Loma loppui, arki alkoi -> tulevaisuuden mietintää

Nyt se on ohi, kesän mukavat 1+4vk lomat pidetty. Vaikka vettä tuli vähintään riittävästi, niin onneksi matkalle mahtui muutama mukava lomareissu sekä pari aurinkoistakin päivää :) Takapihan ehostus/remontointi eteni sateista huolimatta ja projektiautokin eteni viimeisen parin viikon aikana oikein mukavasti. Katsastukseen en sitä saanut vieläkään akuutin rahanpuutteen vuoksi, mutta ehkä sitten ensi juhannuksena jo :D

Arki tuntuu hieman masentavalta ja väsyttävältä näin heti loman jälkeen. Lomalla kun kerkesi tottumaan siihen ettei ole pakko olla ylhäällä klo 06.00 ja voi alkaa tehdä omia hommiaan vaikka heti herättyään, niin tuntuu väsyttävältä kun nyt klo 06-16.30 on varattu yksinomaan työlle ja työmatkoille. Oli mukava herätä auringon ilmestyessä ikkunan taa kahdeksan tienoilla, syödä rauhassa aamupala sudokuja täytellen tai muuten vaan asioita ajatellen ja sen jälkeen päätään raapien ryhtyä päivän hommiin. Nyt siihen ei ole mahdollisuutta kun aamulla täytyisi herätä jo reilusti ennen kuutta rauhallisen päänraapimishetken saadakseen, samoin kaikki omien asioiden ajatustyö jää iltaan töiden jälkeiseen aikaan ja se on heti automaattisesti pois niiden omien asioiden toteuttamisesta.

Onneksi olin kaukaa viisas ja anoin jo ennen lomaani pienellä riskillä tämän viikon perjantain palkattomaksi vapaaksi, saan siis hieman enemmän hengähdysvaraa kun ensimmäinen työviikko on vain nelipäiväinen :)

Tulevaisuudesta

Lomalla sitä tulee ajateltua paljon asioita, myös työn merkitystä omassa elämässään ja mahdollisia muutoshaluja arkeensa. Tämän loman aikana vahvistui entistä enemmän päätökseni päästä täysipäiväisestä työelämästä pois reilusti ennen valtion virkamiesten asettamaa virallista eläkeikää. Virallinen eläkeikähän meille 1985 vuonna syntyneille on tällä hetkellä alimmillaan 67 vuotta ja tavoite-eläkeikä 69 vuotta 11 kuukautta (laskuri sivulla tyoeläke.fi). Suvussani isän puolelta elinikä on jäänyt tietääkseni miehillä säännöllisesti alle 80 vuoden ja äidin puoleltakin vain harva mies on saavuttanut 90 vuoden iän. Valtion haluja noudattaessa eläkkeelläoloikäni jäisi siis oletettavasti maksimissaan pariinkymmeneen vuoteen joista tietysti iän tuoma hitaus syö jo viimeisen kymmenen vuotta kevyesti. Käytännössä minulle jäisi kymmenisen vuotta sellaista aikaa jolloin vielä fyysinen jaksaminen antaa periksi esimerkiksi harrastamisen ja matkustamisen täysin omilla ehdoillani. Ei kiitos, mieluummin kirjoitan oman eläkeikäni nyt työssä ollessani vaikka se tarkoittaakin tuplaverojen maksamista työansioista saatavilla tuloilla hankittujen pääomatulojen verotuksen vuoksi.

En halua ryhtyä ns. oloneuvokseksi koska oman luonteeni tuntien se johtaisi vain sohvalla makoiluun ja pienten asioiden näpertämiseen sekä tylsistymiseen, mutta haluan vapauden päättää teenkö viisipäiväistä työviikkoa 9h/päivä vai teenkö esimerkiksi kolmipäiväistä työviikkoa 9h/päivä.

Passiiviset tulot

Tuon yllä kuvatun tilanteen saavuttaminen vaatii siis passiivisia tuloja jotta arjen kulut saa maksetuksi ilman täysipäiväisen työn tuomaa palkkaa. Pystyisin jo tämän hetkisillä menoilla tekemään nelipäiväistä työviikkoa ja palkkani riittäisi menojen kattamiseen, jos luopuisin muutamista harrastuksista niin pystyisin melko varmasti tulemaan toimeen myös kolmipäiväisen työviikon tuomilla tuloilla kun pienentyvien tulojen aiheuttama veroasteen lasku kompensoi tulomenetystä. En kuitenkaan halua tulla toimeen ihan sillä minimillä vaan mieluusti niin, että on pari sataa euroa kuussa ylimääräistä siihen mihin mieli tekee sen sijoittaa. Tuon tilanteen saavuttaminen vaatii passiivisten tulojen hankkimista eli toisin sanoen sijoittamista.

