Vuoden 2015 päätös ja 2016 tavoitteet

Vuoden 2015 tavoitteet olivat seuraavat:

1. Ainakin tammikuussa avaan kauppareissut excel-kirjauksen kautta kokonaan jotta näen mihin ne rahat oikein kuluvat, 300€ kuukaudessa ruokaostoksiin on ihan helvetisti liikaa mitä tuo Danskebankin mobiiliversio näytti asioita läpikäydessä.

2. Polttoainekulut alle 150€/kk.

3. Hätävarastoon 500€ lisää jolloin saldo on 1500€.

4. Ruokalaskut maksuun kokonaan S-Pankin käyttötilin kautta seurannan helpottamiseksi.

5. 12kk euriborilla varustetun 7485e asuntolainan tuhoaminen...

6. Toinen asuntolainoista on tällä hetkellä...lukemassa 56550e...sovitaan että tähän laitetaan maaliskuusta eteenpäin +100€/kk ylimääräistä = 457€/kk TAI summa vuoden lopussa alle 52000€. 

Näistä ykköskohta epäonnistui surkeasti, en jaksanut seurata menoja tarkasti kuin parisen viikkoa. Kohta kaksi onnistui yli odotusten, samoin kohta kolme onnistui vaikka kerran tuhosin hätävararahaston puolestatoista tonnista sataseen, saldo nyt melko tarkkaan 3000€. Kohta neljä epäonnistui, ruokamenoista suurin osa kyllä meni jo S-Pankin puolelta, mutta menot olivat niin paljon isommat kuin sinne varattu kuukausittainen budjetti, että oli pakko turvautua Dansken tiliin myös ruokakaupassa.

Toisen asuntolainan sain maksettua "julkisen" lupaukseni mukaisesti, siitä siis papukaijamerkki hattuun. Isompi asuntolainasaldo piti painaa alle 52000€ tai tehdä 100€/kk ylimääräinen lyhennys. Lyhennystä en muistanut tehdä, eikä olisi ollut varaakaan ja saldon osalta pääsin melko lähelle, mutta 52950€ on silti tonnin tavoitteesta jäljessä, miinus siis tästäkin.

Kolme onnistumista, kolme epäonnistumista. Itse antaisin ensimmäiselle tarkemman talousseurannan vuodelle arvosanan välttävä, jos joku on toista mieltä niin saa ilmottautua :)

Vuoden 2016 tavoitteet

Viime vuoden tavoitteet pysyvät edelleen eli polttoainelasku alle 150€/kk, ruokalaskun maksaminen S-Pankin tililtä sekä sen painaminen alle 250€/kk JOKA IKINEN KUUKAUSI! Keittiölainaa on jäljellä muistaakseni joku 2400€, sen maksan pois tämän vuoden loppuun mennessä, tahti on 300€/kk tai enemmän.

Nyt kun lainoja on niskassa enää yksi, keittiön remonttilaina poislukien, on helpompi keskittyä ja laskea erilaisten summien vaikutuksia tosielämään. Otetaan ensimmäisenä listalle hätävarat jonka jälkeen asuntolainan tilanne ja sitten se kauan jo mielessä muhinut rahojen sijoituskohde.

Hätävarapuskuri

Tällä hetkellä noin 3000€. Asuntolainaan joka kuukausi menevä ylimääräinen lyhennys kerryttää sinne puskuria ja kahden ihmisen taloudessa muutkin asumismenot tuovat turvaa kun toinen ottaa osan harteilleen. Kuitenkin noita pakollisia menoja on kuukaudessa joten varastoa on syytä pitää yllä ja omassa tapauksessani kerryttää vielä lisää. Otetaan vuoden 2016 tavotteeksi saada vuoden loppuun mennessä tilin saldoksi 4000€. Sillä pärjää jo tilanteessa kuin tilanteessa joten isompi määrä tuskin on tarpeen ja vuonna 2017 on sitten taas astetta levollisempi olo rahatilanteen osalta :)

Kävin itseasiassa tässä eräs päivä keskustelun hätävarapuskurin tarpeesta. Vastapuolen mielipide oli ettei puskuria tarvita koska on olemassa vakuutukset ja visa, jos ongelmia ilmenee niin loput voi ottaa sijoitusomaisuudesta ja salkusta. Tämä on tietyllä tapaa totta ja toimii varmasti ihmisellä joka tuntee taloutensa numerot läpikotaisin. Normaalilla tallaajalla visan vinguttaminen pesukonetta ostaessa on aika vaarallista kun sen takaisinmaksu saattaa vahingossa lipsahtaa useamman kuukauden päähän jossa on jo kenties seuraava ylimääräinen kustannuserä odottamassa.

