keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

Rahaelvytys on epäonnistunut - auttakaa ymmärtämätöntä

Nopea kysymys luetusta artikkelista 'Kaksi syytä, miksi edes ilmainen raha ei tepsi'. Artikkelista lainattuna
Yritykset ja kotitaloudet eivät ole kuitenkaan reagoineet niin kuin niiden perinteisen rahaelvytyksen vaikutuksesta "kuuluu" reagoida. Korkojen lasku ja entistä halvemman rahoituksen tarjonnan lisäämisen pitäisi kasvattaa yritysten investointeja ja kotitalouksien kulutuskysyntää.
Nyt näin ei ole käynyt, vaikka keskuspankit ovat kuinka yrittäneet ja yhä yrittävät. 

Kysymys kuuluu: miten tuon elvytyksen pitäisi nostaa kotitalouksien kulutusta? Miten se on näkynyt teidän arkielämässänne? Itse en ole ainakaan huomannut mitään sellaista "maagista" eroa pakollisissa kuukausimenoissani joka mahdollistaisi suuremman kuluttamisen. Miten siis minun pitäisi pystyä kuluttamaan enemmän? Vai jääkö tuo kansainvälisen tason elvytyspolitiikan hyöty suurempien pelureiden käytettäväksi, esimerkiksi suursijoittajien tai kiinteistömaailman pelureiden? Miten pienyritys hyötyy tuosta kun palkkakustannukset, sähkön hinta, yms peruskulut ovat edelleen samat ja aiemmin sovittujen lainojen korot ovat kirjoissa&kansissa eikä niitä saa muutettua ilman satojen eurojen järjestelypalkkion maksamista pankille?

Toki asuntolainan korko on pienentynyt, mutta kyse on muutamista kymmenistä euroista joilla ei kuuhun mennä. Kulutusluottoja en harrasta ja muuta velkaa (autot, kesämökit, jne) ei ole vara ottaa. Turhaa paskaa en halua kämpän nurkkiin pyörimään joten ei ole asuntolainan korosta säästettyä rahaa mitään syytä tunkea Tokmannille tai Anttilaan. Sen sijaan tuo raha menee kevyesti ruokaostoksiin tai Suomen sikakalliin polttoaineen ostamiseen, koska töihin on jollain päästävä. Ja jos ihmisellä ei ole varaa ostaa uusia tuotteita sen enempää kuin ennenkään, niin miksi yritykset sijoittaisivat investointeihin kun kapasiteetille ei ole kysyntää?


Saatan olla hieman liiankin ymmärtämätön henkilökohtaisen talouteni ulkopuolisissa talousasioissa joten auttakaa hieman ja avatkaa asiaa laajemmalta katsantokannalta :D

keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Pakastimen & jääkaapin tyhjentelyä

Perkasin yksi ilta taas pakastinta mustikoita etsiessäni ja tulin valitettavan tietoiseksi siitä suuresta määrästä lihaa & marjoja & vihanneksia joita on taas viime syksyn jälkeen kolmeen(?) pakastimeen kertynyt. Niinpä ajattelimme menneenä maanantaina katsoa kuinka kauas pystymme potkimaan käyttämällä pelkästään jo varastossa olevia ruokatarpeita. Periaatteessa testin pitäisi myös vaikuttaa positiivisesti huhtikuun ruokalaskuun :)

Varastossa on tällä hetkellä karkean arvion mukaan seuraavanlaista kamaa:
-Hirvenlihaa eri muodoissa useampi kilo
-Naudan jauhelihaa noin kilon verran
-Pakasterehuja kilon verran
-Kantarelleja puolen tusinaa pussillista, kenties 300g/pussi?
-Viime kesänä kerättyjä mustikoita & viinimarjoja kenties 50 litraa(!)
-3kpl yrttipatonkipusseja eli kuusi patonkia yhteensä.
-Raparperia

Kaupasta tarvitaan siis piimää juomalasin täytteeksi, maitorahkaa marjojen kyytipojaksi, leipää&leikkelettä&juustoa&kurkkua jos tekee mieli. Marjat ja rahka ajavat välipalojen virkaa oikein hyvin ja aamupaloja varten voisi vetästä marja&raparperisopan joten leivälle ei paljoa jää tilaa mahan pohjalle. Lämpimät ateriat valmistuvat lihoista ja rehuista ainakin ensi viikon alkupuolelle saakka helposti. Patongeilla voi herkutella koko loppukuun :)