Sijoitussalkkuni koko on tällä hetkellä muistaakseni karvan päälle 9100€ plus käteiskassa, kesän hidas laskumarkkina ja erään sijoitukseni alkukesästä kokema raju 10% notkahdus on syönyt salkun tuotosta viitisen prosenttia, onneksi olen sentään vielä muutaman satasen ns. omillani :D

Laskujeni mukaan 200 000€ sijoitussalkku antaisi 4% säännön perusteella vuosittain 8000€ käyttövaraa salkun pienentymättä, jos pessimistisenä tuosta ottaa vielä 30% pois veroihin niin jäljelle jäisi noin 5600€ passiivista tuloa. Tuolla summalla pitäisi parinkymmenen vuoden kuluttua kustantaa helposti suurin osa pakollisista menoistani (laskut & ruoka) inflaatiota huomioimatta. Tuohon päälle tulisi sitten ne työtulot jotka tulisivat joko yritystoiminnasta tai jostain työstä jota voin tehdä itselleni kulloinkin sopivimmilla aikatauluilla.

Kaksisataa tuhatta on helvetin iso raha perustuloiselle ihmiselle tai pariskunnalle säästettäväksi töiden ja muiden menojen ohella. Sijoittaminen on siis hidasta, alla muutama skenaario:

• Jos pyistyisin pitämään yllä nykyistä tahtiani 300€/kk eli 3600€/vuosi, tarkoittaisi tuo siis ilman salkun tuoton huomioimista viidenkymmenen viiden vuoden (55v) urakkaa.
• Tällä hetkellä kulutan ns. ylimääräistä joka kuukausi visalaskun lyhentämiseen 200€ verran ja jääkaapin uusimisesta aiheutuneen luoton lyhentämiseen karvan päälle satasen. Jos saisin nuo molemmat kuoletettua vuoden loppuun mennessä ja saisin ensi vuodesta eteenpäin sijoitettua 600€/kk  eli 7200€/vuosi niin se tarkoittaisi noin kahdenkymmenen seitsemän vuoden (27v) työsarkaa. Tällä taktiikalla homma olisi hoidettu ennen kuin täytän kuusikymmentä.

Käytetään taas kerran avuksi Rikas Erakko sivuilta löytyvää korkoa korolle-laskuria ja tarkistetaan miten homma helpottuu kun otetaan maltillinen 3% tuotto-oletus sijoituksille mukaan. Tarkoituksenani ei ole koskaan myydä sijoituksiani, joten käytän tuota 3% tuottolukua kuvaamaan tässä tapauksessa siis osinkoja jotka sijoitetaan uudelleen.

• Alkupääoman ollessa nyt sijoitettuna oleva 9000€ ja lisäsijoituksen ollessa 300€/kk, 200 000€ saavuttamiseen kuluisi kolmekymmentäyksi vuotta (31v) eli osinkojen uudelleensijoitus höylää urakasta pois kaksikymmentäneljä vuotta (24v)
• Lisäsijoituksen ollessa 600€/kk urakkaan kuluu juuri ja juuri kaksikymmentä vuotta (20v), eli osinkojen uudelleensijoitus höylää urakasta pois seitsemän vuotta (7v). Tällä taktiikalla saavuttaisin tarvittavat passiiviset tulot ollessani 52v.

Tuohon voisi olla hyvä tähdätä. Tuossa iässä voisin siis valita vapaasti mitä ja miten paljon työtä olen valmis tekemään. Toisena optiona on jatkaa työntekoa kuten nyt ja pitää noiden tulojen avulla sitten pitkät, ylimääräiset 2kk mittaiset lomat vuosittain. Kahdeksan viikon ylimääräinen loma normaalin viiden viikon vuosiloman päälle ei kuulostaisi ollenkaan huonolta? :D

Olen aiemmin päätynyt laskelmissani aikalailla samoihin lopputuloksiin, mutta kertaus on opintojen äiti. Tietysti elämä heittää eteen aina kapuloita ja muutoksia jotka tuota päämäärää varmasti muuttavat ja hidastavat tai nopeuttavat, mutta uskoakseni nykyisellä tulotasolla, että tuo 600€ olisi mahdollista heittää sivuun "vaikka mitä tulisi eteen", ja silti pitäisi jäädä riittävästi rahaa normaalien menojen ja perheen kulujen hoitamiseen.

Työt

Yksi vaihtoehto jota olen tässä loman aikana vakavasti pohtinut on yrittäjyys. Omalla alallani olisi kysyntää yksityisille toimijoille, alkusatsaus firman perustamiseen on kohtuullinen noin 50 000€ kaluston hankkimiseksi, rajoittavana tekijänä sitten taas töiden keskittyminen kesäkauteen ja alkuvuosien vaatimat pitkät työajat, myös pitkät keikkamatkat tulisivat luultavasti tutuksi ja en oikein välittäisi asua motellissa/hotellissa viikkoja käyden kotona vain pyörähtämässä viikonloppuisin.

