keskiviikko 14. kesäkuuta 2017

Danske korottaa palveluhintoja

Löysin kirjekuoripinosta kirjeen joka minulle oli Danskesta lähetetty vaikka asiakkuuteni loppui jo aiemmin keväällä, lienee jäänyt johonkin rekisteriin nimi kummittelemaan eikä ole poistunut samaa tahtia rahojeni kanssa. Kirjeessä tosiaan siis kerrottiin miten Danske nostaa peruspaveluhintoja elokuun alussa tänä vuonna. Täytyy kyllä sanoa, että jos aiemmat hinnat hirvittivät niin nyt hymyilyttää leveästi kun tuli hypättyä kelkasta pois tässä vaiheessa :D

Dansken hinnat 1.8.2017 alkaen





















Kuvassa tiedotteessa mainitut hinnat. Danskella on siis etutasot 1-4 joiden mukaan palveluhinnat myös kulkevat:


Etutaso 4 vaatii 150 000€+ asiakkuuden

Etutaso 3 vaatii  50 000€+ asiakkuuden

Etutaso 2 vaatii  10 000€+ asiakkuuden

Etutaso 1 on heille joiden lainat&säästöt eivät ylitä 10 000€ rajapyykkiä.


Oletuksena on, että kaikilla on muutamia kymppejä tai satasia säästössä, mutta henkilö jolla ei ole lainaa ja säästöt ovat pienet, esimerkiksi pienituloinen vanhus, maksaa Dansken Silver-luokan asiakkuudesta vuositasolla nykyisen 6,40*12 = 76,8€ sijaan 6,80*12 = 81,6€ eli 4,8€ aiempaa enemmän. Korotus ei kuulosta paljolta, mutta prosentteina se tekee yli 6% korotuksen entiseen verrattuna. Jos minulta kysytään niin tuo on ihan silkkaa ryöstöä!

Pohdintaa


Nordealla käyttötilin hinta on 2€/kk ja avainasiakkaalle ilmainen. Avainasiakkuus edellyttää palkkatilin, 6000€ asiakkuuden sekä tuotteita kolmesta eri tuoteryhmästä, tähän riittää seuraavalta sivulta luettuna ymmärrykseni mukaan pankkitunnukset, maksukortti sekä etutili joka kannattaa olla jo ihan säästöjen säilyttämistä varten.

Ero Nordean ja Dansken välillä on tulevaisuudessa vuositasolla 57,6€ ilman minkään asiakkuuden huomioimista.

S-Pankilla peruspalvelut ovat täysin ilmaisia eli ero S-pankin hyväksi olisi täydet 81,6€.

En oikein osaa sanoa mitä Danske yrittää tällä palveluhinnaston rukkaamisella saavuttaa. Haluavatko he kenties eroon ns. riskiasiakkaista ja asiakkaista jotka eivät tuota pankille mitään koska varoja ei ole kiinni pankissa tarpeeksi (=eivät tuota korkotuottoja pankille tai mahdollista asiakkaan varallisuuden sijoittamista eteenpäin), vai haluavatko he profiloitua ns. paremman luokan pankiksi heille joilla on omaisuutta "huomattavia" määriä. Jos taas kyse on pankkitoiminnan kannattavuudesta niin tämmöisellä kikalla saadaan varmasti karkotettua ns. perusasiakas joka ei halua sitoa lainojaan ja pankkipalvelujaan saman katon alle. Itse kavahdan tuommoisia palvelumaksuja vaikka tässä pikku hiljaa alkaa tuota varallisuuttakin kertyä.

Nopeat laskelmat


Rikas Erakko on tehnyt fiksun laskurin jolla pystyy erittäin kätevästi laskemaan korkoa korolle-efektin toiminnan. Käytetäänpäs tuota laskuria ja syötetään sinne hieman tietoja mitä tuolla pankin palvelumaksuun käytettävällä rahasummalla saisi kymmenessä vuodessa. Otetaan erittäin maltillinen tuotto-odotus säästöille, olkoon se vaikkapa 4%, veroja ei huomioida. Tuohon tuottoon pitäisi päästä vaikkapa Nordnetin ETF-kuukausisäästöohjelman tai Pohjoismaisten Superrahastojen avulla.

Dansken palvelumaksu sijoitettuna kokonaisuudessaan, 81,6€ (pyöristetty 80€ summaan) vuodessa eli toisin sanoen vaihto maksuttomaan pankkiin:

-Säästäen nollakorolla = 800€
-Säästäen 4% korolla  = 960€

Vaihtamalla pankiksi Nordea eli säästöön 57,6€ vuositasolla (pyöristetty 60€):

-Säästäen nollakorolla = 600€
-Säästäen 4% korolla = 720€


Nuo summat voivat vaikuttaa tosi pieniltä, mutta jos oikeasti haluaa rahalleen vastinetta, niin kyllä minä ainakin keksisin käyttöä tuommoiselle vajaan 1000€ summalle joka kymmenes vuosi. Jos aikajana on kymmenen vuoden sijaan vaikkapa kaksikymmentä vuotta niin vaihtamalla täysin maksuttomaan vaihtoehtoon saat kerrytettyä jo ilman korkoa itsellesi  1600€ potin. Maltillisella 4% korolla tuo tekee jo 2380€. Voiko joku sanoa ettei tuommoiselle summalle olisi käyttöä? Kuluissa säästäminen kun on aina se tehokkaampi tapa säästää, siitä ei tarvitse maksaa veroja kuten tulojen lisäämisestä ;)



PS. Jätin laskelmista pois Osuuspankin, yms muut vaihtoehdot. Nuo kolme jotka mainitsin ovat itselleni ne tutuimmat joten niiden avulla laskelmat oli helppo tehdä. Jos joku haluaa mukaan Osuuspankin, tms. toimijan tiedot niin laitelkaa linkkejä heidän palveluhinnastoihin tulemaan :)

1 kommentti: