhennys on noin 270€. Koska en tykkää velasta ja haluan pientä puskuria yllättävien menojen varalta niin budjetoin tuohon ensi vuodelle 400€ eli jos korko pysyy samana niin joka kuukausi kertyy 60€ ylimääräistä lyhennystä pahan päivän varalle.

Yhtiövastikkeessa ei ole nousupainetta ensi vuodelle joten uskon sen pysyvän samana tai nousevan korkeintaan kympillä. Sähkölasku on ollut laskussa koko ajan ja se on kilpailutettu vuosittain joten uskon selviäväni noin 200€ kuukausittaisella summalla. Talvella sähköä menee enemmän ja kesällä sitten vähemmän.

Puhelimeen 25€, ei selittelyitä. Kuntosaliharrastusta aion jatkaa joka nielee 48/kk ja autoprojekti ei ole siinä kunnossa, että pääsisin eroon säilytysmaksuista, kenties ensi vuoden aikana saan auton jo omaan pihaan liikennekäyttöön?

Kodin tarvikkeille, lääkkeille, yms auton pienille osatarpeille olen laittanut 50€/kk, ei pitäisi olla mitenkään mahdoton, luultavasti jää useimpina kuukausina reilusti alle tuon. Vakuutusmaksuja on tällä hetkellä kotivakuutus 80€, autovakuutus 160€ ja ensi vuonna nouseva autovero joka on jotain 220€-240€ maastossa. 50€/kk tuohon laittamalla pelivaraa on yli satanen joten ongelmia ei pitäisi ilmetä.

Veljenpojalle joka täyttää loppuvuodesta kokonaisen vuoden, nostan säästösumman tuplaksi, ei vaatine isompia selittelyitä? Polttoaineisiin olen varannut 50€, useimpina kuukausina pitäisi päästä kirkkaasti alle, mutta kesälomalla varsinkin summa tulee tasaantumaan isompien reissujen takia.

Virhemarginaali on 50€ eli tästä katetaan kaikki muut menot joita en ole osannut ottaa tässä vaiheessa huomioon tai mitä ilmaantuu vuoden mittaan. Uskoisin, että tällä summalla pääsee jo pitkälle, mutta jos joku tietää paremmin niin saa tietysti vinkata :D

Uusi keittiö


Tuommoinen pieni lisäkustannus tuli otettua harteille tässä syksyn mittaan. Kyllästyin nykyisen keittiön liian vähäiseen pöytätilaan ja epäkäytännölliseen järjestykseen joten se laitetaan vaihtoon. Tässä vaiheessa on hyvä todeta, että keittiö on samanlaista materiaa kuin muukin kulutushömppä, joten keittiön uusimista tulee harkita tarkkaan ennen kuin projektiin ryhtyy. Nykyaikaiset keittiöt ovat uskomattoman kalliita, joten itse tekemällä tai vähempään tyytymällä säästää suuria summia. Talous on oltava myös kunnossa, itse en remonttiin olisi lähtenyt ellei toinen asuntolaina olisi hyvissä kantimissa vapauttaen ensi vuodelle yli 500€ kuukausittaiseen budjettiin! Osa vanhoista rungoista säilyy, mutta ovet&osa rungoista menevät uusiksi ja keittiöön tulee saareke jossa pöytätilaa pitäisi olla tarpeeksi. Entisessä keittiössä pöytätilaa oli yhteensä noin 100x60cm eli aivan onnettoman vähän, uudessa päytätilaa tulee olemaan yhteensä noin 250x60cm eli reilusti yli tuplasti, kaappitilan määrä pysyy suurinpiirtein samana fiksun suunnittelun ansiosta.