Vakuutus ei myöskään potkaise kehiin heti, eli jos talo palaa tänään (ja kenties se Visa siinä mukana) ja tarvitset vaatteet & ruokaa heti huomiselle niin vakuutuksesta et rahoja saa noin nopealla vauhdilla. Etkä sen paremmin sieltä Nordnetin sijoitussalkusta käyttötilille.

Asuntolaina

Ensi vuoteen lähdetään siis lukemasta ~52950€. Vakiolyhennys lainalla on 320€ sisältäen noin 60€ korkoja eli lyhennyksen osuus on noin 260€ kuukaudessa. Helmikuussa on koron tarkistus ja jos ei ihmeitä tapahdu niin korko tipahtaa 45€/kk tienoille, lyhennyksen osuus tulee olemaan siis noin 275€/kk.

En tietysti millään malttaisi lyhentää lainaa vakiotahdilla seuraavaa viittätoista (15) vuotta vaan haluaisin tinkiä tuostakin reilusti. Maksamalla 260+50% eli 390€+koron säästäisin laina-ajassa puolet eli laina olisi maksettu kaiken järjen mukaan alle kahdeksassa vuodessa.

Voisin myös tehdä niin, että maksan etukäteen vaikkapa kesäkuussa tuleviin lomarahoihin asti tuplasti lainaa ja sitten loppuvuoden maksan pelkät korot. Tuolla suunnitelmalla en tosin lyhennä laina-aikaa ollenkaan joten lopulta en säästä mitään. Ei siis tätä keinoa vaikka tällä saisikin "ylimääräistä" rahaa käyttöön kesäkuusta joulukuuhun.

Päätän tylysti, että laina lyhenee tammikuusta lähtien keskimäärin summalla 400€kk plus korot. Tämä tarkoittaa 140€ ylimääräistä lyhennystä tammi-helmikuulle ja 125€ ylimääräistä maaliskuusta eteenpäin. Tällä summalla laina olisi maksettu useamman vuoden etuajassa, mutta tarkistetaan tietysti tilanne viimeistään vuoden 2016 lopussa ja mietitään onko tarvetta muuttaa suunnitelmaa.

Sijoitukset

Nyt kun lainanlyhennysmäärä putoaa reilusti vuodesta 2015 niin se jättää melkein 600€ kuukaudessa ilman tarkoitusta. Tyttöystävä ottaa lisäksi hoidettavakseen yhtiövastikkeen, sähkölaskun ja suuremman osan ruokaostoksista eli vapauttaa karkeasti laskettuna noin 200€ lisää valuuttaa. Mitähän noille pitäisi sitten tehdä jos tavoitteena on taloudellinen turvallisuus ja hyvä elämä? Moni taitaakin jo arvata mikä on suunnitelma ;)

Eli vuoden 2016 tavoitteena on sijoittaa 5000€ suuruinen summa tuottamaan pääomatuloja normaalin palkkatulon rinnalle. Mahdollisuus olisi varmasti päästä kymppitonniinkin, mutta alotetaan tuommosesta realistisesta määrästä ja tarkistetaan sitten vuodelle 2017 ylöspäin. Tuolla 5000€ summalla pitäis olla 4% säännön perusteella mahdollista saada noin 140€ vuodessa ylimääräistä käteen verot huomioituna. Sillä maksaa melkein auton vuosittaiset vakuutukset hamaan tappiin asti. Tai sitten tuo 4% suurempi lähtötilanne seuraavalle vuodelle jos tuotot sijoitetaan suoraan uudelleen.

