torstai 26. marraskuuta 2015

Veroprosentin tarkistusta joulukuulle

Säästämällä miljonääriksi kertoili veronpalautuksista hieman syvällisemmin ja antoi pari hyvää syytä miksi palautukset kannattaisi minimoida jo varsinaisessa verotuksessa. En ihan päässyt tuota lukiessa vielä kärryille, varsinkin kun käytin jotain esimerkkilaskuria verohallinnon sivuilla joka ei sisältänyt mitään tietoja vuoden aikana maksamistani asuntolainan koroista, jne.

Tänään vilkaisin sitten Matkalla Vaurauteen-blogin tekstin verokortin tarkistuksesta loppuvuoden osalta, ja siellä oli sitten linkki jota kautta pääsi kirjautumaan verottajan palveluun, sitä myötä tuli myös esitäytetyt tiedot asuntolainoistani tältä vuodelta ja homma helpottui huomattavasti.

Muutama minuutti tietojen tarkistamiseen, asuntolainan korkonumeroiden muuttaminen ensiasunnon korkonumeroiksi, matkakulujen lisääminen, yms ja tiedot eteenpäin.

Tuloksena joulukuun tuloille 3.5% veroprosentti. Tuntuuhan tuo melko mukavalta saada rahat käyttöön jo nyt eikä vasta 2016 joulukuussa :)

HUOMAUTUKSENA sitten muille jotka tätä harkitsevat, että tuolla joulukuun prosentilla menee monessa työpaikassa myös seuraavan vuoden tammikuun tulot. Kannattaa siis hakea uusi kortti joko heti vuodenvaihteessa jolloin se ehtii tammikuun palkanmaksuun, tai sitten mitoittaa loppuvuoden tuloraja/veroprosentti niin ettei tammikuun takia tule mätkyjä. Olettaisin, että omassa tapauksessani veroprosentin nosto +1% verottajan tarjoamasta riittää aika hyvin kompensoimaan tammikuun tilanteen, loppuvuonna voi sitten syys-lokakuussa tehdä uudestaan laskennan verottajan palvelussa jotta välttyy varmasti mätkyjen maksamiselta tai liiallisilta veronpalautuksilta seuraavana vuonna.

keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Mitä tarkoittaa olla vauras?

Kyseisellä otsikolla Talouselämä pohjustaa artikkelin jossa kerrotaan Finlandia Groupin syyskuussa 2015 tekemästä tutkimuksesta.

Niin, mitä tarkoittaa olla vauras? Ainakin tutkimuksen mukaan

"Suomalaiset kokevat, että vauraus on ennen kaikkea vapautta rahahuolista sekä mahdollisuus toteuttaa unelmiaan,..."

Samalla kuitenkin artikkeli jatkaa seuraavalla toteamuksella

"Suomalaisista reilu puolet, 58 prosenttia, kertoo tavoittelevansa vaurastumista ja tasan puolet uskoo pystyvänsä siihen halutessaan."

Ja sitten se hieno osuus, vauraus vaatii puolen miljoonan omaisuuden tai enemmän?

"Puolet suomalaisista pitää vauraana sellaista henkilöä, jolla on yli puolen miljoonan euron omaisuus. Parisenkymmentä prosenttia laskee vauraaksi vain miljonäärin."

Mitäs helvettiä? Jos 50% uskoo pystyvänsä vaurauteen halutessaan näin varmistaen itselleen vapauden rahahuolista sekä mahdollisuuden toteuttaa unelmiaan, niin miksi nämä ihmiset eivät sitten halua sitä? Vai onko artikkelin muotoilussa sanomista ja oikea kirjoitusmuoto olisi jotain aivan muuta? Ja miksi ihmeessä vauraus vaatisi jonkun miljoonaluokan omaisuuden? Onko ihmisillä suhteellisuudentaju noin pahasti hakusessa vai onko kyselyyn osunut ihmisiä joilla on niin kallis elämäntyyli ettei vähempi riitä? Vai onko kenties vauraus asia jolla ei kuitenkaan ole kovin suurta merkitystä eikä sitä kannata tavoitella, ovatko ihmiset riittävän tyytyväisiä elämäänsä ilman vaurattakin?