Keittiön alkuperäinen hinta olisi ollut noin 4500€ josta kuitenkin päästiin 3300€ summaan säästämällä osa vanhoista rungoista, asennus olisi ollut vielä 1100€ päälle joten päädyttiin tekemään asennus itse kaveripiirin asiantuntemusta hyödyntäen. Ei kai se niin vaikeaa voi olla? Tuohon tulee tietysti päälle sähkömiehen ja putkimiehen vaatiman saturaiset, mutta ne olisivat tulleet siihen myös asennuspaketin ottamalla joten tilanne niiden suhteen on tasapainossa. Oletuksena tuohon menee 110€/kk lyhennyksiin jolloin maksuaika on 30kk. Korko on 0% ja laskutuslisä muistaakseni 4€ kuukaudessa jolloin vuotuinen kokonaiskorko on vajaa 4%. Tuosta on tarkoitus päästä eroon 15kk aikana jonka takia lyhennys on 200€/kk. Voi olla, että vuoden mittaan nopeutan tahtia ja tavoitteeksi muodostuu päästä eroon lainasta vuoden 2016 aikana.

Toiveena on, että uusittu keittiö nostaa myös asunnon arvoa jos sen jossain vaiheessa myy. Onko kenelläkään omakohtaista kokemusta onko asia näin vai meneekö tilanne täysin plus-miinus nollaan rahallisesti ajateltuna?

Säästöt ja sijoitukset


Sitten tämä mukava osio, eli säästöön ja sijoittamiseen menevät rahavarat. Hätävararahaston koko on tällä hetkellä vajaa 1800€, sinne suunnittelen laittavani 150€ kuukaudessa eli 7.5% tuloista. Tuolla summalla hätävararahaston koko tulisi olemaan vuoden 2016 lopussa noin 4000€. Sen jälkeen sitä ei pitäisi mielestäni olla tarvetta kasvattaa enää enempää aktiivisilla rahansiirroilla vaan voisin siirtyä laittamaan sinne rahat jotka jäävät budjetoinnin ja kuukausittaisen tuloksen ylijäämänä vapaaksi.

Sijoittamiseen olen alustavasti varannut 400€ kuukaudessa eli 4800€ vuodessa. Tämä vastaa 20% kuukausittaisista tuloista eli tavalla tai toisella syrjään kulutuksesta menee vajaa 30% tuloista. Jos lasketaan tuotto-odotukseksi tai osinkojen määräksi tuo varovainen 4% niin tuolla summalla pitäisi olla odotettavissa 190€ tuotto, ylittää siis odottamani 10€ kuukausittaisen tuoton kirkkaasti.

Strategiana tulee olemaan varmasti kuukausittaiset indeksi/etf-säästöt Nordnetin kautta osalla tuosta summasta. Loppu summa kertyy tilille josta sitten teen pari-kolme kertaa vuodessa sijoituksen osakkeisiin isommalla kertasummalla. Tai sitten laitan kaikki osakkeisiin, en ole vielä päättänyt. Osakesijoitusten kohteeksi valikoituu varmoja osingonmaksajia, yksi jo varmistunut toimiala on päivittäistavaroiden tuottajat (hygienia, siivoustarvikkeet, virvoitusjuomat) joita ihmiset ostavat ihan peruselämiseen. Talouden muutokset eivät vaikuta näihin tietääkseni yhtä voimakkaasti kuin joihinkin muihin aloihin koska ihmiset ostavat Coca-Colaa ja Pepsodenttia vaikka talous menisi miten kuralle.


Tällaisella tavoitelistalla lähdetään etenemään heti ensi vuoden alusta kohti vuotta 2017. Voi olla, että nuo tavoitteet toteutuvat, voi olla myös että ne heittävät täysin päin härän takapuolta syystä tai toisesta jota en osaa ennakoida. Unelmoida saa ja pitääkin, joten tuosta listasta on hyvä lähteä yrittämään. Jos tuo toteutuu niin vuodelle 2017 otetaan tavoitteeksi saavuttaa 50€ kuukausittaiset osingot ja kenties vielä pienempi työmäärä päiväduunissa :)

torstai 17. syyskuuta 2015

Asuntolaina 1 vs. säästötilin saldo - tuntuu hyvältä :)

Nostin sitten viime viikolla säästöön menevän summan takaisin tuplaksi eli 200€. Tänään huomasin sitten suureksi ilokseni, että pienempää asuntolainaa eilisen lyhennyksen jälkeen jäljellä 1840,75€ ja säästötilillä hätävararahastossa 1772€. Kun mukaan lasketaan käyttötilillä olevat varat niin asuntolaina olisi kuitattavissa vaikka jo tänään!