Olen myös tehnyt muutamia pieniä korjaushommia tutuille autojen ja muiden koneiden parissa sekä metsänhoitotyötä kaverin apuna ja siinä voisi hyvinkin olla toinen yritysidea joka itseäni kiinnostaisi. Noilla hommilla ei ehkä elätä itseään täysin, mutta sen verran autojen korjaamisesta ja esimerkiksi taimikoiden harvennuksista voisi hyvinkin saada ettei nykytyössäni tarvitsisi tehdä täyttä päivää ansiotason varmistamiseksi. Metsänhoitotyöt ovat myös siitä mukavia, että siinä pelaa omaan pussiin myös terveyden kannalta, kunhan hommat hoitaa fiksusti ja ergonomisesti on tuosta työstä vain hyötyä fyysisen kunnon ylläpidossa ja voimatasojen kehittämisessä. Kuntosalin voisi siinä vaiheessa jättää suhteellisen hyvällä omallatunnolla tauolle aina kesäkuukausien ajalle jolloin tuota työtä on tarjolla :)

Ongelma yritysideoissani on se, ettei nykyinen työnantaja mahdollista osapäiväistä viikkoa jonka tarvitsisin sivutoimiseen yrittämiseen, poislukien tapauskohtaisesti myönnettävät palkattomat vapaat siis joita olen tähän saakka hyödyntänyt ahkerasti. Päätoimisen yrityksen pistäminen pystyyn taas on hieman liian riskialtista omalle pääkopalleni joka hakee sitä tiettyä turvallista leipää pöytään ja niitä ennakkoon tunnettuja kuukausittaisia palkkapäiviä.


Mutta näitä asioita pystyy ajattelemaan vaikka iltaisin nukkumaanmennessä vielä lisääkin, valmiissa maailmassahan ei kiire ole ja nyt on vasta toinen päivä loman loppumisen jälkeen. Ehkä ne ajatukset tästä selkenevät kun arki lähtee vauhtiin ja sijoitusmarkkinatkit syksyn mittaan toivottavasti toipuvat kesän alakulosta. Ties vaikka sieltäkin tulee jotain positiivisia uutisia oman salkkuni kannalta, kymppitonnin metsästys on vielä kesken ja tämän vuoden puolella se on pakko saada täyteen että tuntee onnistuneensa edes jotenkin puolitoista vuotta kestäneellä sijoitusurallaan :D

Kuukausittaisen budjettiseurantani ajattelin tänä vuonna tehdä kerralla heinä- ja elokuiden osalta. Pidin tarkoituksella hengähdystaukoa ja tuumailin ihan muita asioita joten tuokin jäi tekemättä heinäkuulta ajoissa, helpompi siis kirjata kerralla molemmat kuut tuossa ensi viikon loppupuolella :)


Kuinka teillä muilla on paluu arkeen sujunut kesän rientojen jälkeen? :)

Miksi säästätte, ja miksi siihen suhtaudutaan niin epäilevästi?

Tämä on ihmetyttänyt meikäläistä aina, viimeksi kun kirjoitin suomalaisten varautumisesta eläkkeelle ja sain "hienoa" palautettua asiasta. Miksi aina kun suunnittelee jotain normaalista poikkeavaa saa vastaansa kysymysten tulvan tai ennemminkin suoran tyrmäyksen "eihän tuo ole mahdollista" tai "älä höpötä, työvuosia on vielä neljäkymmentä jäljellä"?

Olen itse pitänyt aika matalaa profiilia näistä omista säästöasioista ja suunnitelmista karata työelämästä reilusti ennen virallista eläkeikää joka tällä hetkellä on itselläni laskureiden mukaan 68v5kk. Muutamalle harvalle olen maininnut, koska pystyn luottamaan etteivät he tyrmää ajatuksia suoralta kädeltä, ainakaan täysin. Pieni osa ihmisistä ymmärtää paremmin tarkoituksiani ja tavoitteitani sekä keinoja joilla tuo on mahdollista saavuttaa, toinen osa ei täysin ymmärrä, mutta eivät kuitenkaan ole täysin kielteisellä kannalla asian suhteen, kolmas ja suurin osa ei osaa ajatella ollenkaan näitä asioita ja suhtautuvat kenties siksi täysin kielteisesti. Ovatko muut säästäjät ja henkilökohtaisen taloutensa parissa säätäjät kertoneet tavoitteistaan ja blogeistaan miten avoimesti lähipiirilleen?

