maanantai 22. helmikuuta 2016

Pienistä puroista kasvaa iso virta, myös valtiotasolla

YLE uutisoi valtiolle vuonna 2020 tulevasta mahdollisuudesta leikata Suomessa työskentelevien EU-kansalaisten ulkomailla asuville lapsille maksettavaa lapsilisää. Suomen valtiovalta on jo ehtinyt ilmeisesti kommentoimaan tuota "pisarana meressä" tai "pieruna saharassa" tai miten sen nyt haluaakaan ajatella. Samaa ovat EU-tasolla kommentoineet Britannialle joka asiaa on ajanut.

Aika pienistä summista on kyse. Yhteensä Suomen lapsilisistä menee ulkomaille puoli prosenttia, sanoo Kelan lakimies  Antti Klemola.
Saksassa on jo kysytty, miksi Britannia kulutti 28 Euroopan päättäjän aikaa sadan miljoonan euron takia.  

Tässä vaiheessa voikin sitten taas kerran kysyä, että mitä vittua nuo ihmiset tekevät tuolla päättävissä elimissä? Onko miljardien pyörittely pelkkien paperien kautta sumentanut suhteellisuudentajun noin pahasti vai eikö vain kiinnosta koska ei ole omat henkilökohtaiset rahat kyseessä? Suoraan tekstistä lainattuna ulkomaille menee vuosittain
Kela maksoi lapsilisiä vuonna 2014 yhteensä 1,5 miljardia euroa. Suomen ulkopuolelle lapsilisiä maksettiin 8,6 miljoonaa. Suurimman potin saivat virolaiset, 5,6 miljoonaa. Puolaan lähti 500 000 euroa.....Tämä tarkoittaisi sitä, että virolainen putkimies ei saisi enää Tallinnassa asuville lapsilleen Suomen lapsilisää (97,50 euroa). Viron lapsilisä on noin puolet Suomen tasosta.

Tässä voi nyt sitten ihan konkreettisesti jokainen itse laskea mitä vaikuttaa esimerkiksi tuo Viroon ja Puolaan maksettavien summien kohtuullistaminen. Jos Virossa lapsilisän määrä on noin 50% Suomen tasosta ja Puolassa varmasti vielä alhaisempi niin tuossa Suomi säästää siis 50% kuudesta miljoonasta, jos joku päättäjätason ihminen ei osaa laskea niin se tekee kolme miljoonaa säästettyä veroeuroa! Mutta mitä moisista paskoista vessanpöntössä, eihän sillä mitään saa aikaan? Jos yhden virkamiehen palkka valtiolla on noin 40 000€ vuodessa niin tuolla kolmella miljoonalla maksaa aika saatanan monen virkamiehen palkan. Palkan lisäksi työntekijästä koituu tietysti oheiskuluja, muistan jostain lukeneeni yhden työntekijän maksavan työnantajalle puolitoista kertaisesti palkkansa verran, eli 40k tienaava maksaa työnantajalle vuodessa 60k€. Silti tuo kolme miljoonaa riittäisi yli kuudenkymmenen ihmisen vuosittaisiin työkustannuksiin. Ja nuo virkamiehethän ei aina ole niitä kyniä pyöritteleviä toimistotyöntekijöitä tai poliitikkojen avustajia, vaan esimerkiksi poliiseja ja opettajia joilta leikataan jatkuvasti!

Jokainen voi miettiä tuosta esimerkistä mitä muutaman sadan tuhannen euron tai miljoonien eurojen säästäminen vaikuttaa muissa paikoissa kun niitä säästöjä tehdään tarpeeksi siellä täällä. Ei tarvitse leikata vanhusten tai vammaisten tukia kymmenillä miljoonilla koska eivät pysty itseään puolustamaan näiltä toimilta, vaan mitäs jos leikataan sieltä mistä se on oikeudenmukaista ja mistä leikkaukset voidaan tehdä suomalaisten veronmaksajien hyödyksi?


PS. Anteeksi kirosanat, joskus aiheet herättävät vaan liikaa tunteita ja kirjoituksia ei tule hiottua niin paljon kuin kenties olisi syytä jotta pahimmat ylilyönnit sanastossa tulisivat poistuneeksi joukosta :)

keskiviikko 10. helmikuuta 2016

Säästötilille parempaa korkoa - onko kukaan testannut?

Taloussanomien uutiseen viitaten, säästötilille voi saada huomattavastikin parempaa korkoa kuin mitä Suomen kivijalkapankit pystyvät tarjoamaan. Itselläni olisi siis tuon hätävararahaston verran sijoitettavaa ja S-Pankin 0.10% korko ei juurikaan miellytä. Danske Bank tarjoaisi 0.60% sillä ehdolla, että pysyn Etutasolla 3 joka vaatii taas yli 50k€ asiointia. Jos asuntolaina lyhenee suunnitelmien mukaan niin ensi vuonna en pääse tuon 50k€ yli edes vaikka siirtäisin säästötilin heidän puolelleen.

