tiistai 30. tammikuuta 2018

Avioehto - kuinka suojata omaisuus?


Noniin. Tässä sitä sitten ollaan. Palloa tarjotaan jalkaan ennemmin kuin myöhemmin ja avioehtoluonnos on rustattu sekä lainopillisen neuvonantajan kautta hyväksytetty. Ajattelin kuitenkin hieman kerätä ylös ajatuksia mitä tuo naimisiinmeno itsessäni operaationa herättää ja kysyäkseni hieman kokemuksia muilta taloudestaan enemmän kiinnostuneilta.

Ensimmäinen ajatus on semmoinen sekava "kääk / ei tästä hengissä selviä" tyylinen aivopieru jonka saa karkotettua ajattelemalla asioita muutaman minuutin. Mutta myönnettävä se on, vaikka miehenä olen tässä hommassa meistä kahdesta se asiat rennommin ja enemmän sillä hällä väliä-asenteella ottava, niin kyllä tuo päivämäärän lähestyminen alkaa jo kolkutella takaraivossa.

Paperimäärä ja byrokratia on onneksi omalta osaltani pieni, muutamaan lappuseen nimikirjoitus todistajien kera ja ilmestyminen paikalle. Tuntuu siltä, että tänä päivänä tuo naimisiinmeno on enemmän niitä vieraita varten kuin itse juhlaparia varten, itselläni ei tähän mennessä ole ollut mitään hinkua kirkkohäihin ja liityinkin kyseiseen instituutioon takaisin viime vuoden lopussa lähinnä siksi, että voin tehdä toisen erittäin onnelliseksi yhden päivän ajaksi kun haluaa leikkiä prinsessaa :D Katsotaan kuinka jäsenyyden käy häiden jälkeen, toisaalta voin kirkossa hyvin pysyäkkin taas pidempään kun viime aikoina on ollut pitkästä aikaa parempia uutisia kirkon tekemästä avustustyöstä. Tuota kautta pystyy osallistumaan hyvin auttamiseen eikä tarvitse miettiä muita avustuskohteita huonoa omaatuntoa hiljentääkseen.


Paperilapuista tärkein tässä pienen pienessä talousprojektissani on tuo avioehto josta on siis viimeistelty luonnos jo olemassa ja kelpuutettu. Vaikka koskaan ei pidä maalata piruja seinälle niin aina on oltava realisti. Maailmassa mikään ei enää ole varmaa ja tilanteisiin varautuminen ei maksa mitään vaikka toivookin kaiken menevän ruusuisesti sinne elämän päätyyn saakka.

Tällä hetkellä pohja on erittäin yksinkertainen. Paperi sisältää molempien tiedot, todistajien tiedot, jne asiat. Sen lisäksi siinä on tekstinä lakimiehen laatima:
"Me allekirjoittaneet osapuolet...sovimme, että kummallakaan meistä ei ole avio-oikeutta toistemme omaisuuteen eikä mainitun omaisuuden tuottoon tai sen sijaan tulleeseen tuottoon..."



Muutama idioottimainen kysymys on mielessä joita en jaksa/ehdi Googlesta tonkimaan:

1. Tuolla edellä mainitulla poistetaan avio-oikeus omaisuuteen, sijoituksiin ja niiden tuottoihin. Mutta mitenkäs perinnöt joita on tulevaisuudessa tulossa meistä toiselle huomattavasti enemmän kuin toiselle? Tuossa puhutaan vain omaisuuden tuotosta ja sen sijaan tulleesta tuotosta. Olen tässä kohdassa itse se ns. "takkiin ottava osapuoli", mutta koska haluan varjella nykyistä pikkuruista omaisuuttani ja velkataakkaani niin ihan jo reilun pelin nimissä haluan sulkea itseni ulos toisen saamista perinnöistä tulevaisuudessa. Vaikka hyvin suurella varmuudella asia on hoidettu jo aikoja sitten testamentin kautta jolloin avio-oikeudella ei ole toisen saamaan perintöön vaikutusta? Jätän noista tappelemisen sitten sille jälkikasvulle, elleivät ole yhtä fiksuja kuin isänsä ja kasvattavat omat varantonsa ilman perintörahoista haaveilemista :D

2. Ennen avioliittoa hankittu omaisuus. Onko se molempien omaa ilman avioehtoakin jos niistä on kauppakirjat olemassa kyseisen henkilön nimellä? Eli ennen avioliittoa hankittu, pelkästään toisen osapuolen nimissä oleva asunto tai ajoneuvo on omistajansa omaisuutta tilanteesta riippumatta niin esineen arvon kuin velkojenkin osalta?

3. Jos sijoitusomaisuus tuottoineen on rajattu avioehdossa pois listalta, niin kannattaako avioliiton aikaisia sijoituksia varten luoda varmuuden vuoksi silti toinen salkku? Ajatuksena tässä sama kuin ensimmäisessä kohdassa, eli jos paska osuu tuulettimeen niin ennen liittoa kasattu salkku on täysin omistajansa hallussa, ja avioliiton aikana kasattu toinen salkku on sitten se josta voidaan huonossa tilanteessa riidellä koska toinen on liiton aikana osallistunut talouden pyörittämiseen ja mahdollistanut sijoittamisen?



Vai meneekö se niin, että huonosti käydessä kaikki mitä olet elämäsi aikana hankkinut laitetaan jakoon jos ei niitä ole avioehdolla rajattu pois listalta? Autoista kissoihin ja televisioihin sekä niiden hankintaa varten otettuihin velkoihin?



Hienoja kysymyksiä joihin saisi varmasti ihanan byrokraattisen ja virkamiesmäisen vastauksen asianajajalta, mutta koska avioehto on hommaa helpottamassa ja pohdinta on enemmänkin teoreettista niin sen vuoksi ajattelin kerätä hieman vapaamuotoisempaa kokemuspohjaa netin suurelta yleisöltä :D


Ja jotta ei pääse unohtumaan, niin Visakisa on edelleen käynnissä. Femmalla on ollut ongelmia omassa päässä niin annetaan hieman tasoitusta sitten tällaisella hidasteella täällä päässä :D

11 kommenttia:

  1. Moi! Kyllä se niin on, että ilman avioehtoa ihan kaikki lasketaan siihen kasaan, joka eron hetkellä jaetaan kahtia. Eli vaikka olisit sattunut saamaan keskiaikaisen linnan kastelahjana, niin myös sen jakaminen tulee silloin kyseeseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voikohan kastelahjan rajata lahjakirjalla avio-oikeuden ulkopuolelle lahjoittajan toimesta? Samalla tavalla kuin testamentissa?

      Poista
  2. Kiitos tekstistä! Tulee olemaan nimittäin ajankohtaista myös täällä päin heinäkuussa!
    Miten lähtisin liikkeelle tässä avioehto asiassa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noniin, muitakin samassa veneessä siis tän vuoden aikana :)

      Meillä tuo lähti liikkeelle ottamalla yhteyttä tulevan appiukon yrityksen lakiosastolle. Sama henkilö hoitanut myös perheen asioita jo pari vuosikymmentä joten sitä kautta saatiin pohja jota sitten tarkennettiin muutamilla meitä koskevilla asioilla. Jos on kyseisenlaisia henkilöitä lähipiirissä niin suoraan heidän kauttaan liikkeelle, tai sitten ulkopuolisen asianajajan kautta. Vaikka se hieman maksaa, niin tuleepahan sellainen paperi jonka "pitäisi" olla pätevä :)

      Poista
  3. 1. Omaisuutta se perintökin on, sitten kun sen on saanut.
    2. Ilman avioehtoa tosiaan kaikki jaetaan, riippumatta hankinta-ajankohdasta (tosin sitä omaisuutta minkä saa avioeron vireillelaiton jälkeen, ei jaeta)
    3. Kannattaa tosiaan sopia jo tässä vaiheessa miten ne yhteisen talouden kulut jaetaan. Ehkä yksi yhteinen pankkitili jolta maksetaan talouden pakolliset kulut, ja sitten loput rahat kumpikin pitää omilla tileillään ja sijoittaa/tuhlaa ne miten haluaa?