Mistä tämä sitten oikein johtuu, miksi suomalaisten tyyli on aina tyrmätä suoralta kädeltä ideat jotka eivät osu omaan ajatusmaailmaan ja joista ei yleensä edes tiedetä tarpeeksi mielipiteen muodostamiseksi? Onko kyseessä puhdas tietämättömyys, kateus vai jääräpäisyys ja kasvatus koska 'aina ennenkin on oltu koulussa ja sen jälkeen töissä kehdosta vanhainkotiin'? Eivätkö ihmiset ole koskaan ruvenneet isommassa mittakaavassa kyseenalaistamaan tätä elämänmenoa, eikö kukaan ole tullut ajatelleeksi, että täällä eletään vain kerran ja se unelmien täyttäminen jää liian monella sinne eläkeikään jolloin terveys ei välttämättä salli kaiken tekemistä, saati jos kuolo korjaa jopa ennen eläkeikään pääsemistä? Onko järkeä olla koko työelämänsä ajan lypsylehmänä valtion pohjattomalle kassalle saaden kunnolla vastinetta maksamilleen veroille vasta eläkeiässä jota ei välttämättä koskaan näe? Miksi ei saisi suunnitella ja toteuttaa asioita jo etukäteen jotta tuo niin sanottu taloudellisen vapauden päivä koittaisi jo paljon aiemmin kuin valtio sinun haluaa uskoa siihen kuluvan? Miksi ei voisi elää säästäväisesti jo nyt jotta pystyy samalla nauttimaan elämästä ja toteuttamaan pieniä haaveitaan turhan tuhlaamisen ja rahan ympärillä pyörimisen sijaan?

On tietysti melko paradoksaalista puhua rahan ympärillä pyörimättömyydestä ja muihin asioihin keskittymisestä kun kyse on säästöblogista. Mutta raha on osa kaikkea, halusi sitä tai ei, siitä on pakko puhua ja sen kanssa on pakko tehdä kompromisseja. Tarkoitan kuitenkin rahan parissa pyörimisen välttämisellä nimenomaan sitä, että hoitaa taloutensa niin, ettei rahaa tarvitse miettiä toteuttaessaan itseään ja mielenkiinnon kohteitaan.

Enkä tarkoita tässä siis niitä matkasuunnitelmia tai muita utopistisia unelmia vaan haaveita ihan arkipäivien aikataulun suhteen, omien ja perheen menojen laittamista työn edelle, sosiaalisen elämän parempaa ylläpitoa, jne. Itse olen töissä klo7-16 ja harrastuksina paljon aikaa vieviä asioita kuten kuntosali sekä autot joten ei sitä viikolla kovin paljoa ehdi sosialisoitua. Luontainen vuorokausirytmi on myös väärä nykyiseen työaikaan nähden, huomaan viikonloppuisin herääväni kahdeksalta tai yhdeksältä joten viikolla kahden tunnin aikaistettu herääminen vaatii veronsa, samoin introvertti luonne joka työpäivien aikana rasittaa pääkoppaa sen verran, että haluan olla monesti itsekseni tai pelkästään avokin seurassa illan, nollaten tilannetta seuraavaa päivää varten.

Ehkä juuri noiden asioiden vuoksi oma arkipäiväisten unelmieni toteuttamisväline on pitää mahdollisimman paljon vapaapäiviä työstäni. Olen hyvin tyytyväinen nyt viime kuukausina testaamaani systeemiin jossa olen ollut töissä ma-to ja palkattomalla vapaalla vähintään kaksi perjantaita kuukaudessa. Olen säätänyt menoni viimeisen puolentoista vuoden aikana sellaisiksi, että palkasta jää vapaista huolimatta enemmän rahaa tallelle kuin sitä menee menoihin. On erittäin mukavaa herätä omaan luontaiseen aikaansa perjantaina, syödä rauhassa aamiaista ja sitten miettiä kelin mukaan mitä sitä oikein tekisikään. Menisikö salille, lähtisikö puuhailemaan autoremontin parissa, kävisikö lenkillä ja samalla reissulla kaupassa, vai olisiko vain ihan itsekseen kotosalla tietokonepelejä pelaten kun naisystävä on töissä. Illallakin on vielä virtaa tehdä asioita kun ei tarvitse palautua työpäivästä, lauantainakin on ihan erilainen tunne heti aamusta kun alla on jo yksi työasioista vapaa päivä, sunnuntaina alkaa jo tuntua siltä että onko sitä lomalla vai viikonloppua viettämässä. Matkalle lähtiessä tuo yksi ylimääräinen päivä helpottaa huomattavasti, on mukavampi ajaa aamupäivästä kun ei ole pahimmat ruuhkat teillä, tai lähteä liikkeelle jo torstaina jolloin ei tarvitse heti perille päästyä kääntyä takaisin.

