tiistai 17. marraskuuta 2015

Asuntolainoista pientä asiaa noin yleensä

Olen viime aikoina lueskellut vähän turhankin paljon talousuutisia ja silmiin on osunut pari juttua asuntolainojen tilanteeseen liittyen. Tällä hetkellähän korkotaso on erittäin alhainen ja vanhoissa asuntolainoissa, joissa ei ole minimiä määritelty, on tilanne se, että kokonaiskorko on miinuksen puolella. Uudemmissa lainoissa on tietääkseni aina lainaehdoissa määritelty ettei lainan kokonaiskorko voi laskea miinuksen puolelle.

Ensimmäisenä päästään Taloussanomien uutiseen jonka mukaan ministeriö on suunnitellut ehdotuksen joka estäisi pankkeja määrittelemästä korkominimiä. Jos euribor laskee riittävästi miinukselle ja marginaali ei riitä nostamaan sitä plussalle niin pankki ei saisi keinotekoisesti lainaehtoihin vetoamalla pitää lainaa plussalla, vaan sen pitäisi päästä laskemaan miinukselle jolloin pankki maksaa asiakkaalle eikä toisinpäin.

Miksi ministeriö kaavailee sitten tällaista? Eikö siellä ole ajateltu mitä kyseinen temppu tekisi pankkien kassavirroille ja kannattavuudelle, haluaako Suomen valtio väkisin ajaa pankit konkurssiin tai siirtymään maihin joissa Suomen finanssivalvonta ei niihin pääse käsiksi? Käsittääkseni Nordea on osittain juuri tuon takia siirtymässä Ruotsiin ja jättämässä Suomeen vain haarakonttoreita, pääsevät eroon Suomen viranomaisten perimistä pankkijärjestelmän valvontamaksuista.

Vai onko tämä samanlaista munattomuutta kuin Sipilän hallituksen muutkin toimet viime aikoina? Peruivat eläkeläisten asumistuen muutoksen/laskemisen (hyvä niin), vetkuttelevat myös pyhäpäivä&sairasloma&lomaleikkausasioiden kanssa, niin koitetaanko tällä keinolla nyt sitten hyvitellä asuntolainojen korkovähennyksen asteittaista poistamista? Senhän tämä nimittäin tekee, korkovähennys alenee joten tätä kautta velkaiset (vain jotkut) saavat näennäisesti huojennusta lainamenoihinsa. Samalla kuitenkin kärsijinä olisivat pankit jonka takia heidän valtiolle maksamansa verotulot putoavat, valtio menettää siis rahaa joka tapauksessa. Pankit kuitenkin ottavat menettämänsä varat keinolla tai toisella asiakkaalta, eli tilanne voi olla velallisen ja valtion kannalta yhtä "huono" kuin ennenkin, mutta pankki keplottelee erilaisilla maksuilla samat rahat itselleen kuten aiemminkin.


Toinen asia koskee sitten lainan ottajia, yhä useammalla menee asuntolainaan ja sen oheiskustannuksiin yli 40% tuloista. Itse olen nyt tämän vuoden aikana maksanut suurinpiirtein tuon 40% vapaaehtoisesti kun yritän päästä lainasta eroon vielä ennen vuodenvaihdetta, normaali maksumäärä olisi jossain 25% kieppeillä. En tietysti pysty puhumaan muiden suulla, mutta ainakin itselläni tuo 40% on ehdoton maksimi mihin pitkässä juoksussa kykenisin, tuonkin saavuttaakseni olen joutunut luopumaan tai lykkäämään monia asioita joita normaalisti tulisi tehtyä ja hankittua. Onko tuo 40% osuus siis ihmisten itsensä harkiten valitsema, vai onko otettu ajattelematta niin suuri laina, että siihen on pakko laittaa kiinni kyseinen määrä tuloista jotta lainamäärä lähtee laskusuuntaan?

Kuten sanoin, en voi puhua muiden puolesta, joten olisikin mukava kuulla kommentteja muilta asuntovelkaisilta. Paljonko teillä menee tuloista asuntolainamenoihin ja sen päälle muihin asumisen pakollisiin maksuihin (vastike, sähkö, jne), tuntuuko kyseinen määrä helpolta saavuttaa kuukaudesta ja vuodesta toiseen vai aiheuttaako ongelmia jatkuvasti/välillä?


Kolmas asia koskee lyhennysvapaita, pankit tarjoavat jopa kahden vuoden lyhennysvapaata asuntolainaan. Muistaakseni jossain näin asuntolainamainoksen joltain pankilta jossa luvattiin heti lainan myöntämisen perään 6kk lyhennysvapaata. Kysymys kuuluu, onko tässä mitään järkeä lainanottajan kannalta?

Pankkihan tuossa voittaa tietysti, jos itse ottaisin nyt lyhennysvapaata isompaan asuntolainaani, pankki tienaisi joka kuukausi 60e korkotulot+2,5€ laskutuslisän eli yhteensä noin 750€ vuodessa, samalla oma velkavankeuteni jatkuisi vuoden verran ja maksaisin tuosta lyhennysvapaasta siis yhteensä tuplasti tuon 750€ (750€ nyt lyhennysvapaan aikana ja toinen 750€ vuodella jatkuneen laina-ajan takia). En taaskaan pysty puhumaan muiden puolesta, mutta tuollanen 1500€ summa savuna ilmaan on melko hankala pala purtavaksi, mieluummin säästän pikkuhiljaa ja lykkään hankintoja.