Mitä kaikkea te olette sulloneet jääkaappinne ja pakastimienne uumeniin odottelemaan sitä päivää kun "ehkä tekee mieli syödä tätä tänään tai huomenna"?

tiistai 19. huhtikuuta 2016

Sijoitusportfolion laadintaa ja pohdiskelua

Moni muukin bloggaaja näyttää ottaneen sijoitusportfolion päivittämisen tämän kevään toimenpiteeksi, muutamia linkkejä tähän heti alkuun :)
http://taloushaltuun.blogspot.fi/2016/04/sijoitussuunnitelman-paivitysta.html
http://puolimiljoonaapaaomaa.blogspot.fi/2016/04/sijoitussuunnitelman-paivitys.html
http://kinskinsijoituspaivakirja.blogspot.fi/2016/04/q1-2016-polkumylly-ja-teurastuspuuhia.html


Itselleni suunnitelma on siis ensimmäinen ja hieman hakusessa vielä, mutta kirjaan nyt tänne nämä pääkohdat ja -linjat muistiin jotta osaan sitten tehdä niitä päätöksiä jotka olen päättänyt ja harkinnut, enkä mene sitten kulloisenkin hetken mielihalujen mukana.

Mieli tekisi laittaa kaikki raha suoriin osakesijoituksiin, mutta kun ottaa huomioon allekirjoittaneen iän ja tavoitteet niin se ei ole mielestäni fiksuin vaihtoehto kustannusten ja riittävän hajautuksen luomisen kannalta. Olenkin siis ajatellut jaoksi seuraavaa:
10% käteiskassa
60% ETF&Indeksi
30% Osakkeet

Käteiskassa


Käteiskassa on tässä vaiheessa yhtä kuin hätävararahasto, eli suuruudeltaan 4000€. Tuotahan ei voi käyttää heräteostoksiin markkinoilta, joten kerrytän pikkuhiljaa lisää rahaa käteiskassaan ja kun sijoitusomaisuus kasvaa niin siellä olisi jossain vaiheessa 4000€ lisäksi tuo 10% sijoitusten määrästä joka on "vapaasti tuhlattavissa". Kun sijoitusomaisuus yltää joskus hamassa tulevaisuudessa yli 50k€ rajapyykin niin tiputan käteiskassan määrän 5% kohdalle koska muuten se kasvaa mielestäni turhan suureksi. Samalla hetkellä asuntolainani pitäisi olla tuhottu joten se voi vaikuttaa asioihin arvaamattomasti, onneksi suunnitelmat on tehty muutettaviksi :)

ETF & Indeksi


Noihin olen arponut 60% osuuden kaikesta. En tiedä miksi, mutta vierastan sijoituksia joista tuotot menevät suoraan eteenpäin kasvuosuuksiin. Ehkä tämä johtunee siitä, että haluan nähdä konkreettisesti sijoitusteni tuoton arkielämässä. Eihän sitä koskaan tiedä milloin talousmaailma romahtaa ja menettää kaiken mitä sinne on hillottuna, silloin nuo jo kotiutuneet osingot ovat auttaneet minua jokapäiväisessä elämässäni ja ovat tehtävänsä tehneet. Tavoitteeni on myös vähentää työntekoa lähivuosina joten tarvitsen pääomapuolen tuomaa kassavirtaa elämisen menojen maksamiseen, siihen kasvuosuudet eivät sovellu kovinkaan hyvin. Tiedostan kyllä, että maksan osingoista veroja jo tässä vaiheessa, kun kasvuosuuksilla veronmaksua voisi lykätä vuosikausia. Tämä on kenties se suurin asia joka minun täytyy selvittää itseni kanssa ennen kuin laitan suurempia ja pysyvämpiä sijoitusohjelmia pystyyn.