Kun valtio nyt ilmeisesti/toivottavasti helpottaa paikallista sopimista, niin toiveissani on, että se mahdollistaa omalla kohdallani jopa työsopimuksen muuttamisen niin että olisin töissä virallisesti vain ma-to. Vaikka palkassa häviäisinkin tuossa noin 400€/kk, niin verotuksen keventymisen ja työmatkojen määrän vähenemisen, yms. myötä tappio olisi lähempänä kolmea sataa tai jopa alle. Mielestäni kohtuullinen hinta käytännössä tuplaantuvasta vapaa-ajasta jolla on mahdollista toteuttaa noita elämää parantavia pieniä haaveita lyhyiden matkojen ja muiden asioiden muodossa, ja kenties jopa ansaita lisätuloja harrastuksiin luettavilla asioilla. Ja kaikki tämä on mahdollista vain siksi, että on kiinnittänyt huomiota omaan talouteensa, säätänyt menojansa pienemmiksi ja suhteuttanut turhaa kulutusta alemmas jotta rahaa jää ylimääräiseksi :)



Mitkä ovat sinun arkipäiväisiä unelmiasi, mitä haluaisit tehdä enemmän kuin tällä hetkellä koet rahatilanteen tai töiden vuoksi mahdolliseksi?

Mitä tarkoittaa olla vauras?

Kyseisellä otsikolla Talouselämä pohjustaa artikkelin jossa kerrotaan Finlandia Groupin syyskuussa 2015 tekemästä tutkimuksesta.

Niin, mitä tarkoittaa olla vauras? Ainakin tutkimuksen mukaan

"Suomalaiset kokevat, että vauraus on ennen kaikkea vapautta rahahuolista sekä mahdollisuus toteuttaa unelmiaan,..."

Samalla kuitenkin artikkeli jatkaa seuraavalla toteamuksella

"Suomalaisista reilu puolet, 58 prosenttia, kertoo tavoittelevansa vaurastumista ja tasan puolet uskoo pystyvänsä siihen halutessaan."

Ja sitten se hieno osuus, vauraus vaatii puolen miljoonan omaisuuden tai enemmän?

"Puolet suomalaisista pitää vauraana sellaista henkilöä, jolla on yli puolen miljoonan euron omaisuus. Parisenkymmentä prosenttia laskee vauraaksi vain miljonäärin."

Mitäs helvettiä? Jos 50% uskoo pystyvänsä vaurauteen halutessaan näin varmistaen itselleen vapauden rahahuolista sekä mahdollisuuden toteuttaa unelmiaan, niin miksi nämä ihmiset eivät sitten halua sitä? Vai onko artikkelin muotoilussa sanomista ja oikea kirjoitusmuoto olisi jotain aivan muuta? Ja miksi ihmeessä vauraus vaatisi jonkun miljoonaluokan omaisuuden? Onko ihmisillä suhteellisuudentaju noin pahasti hakusessa vai onko kyselyyn osunut ihmisiä joilla on niin kallis elämäntyyli ettei vähempi riitä? Vai onko kenties vauraus asia jolla ei kuitenkaan ole kovin suurta merkitystä eikä sitä kannata tavoitella, ovatko ihmiset riittävän tyytyväisiä elämäänsä ilman vaurattakin?

Oman osansa tietysti tuo tämän tutkimuksen tekijä. Finlandia Group on varainhoitoyhtiö ja otanta 1000 henkilöä. Kovin moni pelkkää palkkatuloa nauttiva tuskin tarvitsee varainhoitoyhtiön palveluksia ja näissä tutkimuksissa luultavasti suurin osa vastaajista on kyseisen yhtiön asiakaslistalla. Voi siis olettaa, että vastaajat ovat melko hyvin toimeentulevia jo valmiiksi eikä heillä ole ns. pulaa toimeentulosta jolloin varauden kynnys myös nousee eikä sitä ole absoluuttisesti pakko tavoitella koskoa muutenkin pärjää vallan mainiosti.

Myöskin omaisuuden ja varallisuuden ero pitää ottaa huomioon. Sinulla voi olla omaisuutena 5kpl 100 000€ arvoisia vuokra-asumuksia, mutta eipä niiden vuokralla herroiksi eletä ilman huolta huomisesta. Asuntoihin sidottu raha ei ole samalla tavalla yhtä nopeasti realisoitavissa kuin muihin omaisuuslajeihin kiinnitetty varallisuus. Toisaalta sinulla voi olla sijoituksissa kiinni tuon sama summa eli 500 000€ joka kyllä riittää vaikka kuinka pitkälle ihan osinkoina ja mahdollisuutena muuttaa sijoitukset käteiseksi suhteellisen nopealla aikataululla.