Tässä ja ensi kuun alussa tulevien pienten lyhennysten myötä asuntolaina painuu melko varmasti alle 1800€ ennen seuraavaa isompaa 500€ lyhennystä 15.10. Kun sitten kuun puolessa välissä säästötilille menee taas 200€ niin ne ovat ns. varmaa hätävaraa vaikka asuntolainan joutuisikin kuittaamaan jonkin epäonnisen sattuman vuoksi. Voin sanoa, että tuntuu helvetin loistavalta tällä hetkellä ja loppuviikko meneekin sitten varmasti hyvällä fiiliksellä ainakin raha-asioiden suhteen :)

torstai 10. syyskuuta 2015

Kilpailutus kannattaa - vastatarjous sähkösopparista

Noniin. Vasta sain tämän vuotisen kilpailutuksen tehtyä ja vaihdoin sähköyhtiötä Loisteesta Lahden Energiaan. Eihän se homma nyt sit kuitenkaan noin helpolla mennyt, ja hyvä niin.

Eilen soittivat Loisteelta takaisinpäin ja tekivät vastatarjouksen. Puhelimessa lupasivat lähettää uudet sopimuspaperit tulemaan sähköpostilla, mutta niitä ei ole vielä kuulunut. Eletään nyt kuitenkin siinä uskossa, että suullisesti sovittu pitää ja ne paperit sieltä vielä postiin tässä lähipäivien aikana saapuvat :)

Verrattuna vaihtamaani yhtiöön kuukausittainen perusmaksu tippuu nyt nollaan (vrt. entinen 1.40€, Loisteen aiemman tarjouksen 3.98€ ja vaihdokin tarjoama 1€) ja yösähkö on vaihdokkiin verrattuna vielä 0.30snt/kWh edullisempi. Päiväsähkön hinta on aavistuksen korkeampi, 0.19snt/kWh, mutta sähkölaskuja seurattuani olen huomannut että päiväaikainen kulutus itsellä on suhteellisen pientä verrattuna yöaikaiseen. Vuosittainen sähkön käyttö on noin 6000kWh josta päiväsähköä on alle 2500kWh ja loput yösähköä. Tämä on tietysti melko loogista koska olen pitkälti päivät menossa tai ulkosalla eikä sähkölaitteita tule käytettyä pakollisia jääkaappeja&pakastimia lukuunottamatta, yöllä taas lämpötila putoaa ja asunto tarvitsee sähköllä toimivaa lämmitystä.

Uuden tarjouksen myötä sähkölaskuni putoaa vielä noin 18€ vaihdokin tarjoaman 65€ säästön lisäksi eli yhteensä reilut 80€ entiseen verrattuna! Ylimääräisenä bonuksena sain Viking Linen lahjakortin tälle syksylle jonka arvon luulisi nostavan edun päälle sataseen vuodessa. Ei siis kannata sanoa etteikö vakuutusten ja sopimusten kilpailuttaminen kannattaisi :)

Mietteitä yritysten logiikasta


Tässä nyt sitten voin samalla hieman miettiä noita vähän kärkkäitä puheitani joita aiemmassa postauksessa päästin ilmoille. En tietysti tiedä totuutta, mutta kun avauduin tuossa puhelun aikana melko erikoisesta tarjouksesta joka on epäedullisempi kuin mitä tarjoavat netin kautta niin asiakaspalvelun mukaan heillä on erilaiset hinnoittelumekanismit eri palvelujen kautta saatavissa oleville tarjouksille. Koskeeko tämä kenties muitakin toimijoita ja muitakin aloja kuin tätä kyseistä?

Kuulostaa ainakin minusta hieman oudolta, että internetissä tarjotaan jossain erillisessä palvelussa halvempaa hintaa uusille asiakkaille ja samalla "kustaan silmään" vanhoja tarjoamalla näille heikompia sopimuksia. Vai oletetaanko siellä, että vanha asiakas on tyytyväinen saadessaan 15€ alennuksen sähkön hintaansa eikä kyseenalaista sitä millään tavalla? Vaikka saatavilla voisi olla 50€ lisäsäästö aivan pikkuriikkisellä vaivannäöllä...