Tähän saa sitten heittää ehdotuksia hyvistä sijoituskohteista. Teen myöhemmin vielä oman tekstin sijoitusportfoliosta, mutta eihän niistä etukäteen tiedossa olevista hyvistä kohteista haittaakaan ole. Oma idea on sijoittaa osakkeisiin, kohteena yritykset jotka menestyvät taloustilanteesta välittämättä, eli valmistavat tuotteita joita ihmiset ostavat aina tilanteesta riippumatta. Mutta laajemmin katsottuna lähinnä indeksit, etf:t ja suorat osakesijoitukset kiinnostavat. Mitä pienemmät oheiskulut niin sen parempi. Välittäjäksi olen ajatellut Nordnettia, mutta jos esimerkiksi Seliggsonilla tai joillain ulkomaisilla toimijoilla on lyömättömiä tuotteita tarjolla niin heitelkää vaan vinkkejä tulemaan jotta osaan nekin tarkastaa :)

Asuntolaina nro1 maksettu!

Mitä tähän nyt sanoisi. Veronpalautuksia tuli viime yönä pari sataa muistamaani enemmän eli 1350€. Ensin laitoin ylimääräisen 200€ hätävararahaston puolelle jonka jälkeen laitoin kylmästi asuntolainaan loput 625€ mitä siellä vielä oli saldoa jäljellä. Olen nyt siis vain yhden asuntolainan "omistaja".

Tunne on melko epäuskoinen. Toisaalta asia ei tunnu miltään, toisaalta olo on kuin pikkulapsella karkkikaupassa kahden kilon säkin ostettuaan. Odottaa innolla mitä sillä karkkimäärällä kotiin päästyään tekisi. Vaikka toinen asuntolaina on vielä yli 50 000€ lukemissa niin kaiken kaikkiaan olo on huojentunut ja luultavasti koko tilanne iskee päälle vasta vuoden alussa kun huomaa miten lainan poistuminen vaikuttaa käteen jäävän rahan määrään.

Sitten hieman numeroita, tai ennemminkin säästölaskelmia ennenaikaisen maksun vaikutuksista. Oikeasti tuon lainan saldo olisi tällä hetkellä  vajaa 6280€, maksuaikataulun mukaisesti mennessä laina olisi kuitattu 15.1.2018, olen siis kuukauden päälle kaksi vuotta etuajassa. Lainan laskutuspalkkioissa säästin siis 2,5€*25kk=62,5€.

Korkokulut viimeisen parin kuukauden aikana olivat mitättömät, mutta jos oikein laskin Excel-taulukossani niin kokonaissäästö korkokustannuksista on 71,2€, tästä en tosin ole aivan sataprosenttisen varma, mutta uskoisin lukeman pitävän paikkansa. Yhteensä säästin siis 133,7€ maksamalla lainan kaksi vuotta etuajassa pois. Eihän tuo paljon ole näiden olemattomien korkojen aikana, rapiat päälle 5€ kuukauteen, mutta toisaalta tuo vitonen on 10% esimerkiksi projektiautoni hallipaikkamaksusta, huonomminkin voisi olla :)

Asumismenojen muutos

Kuukausittaisiin asumismenoihin tuo vaikuttaa erittäin radikaalisti. Kun tällä hetkellä olen maksanut asuntolainoja pois noin 1000€ kuukaudessa, 150€ yhtiövastiketta ja 50€ sähköä niin tämän muutoksen jälkeen tuosta summasta tippuu se 600€ pois eli asumismenot putoavat karkeasti 50%. Jos haluaisin tiputtaa toisen asuntolainan maksumäärän suunnitelman mukaiselle tasolle niin pudotusta tulisi vielä 50€ enemmän. Tähän liittyy myös muutto saman katon alle tyttö/naisystävän kanssa jonka myötä sovittiin, että laina jää edelleen minun hoidettavakseni ja hän maksaa vastikkeen+sähkön, yms menot. Voi olla karu herätys alkuvuodesta kun huomaa ylimääräistä rahaa jäävän tilille jokaisen tilipäivän yhteydessä.


Nyt sitten pitää miettiä miten käyttäisi tuon lopun veronpalautuksista. Säästöhommat ja asuntolaina on kuitattu ja jäljellä on vielä 525€. Visalasku on tulossa johon tuo summa uppoaisi kevyesti, toisaalta myös astianpesukone on vielä ostamatta kun vanha lähti liian suuren kokonsa vuoksi keittiöremontin yhteydessä parempaan käyttöön. Onneksi asialla ei ole kiire, mutustellaan nyt tätä lainatilannetta ensin pari päivää.