Olen näin alustavasti katsonut Nordnetin puolelta kuukausittaisen sijoitusohjelman kohteita ja tuotot osinkoina maksavia ETF:iä (joita on erittäin vähän!), silmiin ovat osuneet lähinnä seuraavat:

1) iShares S&P 500 UCITS ETF (Inc) kokonaiskustannukset 0.40%
2) db x-trackers MSCI Nordic Index UCITS ETF (DR) kokonaiskustannukset 0.30%

Kustannukset noissa eivät ole mielestäni pahat ja samalla hoituisi hajautus pohjoismaiden sekä USA:n kesken. Siihen rinnalle pitäisi löytää vielä joku hyvä eurooppaan keskittyvä kohde ja ehkä muutama indeksi. Esimerkiksi:

3) db x-trackers Euro Stoxx 50 UCITS ETF, kokonaiskustannukset 0.09%

Tuo on kasvuosuuksilla rakennettu, mutta pääasia, että kyseessä on fyysinen eikä synteettinen rakennelma, kaikki muutkin kohteeni tulevat olemaan fyysisiä kohteita.

Tietysti myös Nordnetin Superrahastot olisi hyvä ottaa mukaan, ainakin Suomen osalta, koska kyseessä on täysin maksuton kohde. Osakkeiden kohdalta voisi sitten keskittyä tuon listan parhaimpiin osinkojen maksajiin boostaten niiden vaikutusta rahavirtojen tekijänä tai ottaa mukaan hyviä ja vakaita osingonmaksajia noiden ulkopuolelta.

Kuukausisäästämisen kautta sijoittamiseen menevä rahamäärä voisi olla 300€ jonka jakaisin tasaisesti noiden kesken. 100€ iShares, 100€ db x-trackers sekä 100€ Euro Stoxx. Loput ylimääräiset laittaisin Superrahastoihin, kehittyville markkinoille ja osakkeiden hankintaa varten säästöön jokaisena kuuna parhaaksi katsomallani allokaatiolla.

Osakkeet


Osakkeissa tarkoitus on keskittyä vain ja ainoastaan vakaisiin osingonmaksajiin jotka ovat pitkässä juoksussa korottaneet osinkoaan säännöllisesti. Tässä voi ottaa mukaan niin sanottuja varmojen alojen firmoja joiden tuotteita ihmiset hyödyntävät taloustilanteesta riippumatta. Coca-Cola, Colgate, Procter & Gamble, yms "perushyödykkeiden" tarjoajat.

Osakkeisiin menevät rahat on tarkoitus säästää isommiksi paketeiksi muun sijoittamisen ohella jotta kertasijoitus tulisi olemaan siellä 1000€ tienoilla. Kaupankäyntikustannusten osuus jäisi pienemmäksi ja tarvittava työmäärä sijoituskohteiden löytämiseksi pysyisi pienenä koska sijoituskertoja vuodessa ei kerry liian monta. Tuhannen euron määrällä arvelisin sijoituskertoja olevan vuodessa noin nelisen kappaletta.


Tällaisia mietteitä ja suunnitelmia tällä kertaa. Jos kaikki menee putkeen niin rahaa alkaisi siiryä Danskesta Nordnetin suuntaan toukokuun alkupuolella pakollisten menojen ollessa hoidettuna. Kommentteja ja ehdotuksia otetaan vastaan, esimerkiksi parempien sijoituskohteiden osalta löytyy varmasti hyvää tietoa sijoittamista enemmän ja pidempään harrastaneilta :)

torstai 14. huhtikuuta 2016

Elämän ensimmäiset mätkyt

Veroehdotus kolahti postissa ja niinhän siellä luki nivaskan takana, että 199€ ja risat pitäisi kauhoa verottajan suuntaan, satanen syksyllä ja toinen muistaakseni vuoden 2017 alussa. Kaikki johtunee marraskuussa tekemästäni veroprosentin tarkistuksesta jonka ansiosta sain nauttia joulu- ja tammikuussa erittäin alhaisesta veroprosentista. Mitäänhän noista rahoista ei tosin käteen jäänyt vaan kaikki on mennyt niin kuin yleensäkkin, toinen asuntolaina tuli maksettua ja puskurirahastoa täytettyä.