Hankintojen lykkäämisestä päästään kysymykseen, mikä voi olla niin tärkeää että sen takia pitää lykätä asuntolainan maksamista. Ja miksi asuntolaina on viritetty niin suureksi osaksi tuloista, ettei hankintaa pysty tekemään säästöistä/säästämällä lainanmaksun ohessa?

Esimerkki keittiö: keittiössä mikään ei maksa niin paljoa etteikö sitä voisi korjata/vaihtaa samalla asuntolainaa maksaen. Jos haluat kokonaan uuden keittiön, niin onko se kertyvien asuntolainakorkomaksujen arvoista? Omassa tapauksessani keittiö maksoi/maksaa noin 3500€, jos olisin ottanut asuntolainan lyhennysvapaata vuoden keittiön maksamiseksi niin kertyvä korkokustannus 1500€ on aika iso raha kun vertaa keittiön ostohintaan, +43% keittiön hintaan ei kuulosta yhtään mairittelevalta, vai kuulostaako?

Esimerkki kylpyhuone: kylpyhuoneessa mikään ei maksa niin paljoa että se oikeuttaisi asuntolainan lyhennysvapaaseen. Jos koko kylpyhuone täytyy uusia niin pitää kysyä itseltään, voisiko sen tehdä kenties osissa tai edullisempia vaihtoehtoja hyödyntäen? Asunto-osakeyhtiöissä (kerros- ja rivitalot) kokonaisremontit tulevat yleensä kyseeseen vesivahinkojen yhteydessä joiden hoitaminen kuuluu taloyhtiön piikkiin ellet itse ole mokannut ankarasti. Omakotitalossa asuessa kulut kuuluvat tietysti itselle, mutta vakuutus korvaa ellet (taas) itse ole mokannut ankarasti. Omakotitalossa asuessa pitäisi myöskin olla jo lähtökohtaisesti isommat taloudelliset puskurit hätävarastossa joten taaskaan asuntolainan lyhennysvapaa ei kuulosta fiksulta idealta.

Ainut skenaario joka itselleni kuulostaa hienolta on sijoittaminen. Jos asuntolainan korko on vaikkapa 1.4% ja saat sijoittamisesta paremmin niin antaa mennä vaan, jos taloutesi muuten kestää sen. Tässäkin pitää muistaa laskea tuo tuplana kostautuva lyhennysvapaan korkovaikutus, sijoittaminen ei siis välttämättä verovaikutuksineen tuotakkaan tarpeeksi jotta lyhennysvapaata kannattaisi ottaa!


Tällaista tällä kertaa, nopeasti ja sekavasti kirjoitettuna, mutta saipahan perusteltua itselleen kirjallisessa muodossa miksi en tule lyhennysvapaata asuntolainaani koskaan vapaaehtoisesti ottamaan. Ja onpahan taas yksi motivaation aihe lisää päästä lainoista eroon mahdollisimman nopeasti :)

4 kommenttia:

  1. Hyvä ja ajankohtainen teksti. Muutama ajatus:

    Eikös vuoden lyhennysvapaasta vain sen lyhennysvapaavuoden verran makseta niitä ylimääräisiä korkoja eli kyllä tuo 750€ on se oikea summa (lainanmaksuaikasi pysyy samana, ainoastaan yksi korkovuosi lisää).

    Toiseksi, jos maksat 940€/kk lainalyhennyksiä, saat vuodessa säästöön 940€ x 12kk -750€ =10530 € arvoisen keittiön. Tällätavoin laskettuna keittiölle tulee +7,1% rahoituskuluja, eikä +43%. Ei ehkä vieläkään järkevää. Vuoden lyhennysvapaa on tässä tapauksessa vielä liian aikaista. Eli kun lainaa on jäljellä vähemmän, on tällainen "investointi" (kulu ei ole koskaan investointi) ehkä perusteltua. Sijoitusten ostamiseen lyhenysvapaallahan on aina perusteltua, näin kasvatetaan velkavipua :)

    Meillä on asuntolainaa n. 10 000€ (korkokulut 150€/vuosi) jäljellä joten lyhennysvapaavuoden ottaminen esim. muiden mahdollisten kalliimpien lainojen nopeammalle maksulle olisi fiksua jos sellaisia olisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä huomio! Täytyy myöntää etten ole niin tarkasti perehtynyt noihin lyhennysvapaisiin joten kuvittelin, että laina-aikaa jatketaan lyhennysvapaata vastaava aika. Toisaalta jos laina-aika ei kasva, niin lyhennysvapaa tarkoittaa kasvavaa lyhennysmäärää jäljellä oleville vuosille. Toimii varmasti esim. teillä olevan 10k lainamäärän kanssa joka ei ole muutenkaan ongelma, mutta jos lainaan uppoaa vaikkapa tuo 40% tuloista, niin lyhennysvapaan jälkeen siihen uppoaa vielä muutama prosentti enemmän...

      Poista
  2. Itselläni menee nettotuloista lyhennyksiin 20% ja säästöön 20-25%. Pakolliset asumismenot alle 10%. Jos säästäisin vain kämpän kivijalkaan, niin kipuraja olisi hyvinkin tuo 40%.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu itelläkin menee tuon 40% lisäks vajaa 10% säästöön. Eli periaatteessa lainaan ois mahollista upottaa jopa 50%, mutta järjellä ajateltuna se ois lähellä itsemurhaa kun taloudellisia vastoinkäymisiä tulee ihan varmasti osumaan kohdalle ennen kuin asuntolaina on kokonaan maksettu :)

      Poista