Mihin sinä käytit veronpalautuksesi?

Asuntolainoista pientä asiaa noin yleensä

Olen viime aikoina lueskellut vähän turhankin paljon talousuutisia ja silmiin on osunut pari juttua asuntolainojen tilanteeseen liittyen. Tällä hetkellähän korkotaso on erittäin alhainen ja vanhoissa asuntolainoissa, joissa ei ole minimiä määritelty, on tilanne se, että kokonaiskorko on miinuksen puolella. Uudemmissa lainoissa on tietääkseni aina lainaehdoissa määritelty ettei lainan kokonaiskorko voi laskea miinuksen puolelle.

Ensimmäisenä päästään Taloussanomien uutiseen jonka mukaan ministeriö on suunnitellut ehdotuksen joka estäisi pankkeja määrittelemästä korkominimiä. Jos euribor laskee riittävästi miinukselle ja marginaali ei riitä nostamaan sitä plussalle niin pankki ei saisi keinotekoisesti lainaehtoihin vetoamalla pitää lainaa plussalla, vaan sen pitäisi päästä laskemaan miinukselle jolloin pankki maksaa asiakkaalle eikä toisinpäin.

Miksi ministeriö kaavailee sitten tällaista? Eikö siellä ole ajateltu mitä kyseinen temppu tekisi pankkien kassavirroille ja kannattavuudelle, haluaako Suomen valtio väkisin ajaa pankit konkurssiin tai siirtymään maihin joissa Suomen finanssivalvonta ei niihin pääse käsiksi? Käsittääkseni Nordea on osittain juuri tuon takia siirtymässä Ruotsiin ja jättämässä Suomeen vain haarakonttoreita, pääsevät eroon Suomen viranomaisten perimistä pankkijärjestelmän valvontamaksuista.

Vai onko tämä samanlaista munattomuutta kuin Sipilän hallituksen muutkin toimet viime aikoina? Peruivat eläkeläisten asumistuen muutoksen/laskemisen (hyvä niin), vetkuttelevat myös pyhäpäivä&sairasloma&lomaleikkausasioiden kanssa, niin koitetaanko tällä keinolla nyt sitten hyvitellä asuntolainojen korkovähennyksen asteittaista poistamista? Senhän tämä nimittäin tekee, korkovähennys alenee joten tätä kautta velkaiset (vain jotkut) saavat näennäisesti huojennusta lainamenoihinsa. Samalla kuitenkin kärsijinä olisivat pankit jonka takia heidän valtiolle maksamansa verotulot putoavat, valtio menettää siis rahaa joka tapauksessa. Pankit kuitenkin ottavat menettämänsä varat keinolla tai toisella asiakkaalta, eli tilanne voi olla velallisen ja valtion kannalta yhtä "huono" kuin ennenkin, mutta pankki keplottelee erilaisilla maksuilla samat rahat itselleen kuten aiemminkin.


Toinen asia koskee sitten lainan ottajia, yhä useammalla menee asuntolainaan ja sen oheiskustannuksiin yli 40% tuloista. Itse olen nyt tämän vuoden aikana maksanut suurinpiirtein tuon 40% vapaaehtoisesti kun yritän päästä lainasta eroon vielä ennen vuodenvaihdetta, normaali maksumäärä olisi jossain 25% kieppeillä. En tietysti pysty puhumaan muiden suulla, mutta ainakin itselläni tuo 40% on ehdoton maksimi mihin pitkässä juoksussa kykenisin, tuonkin saavuttaakseni olen joutunut luopumaan tai lykkäämään monia asioita joita normaalisti tulisi tehtyä ja hankittua. Onko tuo 40% osuus siis ihmisten itsensä harkiten valitsema, vai onko otettu ajattelematta niin suuri laina, että siihen on pakko laittaa kiinni kyseinen määrä tuloista jotta lainamäärä lähtee laskusuuntaan?

Kuten sanoin, en voi puhua muiden puolesta, joten olisikin mukava kuulla kommentteja muilta asuntovelkaisilta. Paljonko teillä menee tuloista asuntolainamenoihin ja sen päälle muihin asumisen pakollisiin maksuihin (vastike, sähkö, jne), tuntuuko kyseinen määrä helpolta saavuttaa kuukaudesta ja vuodesta toiseen vai aiheuttaako ongelmia jatkuvasti/välillä?