Eikö erillisen kilpailutuspalvelun tai jopa useamman käyttö maksa yritykselle jotain ja kirjeen lähettäminen vanhalle asiakkaalle on käytännössä ilmaista? Eikö tuollainen erillisten hinnoittelujen ylläpitäminen tuo kustannuksia yritykselle verrattuna siihen, että kaikille asiakkaille tarjottaisiin samaa sopimusta riippumatta siitä missä palvelussa sopimus on tehty ja onko asiakas uusi vai vanha?

Tällaisia muutamia ajatuksia tuosta heräsi joten ajattelin ne heitellä ilmoille. Itselleni asialla ei ole niin merkitystä, sähkö virtaa yhtä luotettavasti kuin ennenkin koska siirrosta vastaavaa yhtiötä ei pysty vaihtamaan ja laskutuksessa, yms minulla ei ole ongelmia ollut Loisteen kanssa. Pääasia, että hinta on mahdollisimman edullinen ja nekin rahat saa käytettyä johonkin kehittävämpään.

maanantai 7. syyskuuta 2015

Vakuutusten & sopimusten kilpailutus 2015

Pari viikkoa takaperin kolahti postista Loisteen tarjous uudesta sähkösopparista koska viime syksynä kilpailutuksen perusteella tekemäni 12kk määräaikainen sopimus umpeutuu 30.9.2015. Sitten viime viikon lopulla soittelivat IF:istä tarjoten kotivakuutusta ja -10% alennusta autovakuutukseen heidän uuden keskittämisohjelmansa kautta. Nopeasti aika siis menee, mutta nyt oli hyvä sauma käydä kaikki olennaiset sopimukset ja vakuutukset läpi kilpailuttaen ne ajantasalle.

Autovakuutus:


Tällä hetkellä vakuutus on juuri tuolla IF:issä, hinta noin 160€/vuosi ilman mitään lisähörhelöitä bonuksien ollessa 65%. Tästä olisi mahdollista saada kotivakuutuksen siirrolla tuo 10% alennus eli -16€/vuosi, mutta alempana kotivakuutuksen kohdalla kerron miksi tämä ei tule tapahtumaan.

Kotivakuutus:


Nykyinen vakuutus on tonnin omavastuulla ja perustasolla LähiTapiolassa, hinta noin 80€/vuosi. IF tarjosi heidän vastinettaan 850€ omavastuulla ja perustasolla kympin halvemmalla. Miinuspuolena tässä on enimmäiskorvausmäärän putoaminen puoleen eli 52k -> 20k ja kiinteiden sisustusten korvausmäärän putoaminen 10.5k -> 5k. Vaikkei minulla mitään kovin arvokasta kämpässä olekkaan niin noista kiinteistä kalusteista tulee helposti useampi tonni jos sattuu paska mäihä käymään. Mielestäni siis autovakuutuksesta & kotivakuutuksesta saatavilla oleva 26€ säästö ei ole (epätodennäköisen) riskin arvoinen.

Sähkösopimus:


Loisteen nykyisen sopimuksen hinnat ovat:
Perusmaksu 1.40€/kk
Päiväsähkö 5.75snt/kWh
Yösähkö 4.59snt/kWh

Uuden tarjouksen hinnat olisivat:
Perusmaksu 3.98€/kk
Päiväsähkö 5.29snt/kWh
Yösähkö 3.79snt/kWh

Jo tässä vaiheessa tarkkasilmäisimmät huomaavat mikä uudessa tarjouksessa kusee ja rankasti. Minulla meni hetki kun en tajunnut verkkopankista ottaa e-laskun liitteenä ollutta sähkölaskua nenän eteen, mutta kun sen tein niin meinasi pää räjähtää. Kyllähän tuossa on sähkön hinta edullisempi kuin entisessä sopparissa, mutta perusmaksu on helvetti kolminkertainen!