Tuosta puuttuu vielä viime vuoden työttömyyskassan jäsenmaksu, pitää tarkistaa oliko se maksettavana jo vuoden 2014 lopussa vai pitääkö lisätä se vajaa 50€ ehdotukseen. Samoin putkimiehelle maksettiin keittiöremontin yhteydessä 60€ josta olisi ilmeisesti mahdollisuus hakea kotitalousvähennystä, saa nähdä jaksanko alkaa etsimään kuittia. Asuntolainan korkovähennys pitää myös muuttaa (taas) ensiasunnon korkovähennykseksi. Vaikutusta noilla yhteensäkkään ei taida olla kuin muutamia euroja, mutta ihan periaatteesta ne sinne verottajan veropalveluun korjaan kun ehdin.

En oikein osaa suhtautua ajatukseen millään tavalla, aina ennen olen saanut tonnin palautuksia ja nyt olen sitten maksavana osapuolena. Outoa :D Toisaalta tässä on taas yksi hyvä muistutus siitä miksi se puskurirahasto kannattaa olla olemassa, ei tarvitse stressata pienistä :)

maanantai 11. huhtikuuta 2016

Maaliskuun 2016 tulot ja menot

Vihdoin ja viimein sain myös tuon kuluseurannan tehtyä maaliskuulta. Lukemat ovat hieman rujot, osa pääsäisen jälkeisen lomareissun kustannuksista osui jo maaliskuun puolelle ja autoharrastukseen upposi useampi saturainen normaalia enemmän uuden akun muodossa. Pidemmittä puheitta:

Danske


Tuloja maaliskuussa yhteensä 3695€ joka sisältää normaalin palkan lisäksi puolison osuuden asumismenoista sekä S-Pankista Danskeen siirtämäni 1000€. Mietin, että olisin jättänyt tuon pankkien välisen siirron kirjaamatta, mutta silloin kirjanpito olisi ollut hieman poskellaan kun lasken molempien pankkien osuudet omina kokonaisuuksinaan.

Menoja Danskesta 2413€ eli plussalle jäin 1281€ verran. Tarkempi piirakka menoista alla

Ei mitään erikoista. Asuntolainamenot haukkasivat viimeistä kertaa pitkään aikaan yli 400€ koska jatkossa lyhennys on vain 300€+korot. Sähkölaskuja osui maaliskuulle hurjat 216€, sisältäen yhden kuukauden siirtomaksun verkkoyhtiöltä sekä kolmen kuukauden myynnit sähköntoimittajalta. Autotarvikkeisiin tosiaan meni 481€ kahden auton osalta, akkuun meni 224€, lisävaloihin meni 50€, akkulaturiin, öljyihin, suodattimiin, yms sitten loput. Toivottavasti tuosta ei tule tapa nyt kun auringon paistaessa innostus saada projekti liikenteeseen taas kasvaa :D Keittiölainaan meni normaali 300€, siellä taitaa olla joku 1500€ jäljellä eli lomarahoista pitäisi olla mahdollista maksaa koko roska pois.


S-Pankki


Tuloja yhteensä 209€, maaliskuussa ei puolisolta ruokaan tullut euroja. Menoja 1670€ eli miinuksella mukavat 1460€ :D
Ei erikoista, ruokaan meni jo totuttu 400€ posketon summa, Ravintoloihin ja lomakuluihin 80€ sekä yhteen syntymäpäivälahjaan 135€.

Yhteenveto


Asuntolainan osuus tipahtanut molemmilla asteikoilla, myös säästösumma maaliskuulta oli onnettoman heikko, siirtelin vain rahaa pankista toiseen. Uutta rahaa säästöön siirtyi vain joku 260€. Tietysti tässä on otettava huomioon, että nuo tässä taulukossa mainitut tulot ovat kokonaistuloja Danskesta, siinä on siis se tonni ylimääräistä jonka siirsin S-Pankista. Olin liian laiska enkä jaksanut enää korjata lukemia kun erheeni huomasin. Toivottavasti selviän tästä pahasta talousrikollisen leimasta joka ylle tän myötä laskeutuu :D

Kaiken kaikkiaan kuukausi painui miinukselle 180€ verran. Ei hyvin, mutta olisihan tuo voinut olla paljon rumempikin lukema. Onneksi puskurirahastot ovat olemassa joten muutama saturainen sinne tänne ei heilauta venettä liian pahasti suuntaan taikka toiseen :)

torstai 7. huhtikuuta 2016

Autohuoltoa, missä menee järkevyyden raja?