Kolmas asia koskee lyhennysvapaita, pankit tarjoavat jopa kahden vuoden lyhennysvapaata asuntolainaan. Muistaakseni jossain näin asuntolainamainoksen joltain pankilta jossa luvattiin heti lainan myöntämisen perään 6kk lyhennysvapaata. Kysymys kuuluu, onko tässä mitään järkeä lainanottajan kannalta?

Pankkihan tuossa voittaa tietysti, jos itse ottaisin nyt lyhennysvapaata isompaan asuntolainaani, pankki tienaisi joka kuukausi 60e korkotulot+2,5€ laskutuslisän eli yhteensä noin 750€ vuodessa, samalla oma velkavankeuteni jatkuisi vuoden verran ja maksaisin tuosta lyhennysvapaasta siis yhteensä tuplasti tuon 750€ (750€ nyt lyhennysvapaan aikana ja toinen 750€ vuodella jatkuneen laina-ajan takia). En taaskaan pysty puhumaan muiden puolesta, mutta tuollanen 1500€ summa savuna ilmaan on melko hankala pala purtavaksi, mieluummin säästän pikkuhiljaa ja lykkään hankintoja.

Hankintojen lykkäämisestä päästään kysymykseen, mikä voi olla niin tärkeää että sen takia pitää lykätä asuntolainan maksamista. Ja miksi asuntolaina on viritetty niin suureksi osaksi tuloista, ettei hankintaa pysty tekemään säästöistä/säästämällä lainanmaksun ohessa?

Esimerkki keittiö: keittiössä mikään ei maksa niin paljoa etteikö sitä voisi korjata/vaihtaa samalla asuntolainaa maksaen. Jos haluat kokonaan uuden keittiön, niin onko se kertyvien asuntolainakorkomaksujen arvoista? Omassa tapauksessani keittiö maksoi/maksaa noin 3500€, jos olisin ottanut asuntolainan lyhennysvapaata vuoden keittiön maksamiseksi niin kertyvä korkokustannus 1500€ on aika iso raha kun vertaa keittiön ostohintaan, +43% keittiön hintaan ei kuulosta yhtään mairittelevalta, vai kuulostaako?

Esimerkki kylpyhuone: kylpyhuoneessa mikään ei maksa niin paljoa että se oikeuttaisi asuntolainan lyhennysvapaaseen. Jos koko kylpyhuone täytyy uusia niin pitää kysyä itseltään, voisiko sen tehdä kenties osissa tai edullisempia vaihtoehtoja hyödyntäen? Asunto-osakeyhtiöissä (kerros- ja rivitalot) kokonaisremontit tulevat yleensä kyseeseen vesivahinkojen yhteydessä joiden hoitaminen kuuluu taloyhtiön piikkiin ellet itse ole mokannut ankarasti. Omakotitalossa asuessa kulut kuuluvat tietysti itselle, mutta vakuutus korvaa ellet (taas) itse ole mokannut ankarasti. Omakotitalossa asuessa pitäisi myöskin olla jo lähtökohtaisesti isommat taloudelliset puskurit hätävarastossa joten taaskaan asuntolainan lyhennysvapaa ei kuulosta fiksulta idealta.

Ainut skenaario joka itselleni kuulostaa hienolta on sijoittaminen. Jos asuntolainan korko on vaikkapa 1.4% ja saat sijoittamisesta paremmin niin antaa mennä vaan, jos taloutesi muuten kestää sen. Tässäkin pitää muistaa laskea tuo tuplana kostautuva lyhennysvapaan korkovaikutus, sijoittaminen ei siis välttämättä verovaikutuksineen tuotakkaan tarpeeksi jotta lyhennysvapaata kannattaisi ottaa!


Tällaista tällä kertaa, nopeasti ja sekavasti kirjoitettuna, mutta saipahan perusteltua itselleen kirjallisessa muodossa miksi en tule lyhennysvapaata asuntolainaani koskaan vapaaehtoisesti ottamaan. Ja onpahan taas yksi motivaation aihe lisää päästä lainoista eroon mahdollisimman nopeasti :)

Sormet lainaliipaisimella, tuhota vai eikö tuhota?