Tein sitten ihan huvikseen netissä kilpailutuksen ja kappas kappas, Lahden Energia tarjoaa vuoden sopimuksella huomattavasti halvempaa hintaa. Mielenkiintoisena huomiona katsoin, että Loiste tarjoaa tuon kautta sopimuksen tekemällä halvempaa mitä minulle kirjeellä, pitäköön siis tunkkinsa.

Mahdollisuutena olisi ollut tehdä myös kahden vuoden sopimus ja koska sähkön hinta on tällä hetkellä alamaissa harkitsin sitä vakavasti. Ei kuitenkaan ole varmaa miten kauan alamäki jatkuu ja kuinka paljon hinnat nousevat kun nousukausi alkaa, huonolla tuurilla joudun ensi vuonna tekemään kalliimman sopimuksen kuin nykyinen ja hyvällä tuurilla hinnat pysyvät alhaalla tai tippuvat vielä vuoden verran jolloin voin tehdä vielä nykyistäkin edullisemman sopimuksen.

Kahden vuoden soppari olisi ollut kympin verran epäedullisempi kuin vuoden sopimus joten siinä mielessä tässä päivässä elämällä säästöä syntyy ainakin vuoden ajan. Päätin siis ottaa pienen riskin tulevaisuuden suhteen ja valita vain tuon vuoden mittaisen sopimuksen, katsotaan vuoden päästä syksyllä osoittautuiko valinta oikeaksi vai vääräksi.

En tähän sen tarkempia hintoja ala raapustamaan, mutta lokakuussa voimaan tulevalla sopimuksella saan sähköni seuraavan vuoden ajan 65€ nykyistä edullisemmin, 50€ edullisemmin kuin mitä olisin saanut jatkamalla Loisteen tarjouksen hinnoilla. Viimeisimmän sähkölaskun mukaan sähkömyynti kesäkuussa & heinäkuussa (ei sis. siirtoa) oli yhteensä noin 25€ eli säästettävällä summalla pitäisi olla mahdollista kattaa helposti vuoden 2016 kesäajan sähkölaskut. Päivän hyvä työ siis tehty :)

keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Elokuun 2015 tulot ja menot

Tällä tutulla asialla taas. Iloksi voin kertoa, että lomareissuista, ravintolaillallisista tai uudesta puhelimesta huolimatta kuukauden tulos on lopulta plussalla!

Danske:


Tuloja palkasta, bensarahoista ja muista kavereiden 'velanpalautuksista' yhteensä 2317€ ja risat. Menoja 2376€ sisältäen asuntolainat, säästöön menneet ja muut joten tuloksena 59€ miinusta. Tarkempi piirakka menoista alla:


Menot Danske elokuu 2015
Melko normaalia hommaa. Ravintoloihin meni 80€ liikaa, lomamatkan lippumaksuihin 36€, polttoaineisiin melkein satanen, auton öljynvaihtoon vajaa 40€, ruokaan sikamainen 230€, puhelimeen ja sen suojakuoreen noin 320€ ylimääräistä.

Ilman noita ylimääräisiä menoja ja normaalien menojen pitämisellä kurissa tulos olisi ollut mukavasti jotain 500€ plussalla. En ole vielä keksinyt keinoa millä saan esimerkiksi ruokakulut kuriin, mutta ehkä vielä joku päivä?



S-Pankki:


Lyhyestä virsi kaunis:
Menot S-Pankista elokuu 2015

Ruokaan 200€ joka nostaa yhteistuloksen yli 400€, taitaa olla pohjanoteeraus tämän vuoden seurannan aikana? Ravintolaruokiin täältäkin päälle 50€ eli yhteensä ulkona syöty reilusti yli satasella. Mutta onneksi sentään tänne oli tuloja 300€ ruokatilille, 100€ säästöön sekä s-bonukset, ynnä muut päälle niin pysyttiin plussalla 150€ verran.