Otetaan nyt kuitenkin esimerkkinä vaikkapa säästetty 200 000€ pankkitilillä / sijoituksissa. Sillä elää 2000€ kuukausikulutuksella 100 kuukautta eli kahdeksan (8) vuotta ottamatta huomioon mitään korkoja tai osinkoja! Jos taas tuon saa tuottamaan keskimääräiset 4% vuoteen niin se tekee 8000€ pääomatuloa vuoteen, siitä 30% vero ja käteen jää 5600€ per vuosi. Jos minulta kysytään niin kyllä tuo alkaa lähennellä aika helvetin hyvin vaurautta jos kriteerinä on vapaus rahahuolista ja mahdollisuus tavoitella unelmiaan. Puolella miljoonalla pärjäisi 250kk tai vajaa 21 vuotta parin tonnin kuukausimenoilla. Pääomatuloja 4% tuotolla se antaisi 20 000€ vuoteen, verojen jälkeen 14000€. En jaksa edes laskea miljoonatulojen lukemia, miljoonalla pärjäisi varmasti elämänsä loppuun saakka ellei ryhdy tuhlaamaan.

Tarkoittavatko ihmiset tutkimuksessa, että ollakseen vauras tulee olla myös taloudellisesti riippumaton? Vapaus rahahuolistahan voi toteutua jo huomattavasti ennen tuota pistettä, kahdeksan vuotta kerrytettyä "hätävararahastoa" luulisi tuottavan kyseisen vapauden rahahuolista. Voiko unelmiaan toteuttaa vasta ollessaan taloudellisesti riippumaton, vai voisiko unelmien toteuttaminen olla mahdollista esimerkiksi 500€ kuukausittaisella pääomatulolla, kyllä sillä pitäisi olla mahdollista ottaa ylimääräistä lomaa töistä matkustellakseen tai toteuttaakseen muita mielihalujaan?

Vauraus omassa elämässäni

Itselleni vauraus merkitsee nimenomaan mahdollisuutta tehdä omia valintoja ilman rahan luomaa peikkoa niskassa. En pysty siihen nyt, mutta tavoite on saavuttaa tilanne seuraavan viiden vuoden kuluessa ja todellakin reilusti pienemmällä summalla kuin puoli miljoonaa.

Omasta mielestäni vauraus toteutuu jo siinä vaiheessa kun pystyn kysymään pomolta mahdollisuutta kuukauden palkattomaan vapaaseen ilman stressiä rahavarojeni riittävyydestä. Tai ostamaan "uuden" auton vanhan hajotessa ilman minkäänlaisia rahallisia vaikeuksia. Jos joskus pääsen tilanteeseen jossa saan kuukaudessa 500€ pääomatuloa niin luultavasti alan vakavasti harkitsemaan mahdollisuutta leikata työmäärääni vähintään 50%. Tuon pitäisi olla mahdollista suurinpiirtein tuolla aiemmin esimerkissä antamallani 200 000€ summalla. Sitä kohti on hyvä siis tähdätä seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Jos sattuisi isompi lottovoitto kohdalle niin tietysti jo paljon nopeammin, kunhan "ilmaiseksi saadusta" on ensin jaettu hyvää myös muille :)

Mitä vauraus merkitsee sinulle? Onko vauraudelle kirjoissasi tiettyä raja-arvoa jonka jälkeen se toteutuu, vai onko se vain pääsi sisällä oleva tunne?

"Unelmia" vuoden 2016 tavoitteiksi

Monet sanovat ettei pitäisi tyytyä unelmoimaan vaan tehdä niistä unelmista totta. Päätin siis tarttua härkää sarvista ja tehdä tavoitetaulukot missä haluan talouteni suhteen olla vuoden 2016 lopussa.

Tulot:

Tulot vuoden 2016 lopulla

Normaalisti palkasta jää keskimäärin kouraan sellainen 2300€ kuukaudessa verojen jälkeen. Ensi vuodelle olen laskenut palkan varaan vain 2000€ joka tarkoittaa sitä, että suunnitelmissa on pitää jokaisen kuukauden mittaan 2-3pv palkatonta vapaata käyttäen kyseisen ajan joko muiden ansioiden hankkimiseen tai sitten ihan vaan omaan hyvinvointiini. Tästä aiheutuu parinsadan euron epävarmuus, mutta tietysti palkattomien vähentyessä se vain nostaa käytettävissä olevia rahavarojani joten tilanne ei tuosta ainakaan huonommaksi mene ellei työpaikka lähde alta tai muuta vastaavaa.