Oman osansa tietysti tuo tämän tutkimuksen tekijä. Finlandia Group on varainhoitoyhtiö ja otanta 1000 henkilöä. Kovin moni pelkkää palkkatuloa nauttiva tuskin tarvitsee varainhoitoyhtiön palveluksia ja näissä tutkimuksissa luultavasti suurin osa vastaajista on kyseisen yhtiön asiakaslistalla. Voi siis olettaa, että vastaajat ovat melko hyvin toimeentulevia jo valmiiksi eikä heillä ole ns. pulaa toimeentulosta jolloin varauden kynnys myös nousee eikä sitä ole absoluuttisesti pakko tavoitella koskoa muutenkin pärjää vallan mainiosti.

Myöskin omaisuuden ja varallisuuden ero pitää ottaa huomioon. Sinulla voi olla omaisuutena 5kpl 100 000€ arvoisia vuokra-asumuksia, mutta eipä niiden vuokralla herroiksi eletä ilman huolta huomisesta. Asuntoihin sidottu raha ei ole samalla tavalla yhtä nopeasti realisoitavissa kuin muihin omaisuuslajeihin kiinnitetty varallisuus. Toisaalta sinulla voi olla sijoituksissa kiinni tuon sama summa eli 500 000€ joka kyllä riittää vaikka kuinka pitkälle ihan osinkoina ja mahdollisuutena muuttaa sijoitukset käteiseksi suhteellisen nopealla aikataululla.

Otetaan nyt kuitenkin esimerkkinä vaikkapa säästetty 200 000€ pankkitilillä / sijoituksissa. Sillä elää 2000€ kuukausikulutuksella 100 kuukautta eli kahdeksan (8) vuotta ottamatta huomioon mitään korkoja tai osinkoja! Jos taas tuon saa tuottamaan keskimääräiset 4% vuoteen niin se tekee 8000€ pääomatuloa vuoteen, siitä 30% vero ja käteen jää 5600€ per vuosi. Jos minulta kysytään niin kyllä tuo alkaa lähennellä aika helvetin hyvin vaurautta jos kriteerinä on vapaus rahahuolista ja mahdollisuus tavoitella unelmiaan. Puolella miljoonalla pärjäisi 250kk tai vajaa 21 vuotta parin tonnin kuukausimenoilla. Pääomatuloja 4% tuotolla se antaisi 20 000€ vuoteen, verojen jälkeen 14000€. En jaksa edes laskea miljoonatulojen lukemia, miljoonalla pärjäisi varmasti elämänsä loppuun saakka ellei ryhdy tuhlaamaan.

Tarkoittavatko ihmiset tutkimuksessa, että ollakseen vauras tulee olla myös taloudellisesti riippumaton? Vapaus rahahuolistahan voi toteutua jo huomattavasti ennen tuota pistettä, kahdeksan vuotta kerrytettyä "hätävararahastoa" luulisi tuottavan kyseisen vapauden rahahuolista. Voiko unelmiaan toteuttaa vasta ollessaan taloudellisesti riippumaton, vai voisiko unelmien toteuttaminen olla mahdollista esimerkiksi 500€ kuukausittaisella pääomatulolla, kyllä sillä pitäisi olla mahdollista ottaa ylimääräistä lomaa töistä matkustellakseen tai toteuttaakseen muita mielihalujaan?

Vauraus omassa elämässäni


Itselleni vauraus merkitsee nimenomaan mahdollisuutta tehdä omia valintoja ilman rahan luomaa peikkoa niskassa. En pysty siihen nyt, mutta tavoite on saavuttaa tilanne seuraavan viiden vuoden kuluessa ja todellakin reilusti pienemmällä summalla kuin puoli miljoonaa.

Omasta mielestäni vauraus toteutuu jo siinä vaiheessa kun pystyn kysymään pomolta mahdollisuutta kuukauden palkattomaan vapaaseen ilman stressiä rahavarojeni riittävyydestä. Tai ostamaan "uuden" auton vanhan hajotessa ilman minkäänlaisia rahallisia vaikeuksia. Jos joskus pääsen tilanteeseen jossa saan kuukaudessa 500€ pääomatuloa niin luultavasti alan vakavasti harkitsemaan mahdollisuutta leikata työmäärääni vähintään 50%. Tuon pitäisi olla mahdollista suurinpiirtein tuolla aiemmin esimerkissä antamallani 200 000€ summalla. Sitä kohti on hyvä siis tähdätä seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Jos sattuisi isompi lottovoitto kohdalle niin tietysti jo paljon nopeammin, kunhan "ilmaiseksi saadusta" on ensin jaettu hyvää myös muille :)

Mitä vauraus merkitsee sinulle? Onko vauraudelle kirjoissasi tiettyä raja-arvoa jonka jälkeen se toteutuu, vai onko se vain pääsi sisällä oleva tunne?