Yhteenvetoa:


Asuntolainan osuus menoista ja tuloista vieläkin erittäin korkealla, ei kuitenkaan tuottanut ongelmia. Tein heinäkuussa suunnitelman jonka mukaan lyhennän toista asuntolainaa 500€/kk + pienet erät kuukauden mittaan vähintään 50€ edestä, niistä kertyi nyt sitten yhteensä 565,57€ joten tavoite saavutettiin hyvin tässä kuussa :)

Säästöprosentti notkahti reilusti koska vaihdoin säästötilille automaattisesti menevän summan 200e määrästä puoleen eli sataseen. Tämä näytti olleen virhe joten kenties tuo pitää nostaa takaisin vaikka ns. hätävarapuskuri alkaa ollakin kohta taas valmis. Toisaalta ajattelemani 1700€ saldo hätävaratilille ei ole lopulta kovinkaan suuri jos kuukausittaiset pakolliset menot ovat lähempänä tonnia kuin viittäsataa. Säästöön saa siis upottaa huoletta ainakin vielä toisen mokoman jos ja kun budjetti antaa periksi.

Lopputuloksena kuukaudesta on kuitenkin 96€ plussaa joten siinä mielessä homma on menossa taas hieman parempaan suuntaan edelliskuukauden notkahduksesta huolimatta!

tiistai 25. elokuuta 2015

Heinäkuun 2015 tulot ja menot

Noniin, vihdoin ja viimein pääsen tätäkin rustaamaan. Pari viikkoa myöhässä vaikka kaaviot ja excel onkin ollut valmiina heti kuun alussa. Pidemmittä puheitta:

Danske:


Tuloja työstä sekä kavereiden osuudesta lomareissun polttoainekuluissa 2322€, menoja yhteensä 2842€. Tuloksena miinusta 520€. Hieno piirakka taas kulujakaumasta.
Menot Danske Bankista heinäkuussa 2015
Ei mitään ihmeellistä. Lomareissu pakotti käyttämään polttoainetta 100€ edestä josta tosin sain sitten kyytiläisiltä suurimman osan takaisin päin. Käteistä, grilliruokaostoksia ja sitä vettä väkevämpääkin tietysti lomaillessa kuluu joten sinnekin oma osansa. Pyöräilyharrastus jatkuu ja se vaati hieman satsauksia taas vaate&varustepuoleen. Ensihuolto tuli teetettyä eli pinnojen kiristys, vaihteiston ja jarrujen säätö, jne. Suurimman osan noista olisin osannut tehdä myös itse, mutta vaihteistoihin en uskalla pientä käsisäätöä enempää koskea vielä joten ajattelin antaa asian ammattilaisille, takuuhan tuossa on voimassa vielä joten jos jotain olisi ilmennyt niin olisin saanut varmasti suoraan uusia osia tilalle kun he sen tarkistivat.

Ruokaan meni rahaa yhteensä 184+176€ eli reilusti yli asetetun tavoitteen, mutta sehän jo tiedettiinkin. Polttoaine pysyi siis asetetun rajan alla vaikkei ottaisi muilta saatua palautusta huomioon ja säästöönkin sain laitettua 300€+pienet summat PaD-tyylisillä siirroilla. Asuntolainoihin heinäkuussa käytetty summa oli reilusti aikomusta suurempi eli yli 1300€. Aikomus ei ollut noin suurta summaa lyhentää, mutta kenties loman sadepäivinä oli liian tylsää ja siirto tililtä toiselle Dansken mobiilipankissa on liian helppoa :)

S-Pankki:


Menot S-Pankista heinäkuussa 2015
Tässä on melko hieno kaaviokuva ellen sanoisi. Menoja S-Pankista on siis yhteensä Hurjat 184€ ja kun sinne kuitenkin tuli sitä rahaa erinäisistä lähteistä yhteensä 517€ niin siellä oltiinkin mukavasti 333€ plussan puolella :D

Yhteenvetoa:


Loppujen lopuksi kuukausi meni suhteellisen hyvin. Yhteistuloksena oltiin taas kerran pakkasen puolella, tällä kertaa 187€ verran, mutta kesäkuun lomarahojen ansiosta se sallittakoon. Kuitenkin suurin osa meni hyödylliseen tarkoitukseen eli muuhun kuin lomahumputteluun, alla olevan säästökuvan mukaan säästöön saatiin melkein 15% sekä asuntolainaan mennyt osuuskin oli erittäin kovalla tasolla, peräti 57% kuukauden tuloista! Kyllä se toinen lainoista tätä vauhtia tuhoutuu vuoden loppuun mennessä :)