Säästötilin saldo nousi nyt sitten yli 2000€ rajan, lainaa jäljellä 1200€ ja risat. Vaikka tein suunnitelman, että maksan lainaa vain 500€/kk ja Payment A Day-tyyliset pienet päälle tuhoten sen vuoden loppuun mennessä, niin tällä hetkellä on kauhea polte maksaa koko paska pois samantien säästötilin varoista ja huokaista helpotuksesta. Asiaa ei helpota tiliote joka kertoo, että lainan korko tässä kuussa oli 1.5€ ja Dansken perimä laskutuslisä melkein tuplasti eli 2.5€.

Asian kanssa on käyty tiukkaa päänsisäistä taistelua jo pari päivää ja olotila ei tahdo helpottaa millään. Toinen asia on tietysti yritys vierottautua energiajuomista ja sokerista taas kerran, kauppalasku on pysynyt karkeasti arvioiden noin puolessa normaalista kun energiajuomareissulla ostetut heräteostoseväät ovat jääneet pois.

Mielenkiintoista miten mielihyvän hakemisen keinot voivat muuttua kun jostain innostuu ja yrittää ns. parhaansa. Ennen ostin jotain hyvää kaupasta, dvd-leffan Anttilasta tai otin muutaman oluen liikaa elokuvia katsellen. Nyt maksan parin euron suuruisia ylimääräisiä lyhennyksiä asuntolainaan tai kiusaan itseäni kävelemällä jokaisella kauppareissulla limsahyllyn ohi kuitenkaan ostamatta muuta kuin korkeintaan vitaminoitua vichyä. Olotila kuitenkin molemmilla keinoilla on täysin sama, toisessa menee tietysti enemmän rahaa kuin toisessa. Täytyy olla jotain pahasti vialla pääkopassa...


Edelliseen asuntolainavertailuviestiin lisään sen verran, että Osuuspankki teki uuden tarjouksen. Sama 1.15% marginaali jos siirrän pelkän lainan, 0.90% marginaali jos keskitän myös vakuutukset, yms. Op-ryhmään. Taitaa jäädä siirtämättä. Nordean tarjousta pitää miettiä vielä hieman, kustannusetu nykyiseen nähden on jossain 500€-1000€ välillä koko yli kymmenen vuoden laina-aikana eli alle satasen vuoteen. Tietysti satanen vuoteen on vajaa kymppi kuussa jolla jo ostaa viikon broilerifileet Prismasta...

Asuntolainan kilpailutus

Kuten edellisessä tekstissä kerroin, pankkini palvelumaksut hiertävät persettä ja kovasti. Kommenteissa saatujen vinkkien ja rohkaisusanojen saattelemana päätin laitella pariin pankkiin kysymyksen asuntolainan siirrosta. Alla saldoa pankeittain ja mietteitä jatkosta. Tartteisin myös kovasti jelppiä Nordean asuntolaina-asiakkailta KorkoPutki-käsitteen hahmottamisessa :)

Danske

Asuntolainaa ensi vuoden alussa jäljellä noin 53000€, ei maksuhäiriöitä, päälle kahden vuoden etuaikaiset lyhennykset pienemmässä lainassa. Joka kuukausi menee 2.5€/laina laskutuslisää ja 1.5€ palvelumaksua. Kun lainamäärä putoaa vuoden 2016 aikana alle 50000€ rajan, tuo palvelumaksu nousee 4.4€ summaan. Ei kuulosta paljolta, mutta pelkkä palvelumaksu tekee siinä vaiheessa jo 52.8€ vuodessa eli yhden kuukauden asuntolainakorkojen verran.

Laitoin viestiä lainan kilpailutusaikeistani ja käydyn keskustelun perusteella haluavat minut pitää, mutta halvempaa lainaa ei tipu eikä palvelumaksuihin voi vaikuttaa yksilötasolla.

S-Pankki

Valittelivat tilannetta, mutta eivät voineet tarjota pienempää marginaalia kuin Danske Bank. Olin siinä uskossa, että S-Pankki hakee asiakkaita "aggressiivisesti" tällä hetkellä, mutta ilmeisesti tämän hetkinen 1.0% marginaali on heillekin liian kova pala purtavaksi?