tiistai 17. marraskuuta 2015

Asuntolainoista pientä asiaa noin yleensä

Olen viime aikoina lueskellut vähän turhankin paljon talousuutisia ja silmiin on osunut pari juttua asuntolainojen tilanteeseen liittyen. Tällä hetkellähän korkotaso on erittäin alhainen ja vanhoissa asuntolainoissa, joissa ei ole minimiä määritelty, on tilanne se, että kokonaiskorko on miinuksen puolella. Uudemmissa lainoissa on tietääkseni aina lainaehdoissa määritelty ettei lainan kokonaiskorko voi laskea miinuksen puolelle.

Ensimmäisenä päästään Taloussanomien uutiseen jonka mukaan ministeriö on suunnitellut ehdotuksen joka estäisi pankkeja määrittelemästä korkominimiä. Jos euribor laskee riittävästi miinukselle ja marginaali ei riitä nostamaan sitä plussalle niin pankki ei saisi keinotekoisesti lainaehtoihin vetoamalla pitää lainaa plussalla, vaan sen pitäisi päästä laskemaan miinukselle jolloin pankki maksaa asiakkaalle eikä toisinpäin.

Miksi ministeriö kaavailee sitten tällaista? Eikö siellä ole ajateltu mitä kyseinen temppu tekisi pankkien kassavirroille ja kannattavuudelle, haluaako Suomen valtio väkisin ajaa pankit konkurssiin tai siirtymään maihin joissa Suomen finanssivalvonta ei niihin pääse käsiksi? Käsittääkseni Nordea on osittain juuri tuon takia siirtymässä Ruotsiin ja jättämässä Suomeen vain haarakonttoreita, pääsevät eroon Suomen viranomaisten perimistä pankkijärjestelmän valvontamaksuista.

Vai onko tämä samanlaista munattomuutta kuin Sipilän hallituksen muutkin toimet viime aikoina? Peruivat eläkeläisten asumistuen muutoksen/laskemisen (hyvä niin), vetkuttelevat myös pyhäpäivä&sairasloma&lomaleikkausasioiden kanssa, niin koitetaanko tällä keinolla nyt sitten hyvitellä asuntolainojen korkovähennyksen asteittaista poistamista? Senhän tämä nimittäin tekee, korkovähennys alenee joten tätä kautta velkaiset (vain jotkut) saavat näennäisesti huojennusta lainamenoihinsa. Samalla kuitenkin kärsijinä olisivat pankit jonka takia heidän valtiolle maksamansa verotulot putoavat, valtio menettää siis rahaa joka tapauksessa. Pankit kuitenkin ottavat menettämänsä varat keinolla tai toisella asiakkaalta, eli tilanne voi olla velallisen ja valtion kannalta yhtä "huono" kuin ennenkin, mutta pankki keplottelee erilaisilla maksuilla samat rahat itselleen kuten aiemminkin.


Toinen asia koskee sitten lainan ottajia, yhä useammalla menee asuntolainaan ja sen oheiskustannuksiin yli 40% tuloista. Itse olen nyt tämän vuoden aikana maksanut suurinpiirtein tuon 40% vapaaehtoisesti kun yritän päästä lainasta eroon vielä ennen vuodenvaihdetta, normaali maksumäärä olisi jossain 25% kieppeillä. En tietysti pysty puhumaan muiden suulla, mutta ainakin itselläni tuo 40% on ehdoton maksimi mihin pitkässä juoksussa kykenisin, tuonkin saavuttaakseni olen joutunut luopumaan tai lykkäämään monia asioita joita normaalisti tulisi tehtyä ja hankittua. Onko tuo 40% osuus siis ihmisten itsensä harkiten valitsema, vai onko otettu ajattelematta niin suuri laina, että siihen on pakko laittaa kiinni kyseinen määrä tuloista jotta lainamäärä lähtee laskusuuntaan?

Kuten sanoin, en voi puhua muiden puolesta, joten olisikin mukava kuulla kommentteja muilta asuntovelkaisilta. Paljonko teillä menee tuloista asuntolainamenoihin ja sen päälle muihin asumisen pakollisiin maksuihin (vastike, sähkö, jne), tuntuuko kyseinen määrä helpolta saavuttaa kuukaudesta ja vuodesta toiseen vai aiheuttaako ongelmia jatkuvasti/välillä?