Hyvää kesänjatkoa vielä, joillakin on kenties lomaakin jäljellä, palaan asiaan varmasti jo ensi viikolla elokuun menojen merkeissä.

keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

Asuntolainan nro1 tuhoamissuunnitelma

Ei kovinkaan yllättävää, että vettä tulee taivaan täydeltä taas vaihteeksi. Liikaa aikaa siis käsissä ja liikaa mietteitä pääkopassa, sain kuitenkin valmiiksi suunnitelman tuon pienemmän asuntolainan tuhoamisesta tämän vuoden loppuun mennessä kuten alkuvuodesta linjasin. Lyhyestä siis virsi kaunis, tämän kun tähän laitan julkiseksi niin siinä sitten pitäydyn vaikka miten kävisi.

Lainaa on tällä hetkellä jäljellä enää 2970€, tammikuun 21.pv jälkeen tiputusta lainasummaan on tullut hurjat 4500€(!). Alla vaihtoehdot mitä eri summien käyttö tarkoittaisi:

1. Tasalyhennyksillä hoidettuna 594€/kk.
2. Lyhennyksellä 550€/kk jäisi joulukuun veronpalautuksista maksettavaa vielä 220€
3. Lyhennyksellä 500€/kk jäisi veronpalautuksista maksettavaa 470€

Veronpalautuksista on oletettavasti tulossa päälle tonni kun työmatkakorvauksista tulee päätös syksyllä. Noiden jämäsummien maksaminen siitä ei siis ole minkäänlainen ongelma, mutta haluaisin kenties kokeilla hieman erilaista lähestymistapaa. Päätän siis maksaa loppuvuoden ajan lainaa pois vain tuon 500€/kk plus Payment a Day tyylisillä lyhennyksillä jokaisen kuukauden mittaan sellaisia summia, että veronpalautuksista maksettavaa jää vähemmän kuin 500€/kk maksutyylillä jäävä 220€/kk. Tämä tarkoittaa, että kuukaudessa on tultava pieniä siirtoja noin 50€ edestä. Luulisi antavan kohtuullisesti motivaatiota karsia ns. turhia menoja sekä vältellä heräteostoksia ruokakaupassa käydessä!

Koska asuntolainoihin käytettävän rahamäärän kohdalla on vara nyt höllätä, voin keskittyä kuromaan pyöräostoksilla tuhoutunutta hätävararahastoa parempaan kondikseen, tavoitteeksi voisin ottaa 1700€ summan kun tällä hetkellä olen päässyt kiipeämään takaisin 1400€ lukemaan. Loput käytän "turhaan tuhlaamiseen", eli toisin sanoen makuutan niitä käyttötililläni ja tunnen itseni levollisemmaksi koska tilin saldossa on pelivaraa. Tai sitten avaan vihdoin tilin Nordnetin puolelle ensi vuoden sijoitushommia varten ja siirrän sinne ns. aloituspääoman odottelemaan, kenties jopa sijoitan ne johonkin.

Katsotaan kuinka käy :)

keskiviikko 1. heinäkuuta 2015

Kesäkuun 2015 tulot ja menot

Tällä samalla vanhalla asialla taas kerran. Tällä kertaa tulos on erittäin positiivinen kahdellakin tapaa ja antaa uskoa loppuvuoden sujumiseen vieläkin paremmin. Pidemmittä puheitta:

Danske: 

 

Tuloja työstä, lomarahoista, kilometrikorvauksista sekä lainanpalautus veljeltä yhteensä 3825.96€. Menoja yhteensä 3114.57€ mukaanlukien siirrot S-Pankin omille tileille. Tuloksena plussaa 711.39€. Alla piirakkakuvio Dansken menoliikenteestä:
Menot Danske Bankista kesäkuussa 2015