Osuuspankki

Tarjosivat 1.15% marginaalia sekä bonusjärjestelmää joka on suoraan sanottuna kalliin kuuloinen viritys. Kyllähän niillä bonuksilla tietysti maksaa (maksulliset) pankkipalvelut, mutta miksi vaihtaisin maksullisista palveluista toisiin. Veikkaan myös, ettei Osuuspankin bonusjärjestelmä suosi minua koska kilpailutan ja valitsen vakuutuksen, sijoituspalveluni, yms. halvimman vaihtoehdon mukaan enkä sieltä missä saan eniten "keskittämishyötyä".

Update 16.10.2015:

Soittivat Osuuspankista tänään ja lupasivat tehdä uuden tarjouksen kun ilmoitin, että hävisivät Nordealle. Katsotaan mitä sieltä tulee :)

Nordea

Paras ja mielenkiintoisin alustava tarjous. Marginaali 0.90% 12kk euriborilla ilman takauksia. Ilmaiset peruspalvelut ja kortti, jostain syystä Electronista joutuisi maksamaan 2€/kk. Siirtomaksu lainalla 300€ kertaveloitus ja laskutuslisä 2.3€/kk.

Toinen vaihtoehto olisi marginaali 0.80% 12kk euriborilla sidottuna seitsemän (7) vuoden kiinteään KorkoPutkeen. Tässä kaipaisin hieman apua tuon käsitteen hahmottamiseen. Sähköposti kertoi seuraavaa:

Korkoputkessa viitekoron minimi on 0,90% ja maksimitaso 1,40%, mikäli haluat sitoa asuntolainan 12 kk euriboriin. Tämä tarkoittaa sitä, että asuntolainan viitekorko ei voi nousta 7 vuoden aikana yli 1,40%

Käsitänkö oikein, että tällä hetkellä kun Euribor on 0,137% (14.10.2015) niin tuon KorkoPutken takia maksaisin 0.90% korkoa + marginaali 0.80? Ja kun Euribor joskus tulevaisuudessa nousee tuonne 1.40% tasolle niin Korkosuoja laukeaa ja korko ei nouse tuota ylemmäs? Jos otan lainan nyt Korkosuojalla niin miten käy jos Euribor ylittää tuon 1.40% viiden vuoden kuluttua, olenko silloin suojattu vain kaksi vuotta?

Tällä hetkellähän tuosta ei ole mitään hyötyä, eikä korot luultavasti nouse tuonne vajaan puolentoista prosentin kohdalle vielä pitkään aikaan(?). Tällä hetkellä kun korko olisi 0.90% marginaali huomioon ottaen 54000*(0,90+0,137)=559,98€ vuoteen niin tuon suojauksen kanssa maksaisin 54000*(0,80+0,90)=918€. Ero on siis huomattava, 358€ vuodessa niin pitkään kunnes korot nousevat tuonne 1.40% tasolle.

Onko kellään kokemusta tuosta KorkoPutkesta tai mielipiteitä miksi se kannattaisi ottaa?

Mietteitä

Jos päätyisin tuohon 0.90% marginaaliin ja vaihtaisin pankkia niin välitön seuraus olisi Danskesta poistumisen myötä 1.5€/kk säästö palvelumaksussa sekä 0.20€ säästö laskutuslisässä. Vuoden 2016 jälkeen säästö nousisi palvelumaksun osalta 4.4€ summaan kuukaudessa.

Pikaisen laskutoimituksen perusteella Nordeaan vaihto kääntyisi osaltani voitolliseksi vajaan kolmen vuoden kuluttua kun säästetyt palvelumaksut&laskutuslisän osat&aleneva marginaali ylittävät lainan siirrosta veloitettavan kolmensadan euron summan. Olen tässä pari päivää miettinyt asiaa kovasti, mutta en ole päässyt lopputulokseen. Toisaalta kyse on pienestä summasta, toisaalta periaatteesta jonka mukaan etsin halvimpia mahdollisia vaihtoehtoja kun tässä tapauksessa ei taida miinuspuoliakaan olla pankin vaihdossa. Ellei sitten Danske peri myös omaa maksuaan lainan siirrosta toiseen pankkiin, pitää lukaista lainaehdot vielä kerran läpi ja katsoa löytyykö tuosta mainintaa.