Menotaulukossa on myöhempänä tavoitesumma sijoitustoiminnalle. Vuoden 2016 lopussa toivon osinkoja kilahtavan tilille 10€ kuukautta kohden. Tämä vaatii siis vaatimattomalla 4% odotuksella 3000€ sijoitukset vuoden mittaan, toisin sanoen 250€ kuukaudessa pitäisi laittaa sivuun tuottamaan osan tuloistani. Kymppi kuukaudessa ei ole hurja summa, mutta jos sen johonkin haluaa suhteuttaa niin sillä kustantaa esimerkiksi yhden viikon polttoaineet työmatkoille talviaikaan kun pyöräileminen olisi turhan raskasta, 25% säästö kuukauden työmatkakuluihin ei kuulostakkaan enää niin huonolta kuin pelkkä kymppi kuussa?

Seuraavaksi sitten menosuunnitelman kimppuun josta tuo kympin osinkosumman kerryttämisvarakin löytyy :)

Menot:

Tuossahan noita nyt sitten olisi. Aikalailla peruskauraa, mutta avataan nyt kohta kohdalta nuo jotta saan omatkin ajatukseni jäsenneltyä menojen suhteen.

Ruokaan on tänä vuonna mennyt rahaa aivan perkeleesti, mutta siinä koitetaan petrata ja toivomus olisi, että vuoden 2016 lopussa kahden hengen kuukausittaiset ruokamenot olisivat 300€ tai alle. Ei pitäisi olla mikään ongelma hyvällä suunnittelulla.

Asuntolaina nro1 tulee (oletettavasti) tuhottua tänä vuonna joten jäljelle jää asuntolaina nro2, tällä hetkellä saldo joku 54 000€. Peruslyhennys tällä hetkellä on 340€/kk sisältäen korot eli pelkkä lyhennys on noin 270€. Koska en tykkää velasta ja haluan pientä puskuria yllättävien menojen varalta niin budjetoin tuohon ensi vuodelle 400€ eli jos korko pysyy samana niin joka kuukausi kertyy 60€ ylimääräistä lyhennystä pahan päivän varalle.

Yhtiövastikkeessa ei ole nousupainetta ensi vuodelle joten uskon sen pysyvän samana tai nousevan korkeintaan kympillä. Sähkölasku on ollut laskussa koko ajan ja se on kilpailutettu vuosittain joten uskon selviäväni noin 200€ kuukausittaisella summalla. Talvella sähköä menee enemmän ja kesällä sitten vähemmän.

Puhelimeen 25€, ei selittelyitä. Kuntosaliharrastusta aion jatkaa joka nielee 48/kk ja autoprojekti ei ole siinä kunnossa, että pääsisin eroon säilytysmaksuista, kenties ensi vuoden aikana saan auton jo omaan pihaan liikennekäyttöön?

Kodin tarvikkeille, lääkkeille, yms auton pienille osatarpeille olen laittanut 50€/kk, ei pitäisi olla mitenkään mahdoton, luultavasti jää useimpina kuukausina reilusti alle tuon. Vakuutusmaksuja on tällä hetkellä kotivakuutus 80€, autovakuutus 160€ ja ensi vuonna nouseva autovero joka on jotain 220€-240€ maastossa. 50€/kk tuohon laittamalla pelivaraa on yli satanen joten ongelmia ei pitäisi ilmetä.

Veljenpojalle joka täyttää loppuvuodesta kokonaisen vuoden, nostan säästösumman tuplaksi, ei vaatine isompia selittelyitä? Polttoaineisiin olen varannut 50€, useimpina kuukausina pitäisi päästä kirkkaasti alle, mutta kesälomalla varsinkin summa tulee tasaantumaan isompien reissujen takia.

Virhemarginaali on 50€ eli tästä katetaan kaikki muut menot joita en ole osannut ottaa tässä vaiheessa huomioon tai mitä ilmaantuu vuoden mittaan. Uskoisin, että tällä summalla pääsee jo pitkälle, mutta jos joku tietää paremmin niin saa tietysti vinkata :D

Uusi keittiö

Tuommoinen pieni lisäkustannus tuli otettua harteille tässä syksyn mittaan. Kyllästyin nykyisen keittiön liian vähäiseen pöytätilaan ja epäkäytännölliseen järjestykseen joten se laitetaan vaihtoon. Tässä vaiheessa on hyvä todeta, että keittiö on samanlaista materiaa kuin muukin kulutushömppä, joten keittiön uusimista tulee harkita tarkkaan ennen kuin projektiin ryhtyy. Nykyaikaiset keittiöt ovat uskomattoman kalliita, joten itse tekemällä tai vähempään tyytymällä säästää suuria summia. Talous on oltava myös kunnossa, itse en remonttiin olisi lähtenyt ellei toinen asuntolaina olisi hyvissä kantimissa vapauttaen ensi vuodelle yli 500€ kuukausittaiseen budjettiin! Osa vanhoista rungoista säilyy, mutta ovet&osa rungoista menevät uusiksi ja keittiöön tulee saareke jossa pöytätilaa pitäisi olla tarpeeksi. Entisessä keittiössä pöytätilaa oli yhteensä noin 100x60cm eli aivan onnettoman vähän, uudessa päytätilaa tulee olemaan yhteensä noin 250x60cm eli reilusti yli tuplasti, kaappitilan määrä pysyy suurinpiirtein samana fiksun suunnittelun ansiosta.