Kolmas asia koskee lyhennysvapaita, pankit tarjoavat jopa kahden vuoden lyhennysvapaata asuntolainaan. Muistaakseni jossain näin asuntolainamainoksen joltain pankilta jossa luvattiin heti lainan myöntämisen perään 6kk lyhennysvapaata. Kysymys kuuluu, onko tässä mitään järkeä lainanottajan kannalta?

Pankkihan tuossa voittaa tietysti, jos itse ottaisin nyt lyhennysvapaata isompaan asuntolainaani, pankki tienaisi joka kuukausi 60e korkotulot+2,5€ laskutuslisän eli yhteensä noin 750€ vuodessa, samalla oma velkavankeuteni jatkuisi vuoden verran ja maksaisin tuosta lyhennysvapaasta siis yhteensä tuplasti tuon 750€ (750€ nyt lyhennysvapaan aikana ja toinen 750€ vuodella jatkuneen laina-ajan takia). En taaskaan pysty puhumaan muiden puolesta, mutta tuollanen 1500€ summa savuna ilmaan on melko hankala pala purtavaksi, mieluummin säästän pikkuhiljaa ja lykkään hankintoja.

Hankintojen lykkäämisestä päästään kysymykseen, mikä voi olla niin tärkeää että sen takia pitää lykätä asuntolainan maksamista. Ja miksi asuntolaina on viritetty niin suureksi osaksi tuloista, ettei hankintaa pysty tekemään säästöistä/säästämällä lainanmaksun ohessa?

Esimerkki keittiö: keittiössä mikään ei maksa niin paljoa etteikö sitä voisi korjata/vaihtaa samalla asuntolainaa maksaen. Jos haluat kokonaan uuden keittiön, niin onko se kertyvien asuntolainakorkomaksujen arvoista? Omassa tapauksessani keittiö maksoi/maksaa noin 3500€, jos olisin ottanut asuntolainan lyhennysvapaata vuoden keittiön maksamiseksi niin kertyvä korkokustannus 1500€ on aika iso raha kun vertaa keittiön ostohintaan, +43% keittiön hintaan ei kuulosta yhtään mairittelevalta, vai kuulostaako?

Esimerkki kylpyhuone: kylpyhuoneessa mikään ei maksa niin paljoa että se oikeuttaisi asuntolainan lyhennysvapaaseen. Jos koko kylpyhuone täytyy uusia niin pitää kysyä itseltään, voisiko sen tehdä kenties osissa tai edullisempia vaihtoehtoja hyödyntäen? Asunto-osakeyhtiöissä (kerros- ja rivitalot) kokonaisremontit tulevat yleensä kyseeseen vesivahinkojen yhteydessä joiden hoitaminen kuuluu taloyhtiön piikkiin ellet itse ole mokannut ankarasti. Omakotitalossa asuessa kulut kuuluvat tietysti itselle, mutta vakuutus korvaa ellet (taas) itse ole mokannut ankarasti. Omakotitalossa asuessa pitäisi myöskin olla jo lähtökohtaisesti isommat taloudelliset puskurit hätävarastossa joten taaskaan asuntolainan lyhennysvapaa ei kuulosta fiksulta idealta.

Ainut skenaario joka itselleni kuulostaa hienolta on sijoittaminen. Jos asuntolainan korko on vaikkapa 1.4% ja saat sijoittamisesta paremmin niin antaa mennä vaan, jos taloutesi muuten kestää sen. Tässäkin pitää muistaa laskea tuo tuplana kostautuva lyhennysvapaan korkovaikutus, sijoittaminen ei siis välttämättä verovaikutuksineen tuotakkaan tarpeeksi jotta lyhennysvapaata kannattaisi ottaa!


Tällaista tällä kertaa, nopeasti ja sekavasti kirjoitettuna, mutta saipahan perusteltua itselleen kirjallisessa muodossa miksi en tule lyhennysvapaata asuntolainaani koskaan vapaaehtoisesti ottamaan. Ja onpahan taas yksi motivaation aihe lisää päästä lainoista eroon mahdollisimman nopeasti :)

maanantai 9. marraskuuta 2015

Lokakuun 2015 tulot ja menot

Tutulla ja tylsällä asialla taas. Viime kuukausi oli melko haastava keittiöremontin maksujen alkaessa näkyä taloudessa, pelkäsin pahempaa, mutta jostain syystä jo pari kuukautta jatkunut positiivinen trendi jatkui ja pysyin plussalla kuukauden lopuksi :)

Danske


Tuloja tässä kuussa oli yllättävän hyvin normaaliin verrattuna. Palkkaa kolahti jostain syystä tilille nelisen sataa normaalia enemmän ja sen lisäksi kilometrikorvaukset + taloyhtiön hallituksen jäsenyydestä palkkio, kaikkineen yhteensä 2786€. Menoja oli 2760 ja risat jolloin plussalle päädyttiin hurjat 26€ verran!