Eipä tuossa mitään erikoisia ihmeitä ole. Kesäkausi tuo ruokamenoja lisää, niihin on mennyt aivan järjettömästi rahaa taas kerran. Tein sen päätöksen, että S-Pankista maksetaan vain omat ja naisystävän yhteiset ruokaostokset, nyt loman aikana omilla menoillani ostamani ruoat&juomat maksan omalta tililtäni ja hän omaltaan. Bensalasku olisi ollut tasan 0€, mutta jouduin nöyrtymään kaksi päivää ennen kuun loppua kun oli eräs pakollinen keikka ja bensavalo ilmoitti olemassaolostaan pitkästä aikaa. Näin se polkupyörä maksaa itseään takaisin nopealla tahdilla :) Hierojalle meni 120€ joka sisälsi viimeisimmät neljä kertaa, ollaan sovittu että voi maksaa useamman keikan kerralla koska automaatista on hankala nostaa 30€ kerrallaan. DNA lähetti taas kerran kaksi puhelinlaskua saman kuukauden aikana, liittymä vaihtuu nyt Saunalahteen heinäkuun aikana, katsotaan toimiiko siellä paremmin. Samalla vaihtuu puhelin uudempaan 4G-malliin, koska lopetin kiinteän netin niin haluan hieman enemmän nopeutta mobiilinetiltä kuin nykyisen liittymän 2mb yhteyden. Jotain luksusta harmaaseen velkalyhennysarkeen :D

Lottoon laitoin 20€, sillä pelaan taas vuoden verran, aurinkolasit hajosivat joten uudet olivat paikallaan, Visa-laskua muodostui Steam-palvelusta ostetuista tietokonepeleistä sekä muutamista muista isommista ostoksista joihin ei kesäkuun alussa tilillä ollut rahaa. Lainan loppusumma 400€ liittyy asuntoa varten sukulaiselta saamaani 1500€ summaan joka on nyt siis kokonaisuudessaan maksettu, ei tarvitse olla "rahallisessa kiitollisuudenvelassa" enää asunnon osalta. Isompaan asuntolainaan maksoin yhden kuukauden puskurin, pienemmässä puskuria on jo reilusti yli vuoden maksujen verran ja saldo putosi kesäkuun aikana alle 4000€ summaan :)

S-Pankki 

 

Tämä on erittäin yksiselitteinen:
Menot S-Pankista kesäkuussa 2015
 Eipä tuohon juuri ole lisättävää? Mielenkiintoinen seikka muuten, S-Pankkiin tuli kesäkuussa korkoja, bonuksia ja osuusmaksun korkoa melkein 20€, ei huono lisä kaiken muun päälle. Säästötilille meni Payment a Day-tyylisillä siirroilla tuon Danskesta laitetun 400€ lisäksi rapiat päälle 58€, summa kipusi yli 1000€ rajan eli puskurivarastot alkavat olla kohdillaan asuntolainoissa olevien puskureiden huomioimisen lisäksi!

Yhteenvetoa

 

Asuntolainoissa puskuria, toisen tuhoamiseen riittää 658€/kk lyhennykset (saldo 3950€), jos käytän vaikkapa puolet veronpalautuksista siihen niin summaksi riittää 575€/kk. Bensaan meni huomattavan vähän rahaa, kuten autoihin yleisestikkin tässä kuussa. Ruokaan taas yli asetetun, yhteensä noin 420€. Pääasia on, että kuukauden yhteistulos näyttää 1122€ plussaa!




Asuntolainoihin meni yhteensä 35% kaikista menoista eli saman verran kuin kesäkuussa, osuus tuloista oli kuitenkin päälle 10% pienempi johtuen pienemmän asuntolainan kevyemmästä lyhentämisestä isompaan maksettavan puskurin takia. Säästöprosentti taas yli 10% jota voi tällä lainanlyhennystahdilla "yhden henkilön taloudessa" pitää mielestäni kohtuu suorituksena, vaikkakin se 40-50% näyttäisi huomattavasti paremmalta :P

Ei muuta kuin hyvää kesää kaikille, palaan kirjanpitojen ja mietiskelyjen pariin varmasti vasta elokuun alussa lomien jälkeen.