Keittiön alkuperäinen hinta olisi ollut noin 4500€ josta kuitenkin päästiin 3300€ summaan säästämällä osa vanhoista rungoista, asennus olisi ollut vielä 1100€ päälle joten päädyttiin tekemään asennus itse kaveripiirin asiantuntemusta hyödyntäen. Ei kai se niin vaikeaa voi olla? Tuohon tulee tietysti päälle sähkömiehen ja putkimiehen vaatiman saturaiset, mutta ne olisivat tulleet siihen myös asennuspaketin ottamalla joten tilanne niiden suhteen on tasapainossa. Oletuksena tuohon menee 110€/kk lyhennyksiin jolloin maksuaika on 30kk. Korko on 0% ja laskutuslisä muistaakseni 4€ kuukaudessa jolloin vuotuinen kokonaiskorko on vajaa 4%. Tuosta on tarkoitus päästä eroon 15kk aikana jonka takia lyhennys on 200€/kk. Voi olla, että vuoden mittaan nopeutan tahtia ja tavoitteeksi muodostuu päästä eroon lainasta vuoden 2016 aikana.

Toiveena on, että uusittu keittiö nostaa myös asunnon arvoa jos sen jossain vaiheessa myy. Onko kenelläkään omakohtaista kokemusta onko asia näin vai meneekö tilanne täysin plus-miinus nollaan rahallisesti ajateltuna?

Säästöt ja sijoitukset

Sitten tämä mukava osio, eli säästöön ja sijoittamiseen menevät rahavarat. Hätävararahaston koko on tällä hetkellä vajaa 1800€, sinne suunnittelen laittavani 150€ kuukaudessa eli 7.5% tuloista. Tuolla summalla hätävararahaston koko tulisi olemaan vuoden 2016 lopussa noin 4000€. Sen jälkeen sitä ei pitäisi mielestäni olla tarvetta kasvattaa enää enempää aktiivisilla rahansiirroilla vaan voisin siirtyä laittamaan sinne rahat jotka jäävät budjetoinnin ja kuukausittaisen tuloksen ylijäämänä vapaaksi.

Sijoittamiseen olen alustavasti varannut 400€ kuukaudessa eli 4800€ vuodessa. Tämä vastaa 20% kuukausittaisista tuloista eli tavalla tai toisella syrjään kulutuksesta menee vajaa 30% tuloista. Jos lasketaan tuotto-odotukseksi tai osinkojen määräksi tuo varovainen 4% niin tuolla summalla pitäisi olla odotettavissa 190€ tuotto, ylittää siis odottamani 10€ kuukausittaisen tuoton kirkkaasti.

Strategiana tulee olemaan varmasti kuukausittaiset indeksi/etf-säästöt Nordnetin kautta osalla tuosta summasta. Loppu summa kertyy tilille josta sitten teen pari-kolme kertaa vuodessa sijoituksen osakkeisiin isommalla kertasummalla. Tai sitten laitan kaikki osakkeisiin, en ole vielä päättänyt. Osakesijoitusten kohteeksi valikoituu varmoja osingonmaksajia, yksi jo varmistunut toimiala on päivittäistavaroiden tuottajat (hygienia, siivoustarvikkeet, virvoitusjuomat) joita ihmiset ostavat ihan peruselämiseen. Talouden muutokset eivät vaikuta näihin tietääkseni yhtä voimakkaasti kuin joihinkin muihin aloihin koska ihmiset ostavat Coca-Colaa ja Pepsodenttia vaikka talous menisi miten kuralle.

Tällaisella tavoitelistalla lähdetään etenemään heti ensi vuoden alusta kohti vuotta 2017. Voi olla, että nuo tavoitteet toteutuvat, voi olla myös että ne heittävät täysin päin härän takapuolta syystä tai toisesta jota en osaa ennakoida. Unelmoida saa ja pitääkin, joten tuosta listasta on hyvä lähteä yrittämään. Jos tuo toteutuu niin vuodelle 2017 otetaan tavoitteeksi saavuttaa 50€ kuukausittaiset osingot ja kenties vielä pienempi työmäärä päiväduunissa :)