Pitää seurata tulevaa tilinauhaa nyt tän viikon lopulla ja kattoa vieläkö siellä on ylimäärästä entiseen verrattuna, jos on niin pitänee ennakoivasti kysästä palkanlaskennasta mistä johtuu ettei sitten joudu makselemaan takaisin jossain vaiheessa.

Tarkempi piirakka menoista:

Dansken menot lokakuussa 2015
Ei mitään normaalista poikkeavaa. Keittiön maksaminen aloitettu, 300€ summa vastaa noin kymmentä prosenttia kokonaishinnasta. Sen lisäksi tietysti sitten erilaisia työkaluja ynnä muita tarvikkeita joita asentamisessa olen tarvinnut. Putkimies kävi liittämässä tiskialtaan, siitä 68€ lasku.

Hammaslääkäri nielaisi 75€, edellinen keikka tuli tehtyä vuonna 2011 ja nyt oli pakko käydä tarkistuttamassa kun sen verran ikävä tunne ollut pariin kertaan kesän aikana leukaluussa. Yksi pieni reiän alku siellä oli joten saldona nyt kolmekymppiseksi suht siedettävä kaksi paikkaa purukalustossa. Seuraava tarkistus kenties 2020?

Autoon ostin tavaratelineet katolle, vaikka hatchback on suht iso auto penkit käännettynä niin katolla kulkee helposti vielä metriä pidemmätkin tavarat.




S-Pankki


S-Pankissa tuloja bonuksista, yms sekä ruokasiirrosta & säästöön menneestä summasta 557€ ja menoja 376€ joten plussalle 180,5€ verran. Tarkempi kaavio menoista alla:

S-Pankin menot lokakuussa 2015

Ei erikoista. Ruokaan taas yli asetetun tavoitteen, ravintoloihin ja muihin törkeät 125€ sekä kodin tarpeisiin 28€.













Yhteenveto


Koko kuukauden saldoksi jäi siis 206€ plussaa. Ei huono kun ottaa huomioon keittiön lainalyhennykseen menneen 300€, remonttikustannukset 300€, autotarvikkeet 79€ ja ravintola&pikaruoka&alkoholiosaston yli 140€ kustannukset. Pitää tietysti muistaa, että tuloja oli myös käytössä 500€ normaalia enemmän joten vaikutus ei ole ihan niin radikaali. Ilman ylimääräisiä tuloja olisin ollut pakkasella ja pahasti.

Yhteenveto lokakuu 2015


Yhteenvedosta näkee miten lisääntyneet tulot tiputtivat asuntolainaan menneiden rahojen osuutta tuloista aika reilusti. Myös lisääntyneet menot tarkoittivat asuntolainan osuuden vähenemistä. Säästöön meni liian vähän, tuo osuus pitää ensi vuonna nostaa vähintään 20% lukemiin.

Laina- ja säästötilanne


Asuntolaina nro1 oli lokakuun lopussa lukemassa 1207,89, lyhennystä kuukauden mittaan 596,15€ eli pienimuotoisia Payment A Day-tyylisiä siirtoja oli melkein satasen verran. Ei huonosti kun miettii, että suurin yksittäinen lisälyhennys taisi olla alle 8€, suurin osa asettui 3-6€ välille. Jos saan marraskuun aikana samanlaisen vajaan 600€ lyhennyksen tehtyä niin ei tarvitse veronpalautuksista käyttää lainan tappamiseen käytännössä mitään :)

Säästötilin saldo kipusi yli 2000€ rajamerkin, lukemaan 2039€. Pieniä Payment A Day-tyylisiä siirtoja säästötilille kertyi 43€ verran, eli ihan mukiinmenevä määrä kun perussiirto on 200€. 

Muistaakseni viime keväänä ajattelin 1500€ saldon riittävän hätävararahastolle 3000€ Visakaton lisäksi, sitten se muuttui lukemaan 1700€+Visa. Nyt olen harkinnut asiaa hieman lisää ja kuunnellut fiksuja neuvoja oman blogini saamissa kommenteissa sekä muiden blogien kautta luettuna, uusi tavoite vuoden 2016 loppuun mennessä on 3500€+Visa :)