Lomat lusittu ja takaisin taas myös koneen äärellä. Maaliskuun katsaus hienosti tekemättä, koitan sen väsätä viikonloppuna.

Tällä kertaa asiaa kuitenkin vanhempien autojen ylläpidosta. Käytin auton tänään päästömittauksessa ja hylkyhän sieltä tuli, HC-arvo liian korkea ja muiden arvojen ollessa kunnossa viittaa vika olevan hyvin suurella todennäköisyydellä katalysaattorissa. Auto on vm.95 ja mittarissa karvan päälle 290tkm, joten eipä tuo mikään ihme ole kun valmistajat tuppaavat kyseiselle osalle suosittelemaan bensa-autoissa 150tkm vaihtoväliä :D

Ongelma muodostuu tuon korjaamisesta. Autoon on saatavilla kolme mahdollista osaa:

1) Originaali maahantuojalta, hintana netistä katsotun perusteella noin 1000€. Tästä saan halutessani -10% alennuksen joten hinnaksi jää silti noin 800-900€.

2) Tarvike, hintana varaosatiskillä noin 80€. Vaatii laippojen rälläköimisen vanhasta ja hitsaamisen uuteen, teettää työtä ja huonona puolena varaosamyyjäkin myönsi että näiden teho ja kestoikä on huomattavasti huonompi kuin valmistajan omien katalysaattorien. Johtuu pienemmästä erikoismetallimäärästä jota katalysaattorissa on käytetty, originaaleissa määrät ovat suuremmat. Tarvikkeita on ihmiset joutuneet vaihtamaan jopa vuoden-kahden välein koska teho on loppunut niin nopeasti.

3) Romuttamolta jostain vähän ajetusta korista löytyvä korvike. Hinta voi olla mitä tahansa 50-500€ välillä. Hyvänä puolena tässä on alkuperäisyys, jos löydän auton jolla ajettu alle 200tkm niin voisi kuvitella, että edessä on vielä useampi kymmenen tuhatta koska omallani pääsin 290tkm.

Rahastahan homma ei ole kiinni, tätä varten puskurirahasto on olemassa. Itseäni houkuttelee suuresti ihan uuden ostaminen merkkiliikkeestä. Sillä tiedän pärjääväni luultavasti koko auton loppuelämän ja voin kenties vielä myydä katalysaattorin sitten tarvitsevalle harrastajalle kun on aika tuo koppa romuttaa. Ongelmaksi muodostuu kyseisen ostoksen järkevyys: Missä vaiheessa on syytä luovuttaa ja mennä halvimman mahdollisen korjauksen mukaan?

Vertailua

 

Paljonko autollani on vielä järkevyyden rajoissa käyttöikää? Kilometreja on 290tkm, tiedän noilla ajetun sellaisia 500tkm määriä ilman isompia ongelmia. Itselleni on tehty puolimoottoriremontti pari vuotta takaperin joten ei pitäisi olla mikään ongelma päästä tuonne saakka. Vuodessa kilometrejä tulee mittariin noin 10-15tkm joten oletettavasti vuosia olisi jäljellä vielä reilu kaksikymmentä, elämäntilanteet ja mieltymykset tosin muuttuvat joten veikkaan että voisin ajaa kyseisellä autolla vielä viisi vuotta.

Tarvikekatalysaattori: vaihtoon huonoimmillaan 2v välein joten noita menisi 2kpl = 160€.

Alkuperäinen: kestää koko loppuiän ja vielä pidemmällekin = 1000€ ja kenties 300€ myynti(?)

Romuttamolta: Jos löytyisi alle 200tkm niin tiedossa olisi vielä ainakin tuon 5v ajoa = 50-500€.

Tällä pikaisella ajatustyöllä tuo romuttamon vaihtoehto tuntuisi fiksuimmalta. Siinä on tietysti riskinä, että sieltä saatava katti on myös jo rikki, mutta joitakin riskejä näiden vanhojen autojen kanssa on lienee otettava jos haluaa niitä pitää kunnossa?


Huomenna siis selvittelemään löytyykö paikallisilta romuttamoilta sopivia elinluovuttajia. Mitä itse tekisit vastaavassa tilanteessa, ja miten kalliita huoltoja olisit itse valmis tekemään autoosi?