Uutisen mukaan parhaita korkoja säästötilille tarjoavat tällä hetkellä TF Bank (1.60%), Nordax Rahoitus (1.40%) sekä Norwegian Bank (1.25%). Vaikka korko ei nyt ole mikään päätä huimaava niin onhan tuossa kuitenkin eroa:

korkovertailua

4€/v vrt. 64€/v. Eihän tuolla rikastuta, mutta maksaa sillä esimerkiksi vajaan 10% vuoden kuntosalimaksuista. Työnantaja tukee liikuntaa kahden kuukauden maksua vastaavalla summalla joten kasassa olisi jo 1/4 vuoden maksuista. Pienistä puroista ne isotkin virrat kasvavat...


Lähdevero


Pitää huomioida tietysti, että noista summista otetaan vielä lähdevero 30% jos talletus on suomalaisessa pankissa tai suomessa toimivassa haarakonttorissa. Linkki lähdeveroon tässä.

Jos siis oikein ymmärsin, niin ulkomailla (Ruotsi, Norja, yms) olevista säästötalletuksista maksettavasta korosta ei lähdeveroa mene vaan ne korot täytyy ilmoittaa pääomatuloina normaalissa verotuksessa samalla tavalla kuin osingot osakesijoituksista?

Kysymys kuuluukin, onko kellään kokemuksia kyseisistä pankeista tai tileistä? Onko rahojen siirrossa tuonne tai tarvittaessa sieltä pois mitään systemaattisia ongelmia jotka johtuisivat kyseisten maiden lainsäädännöstä, tms? Valuuttamuunnoksista pitää ottaa selvää sekä tutustua tilien ehtoihin, mutta jos jollain on jo ennestään kokemuksia aiheesta niin kuunnellaan mielellään :)

torstai 4. helmikuuta 2016

Tammikuun 2016 tulot ja menot

Noniin, vuosi 2016 potkaistu käyntiin täydellä kuukaudella. Toinen asuntolaina maksettu pois viime vuoden lopulla ja nyt täyttyi tammikuussa hätävararahastokin, heti alussa on jo huomattavissa tuon asuntolainan vaikutus tilanteeseen ja hätävarahommakin valkenee varmasti tässä helmikuun aikana. Ensiksi kuitenkin tammikuun tilanne, itseäni hymyilyttää varsinkin tuo säästöprosentti :)

Danske


Palkkatuloja 2996€, km- ja kulukorvauksia 164€ sekä avokin osuus asumismenoista 150€, yhteensä 3311€. Menoja 3306€ joten plussalle hurjat 5€ :D Tarkempi kuvaus menoista alla

Menot Danske tammikuu 2016
Huomattavaa on, että eväiden&ruoan osuus tältä tililtä osui vihdoin melkein nollaan.

Työmatkalla kului 45€ pysäköintiin jonka saan takaisin helmikuussa.

Rakentaminen & remontointi vei runsaasti rahaa yhden Ikea-keikan vuoksi ja keittiön laminaattilattian ostamisen takia. Enää puuttuu asennus, mutta saahan tuolla toivottavasti asumismukavuuden lisäksi myös asunnon arvoa kasvatettua.

Säästöön siirtyi huomattava summa, 980€. Käteistä nostin 80€ tulevia menoja varten ja maksoin helmikuun vastikkeen jo etukäteen joten se kirjautui näihin menoihin. Sähköä menee talviaikaan paljon, sen huomasi myös laskuissa joita osui kaksi tammikuulle.



S-Pankki


S-Pankkiin tuli rahaa 1484€ sisältäen oman 980€ hätävarasiirron, ruokatilisiirron 250€, avokin ruokaosuuden 250€ sekä bonukset, yms pikkuhilppeet 4.5€.

Menoja kuvaajan mukaisesti 390€ ja risat, tuloksena 1091€ plussaa.







Yhteenveto


Lopputulos tammikuulle oli 1095€ plussan puolella, ei siis huono tulos heti vuoden alkuun. Mikä tärkeämpää, säästöprosentti pomppasi heti vuoden alkuun 30% paremmalle puolelle.

Toivottavasti saan pidettyä samankaltaisen suhteen säästöjen ja asuntolainan välillä jatkossakin, asuntolainan osuus alle 20% ja säästöön&sijoituksiin menevien osuus toivottavasti lähemmäs tuota 30% rajapyykkiä.

Helmikuulle olen varannut jo kaksi palkatonta vapaata ja kuukausipalkkalaisena se tarkoittaa melko heikkoa tiliä normaaliin verrattuna koska on normaalia lyhyempi kuukausikin kyseessä. Saas nähdä miten vaikuttaa asioihin, mutta on se lisääntyvä vapaa-aika aina rahallisen menetyksen arvoistakin :)