En ole vielä päässyt minkäänlaiseen tulokseen asian suhteen joten voisin kaivata ulkopuolisia kommentteja, josko sieltä löytyis jotain mitä en ole itse osannut vielä ajatella :)

Asuntolaina 1 vs. säästötilin saldo - tuntuu hyvältä :)

Nostin sitten viime viikolla säästöön menevän summan takaisin tuplaksi eli 200€. Tänään huomasin sitten suureksi ilokseni, että pienempää asuntolainaa eilisen lyhennyksen jälkeen jäljellä 1840,75€ ja säästötilillä hätävararahastossa 1772€. Kun mukaan lasketaan käyttötilillä olevat varat niin asuntolaina olisi kuitattavissa vaikka jo tänään!

Tässä ja ensi kuun alussa tulevien pienten lyhennysten myötä asuntolaina painuu melko varmasti alle 1800€ ennen seuraavaa isompaa 500€ lyhennystä 15.10. Kun sitten kuun puolessa välissä säästötilille menee taas 200€ niin ne ovat ns. varmaa hätävaraa vaikka asuntolainan joutuisikin kuittaamaan jonkin epäonnisen sattuman vuoksi. Voin sanoa, että tuntuu helvetin loistavalta tällä hetkellä ja loppuviikko meneekin sitten varmasti hyvällä fiiliksellä ainakin raha-asioiden suhteen :)

Asuntolainan nro1 tuhoamissuunnitelma

Ei kovinkaan yllättävää, että vettä tulee taivaan täydeltä taas vaihteeksi. Liikaa aikaa siis käsissä ja liikaa mietteitä pääkopassa, sain kuitenkin valmiiksi suunnitelman tuon pienemmän asuntolainan tuhoamisesta tämän vuoden loppuun mennessä kuten alkuvuodesta linjasin. Lyhyestä siis virsi kaunis, tämän kun tähän laitan julkiseksi niin siinä sitten pitäydyn vaikka miten kävisi.

Lainaa on tällä hetkellä jäljellä enää 2970€, tammikuun 21.pv jälkeen tiputusta lainasummaan on tullut hurjat 4500€(!). Alla vaihtoehdot mitä eri summien käyttö tarkoittaisi:

1. Tasalyhennyksillä hoidettuna 594€/kk.

2. Lyhennyksellä 550€/kk jäisi joulukuun veronpalautuksista maksettavaa vielä 220€

3. Lyhennyksellä 500€/kk jäisi veronpalautuksista maksettavaa 470€

Veronpalautuksista on oletettavasti tulossa päälle tonni kun työmatkakorvauksista tulee päätös syksyllä. Noiden jämäsummien maksaminen siitä ei siis ole minkäänlainen ongelma, mutta haluaisin kenties kokeilla hieman erilaista lähestymistapaa. Päätän siis maksaa loppuvuoden ajan lainaa pois vain tuon 500€/kk plus Payment a Day tyylisillä lyhennyksillä jokaisen kuukauden mittaan sellaisia summia, että veronpalautuksista maksettavaa jää vähemmän kuin 500€/kk maksutyylillä jäävä 220€/kk. Tämä tarkoittaa, että kuukaudessa on tultava pieniä siirtoja noin 50€ edestä. Luulisi antavan kohtuullisesti motivaatiota karsia ns. turhia menoja sekä vältellä heräteostoksia ruokakaupassa käydessä!

Koska asuntolainoihin käytettävän rahamäärän kohdalla on vara nyt höllätä, voin keskittyä kuromaan pyöräostoksilla tuhoutunutta hätävararahastoa parempaan kondikseen, tavoitteeksi voisin ottaa 1700€ summan kun tällä hetkellä olen päässyt kiipeämään takaisin 1400€ lukemaan. Loput käytän "turhaan tuhlaamiseen", eli toisin sanoen makuutan niitä käyttötililläni ja tunnen itseni levollisemmaksi koska tilin saldossa on pelivaraa. Tai sitten avaan vihdoin tilin Nordnetin puolelle ensi vuoden sijoitushommia varten ja siirrän sinne ns. aloituspääoman odottelemaan, kenties jopa sijoitan ne johonkin.

Katsotaan kuinka käy :)