    Avioeroa hankaloittaa on molempien rahat on sekoitettu keskenään, esimerkiksi jos olisi yhteinen tili Nordnetissä jonne molemmat ovat tehneet sijoituksia... Onko teillä yhteinen asunto ja yhteinen asuntolaina? Kukas on maksanut autosta enemmän? jne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tyhjentävästä vastauksesta. Kolmoskohdan mukaan mennään tällä hetkellä eli yhteiset menot yhteiseltä tililtä johon laitetaan sovittu summa kuukausittain. Loput ovat kummankin omia menoja ja rahoja, sisältäen omat sijoitushommani.

      Asuntomme ja siihen otettu laina on minun nimissäni (ostettu jo ennen parisuhdetta) ja vastaan sen kuluista täysin. Oma autoni on vanha räppänä josta itsellä ei ole lainaa, mutta avokilla on uudempi auto joka on lainoineen hänen nimissään, vastaa myös täysin sen lyhennyksistä, itse osallistun käyttökustannuksiin koska tuota autoa käytetään pidemmillä reissuilla.

      Tuossa mielessä tilanne on meillä helppo. Omaisuuslajeja ei ole ihan älyttömiä määriä ja omistussuhteet lainoineen ovat selvät joten avioehdon kautta tilanne on aika selvä. Näin ei välttämättä ole tulevaisuudessa jos ostetaan yhteinen asunto tai vaihdetaan auto täysin uuteen ja kirjallisesti yhteiseen.

      Poista
  4. Haluaisin ehkä itse olla niin tarkka, että avioehtoon listattaisiin molempien omat omaisuudet (isoimmat) ja ennenkaikkea kaikkien yhteisten omaisuuslajien jako. Lisäksi haluaisin selkeän maininnan, miten perintöihin suhtaudutaan. Pelkkä "oma omaisuus" ei vakuuttaisi minua siitä, ettei perinnöksi saatu omaisuus ajaudu leikkuulaudalle pahan paikan tullen. Mutta avioehdon tarkastaja varmasti osaa vielä avata sinulle nuo kohdat, että mitä koskevat ja mitä eivät.

    Oma kokemus vain on, ettei ympäripyöreä lause kata aina kaikkia elämän poikkeuksen poikkeuksen poikkeuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vastauksesta :)

      Tuota olen itsekkin miettinyt, että tarkennus voisi olla paikallaan. Toisaalta asunnot ja autot vaihtuvat, käyvät välillä pankkitilillä rahana ja siirtyvät eteenpäin seuraavaan asuntoon, autoon tai sijoituksiin jne. joten on hankala yhteisen elämän alussa tehdä tarkempia listauksia mitä on hankkinut tähän mennessä omalla rahallaan...

      Poista
    2. En itse lähtisi listaamaan nimeltä kuin harvoja, erityisen merkitykesllisiä ja pysyviä asioita. Eli jos nyt on vaikka joku perintötila tms., jonka uskoo olevan itsellään aina. Mitään autoja siihen nyt ei kannattane erikseen nimetä.

      Oma lähtökohtani avioehtoon on tulevaisuudessa oleva sellainen, joka lähtökohtaisesti kattaa kaiken. Selkeästi yhteinen omaisuus on sitä yhteistä, mutta kaikki muu omissa kasoissaan. Lisäksi sopiminen mahdollisista lapsista jo ennakkoon, eli siitä, että mikäli toinen laittaa uraansa katkolle hoitaakseen yhteistä kotia ja lapsia, niin se kompensoidaan jollakin tavalla, esim. juuri osallistumisena jollain summalla rahastosijoitukseen toiselle tms.

      Mahdollisimman aukottoman ja selkeän avioehdon saadakseen konsultoisin itse ihan puhtaasti perheoikeuteen erikoistunutta juristia.

      Poista
  5. Tekstisi innoittama laadin ohjeet ja annoin vapaaksi käytettäväksi meille 2016 teettämäni avioehdon. http://pihimies.com/ohjeet-avioehtoon/

    VastaaPoista