Sormet lainaliipaisimella, tuhota vai eikö tuhota?

Säästötilin saldo nousi nyt sitten yli 2000€ rajan, lainaa jäljellä 1200€ ja risat. Vaikka tein suunnitelman, että maksan lainaa vain 500€/kk ja Payment A Day-tyyliset pienet päälle tuhoten sen vuoden loppuun mennessä, niin tällä hetkellä on kauhea polte maksaa koko paska pois samantien säästötilin varoista ja huokaista helpotuksesta. Asiaa ei helpota tiliote joka kertoo, että lainan korko tässä kuussa oli 1.5€ ja Dansken perimä laskutuslisä melkein tuplasti eli 2.5€.

Asian kanssa on käyty tiukkaa päänsisäistä taistelua jo pari päivää ja olotila ei tahdo helpottaa millään. Toinen asia on tietysti yritys vierottautua energiajuomista ja sokerista taas kerran, kauppalasku on pysynyt karkeasti arvioiden noin puolessa normaalista kun energiajuomareissulla ostetut heräteostoseväät ovat jääneet pois.

Mielenkiintoista miten mielihyvän hakemisen keinot voivat muuttua kun jostain innostuu ja yrittää ns. parhaansa. Ennen ostin jotain hyvää kaupasta, dvd-leffan Anttilasta tai otin muutaman oluen liikaa elokuvia katsellen. Nyt maksan parin euron suuruisia ylimääräisiä lyhennyksiä asuntolainaan tai kiusaan itseäni kävelemällä jokaisella kauppareissulla limsahyllyn ohi kuitenkaan ostamatta muuta kuin korkeintaan vitaminoitua vichyä. Olotila kuitenkin molemmilla keinoilla on täysin sama, toisessa menee tietysti enemmän rahaa kuin toisessa. Täytyy olla jotain pahasti vialla pääkopassa...


Edelliseen asuntolainavertailuviestiin lisään sen verran, että Osuuspankki teki uuden tarjouksen. Sama 1.15% marginaali jos siirrän pelkän lainan, 0.90% marginaali jos keskitän myös vakuutukset, yms. Op-ryhmään. Taitaa jäädä siirtämättä. Nordean tarjousta pitää miettiä vielä hieman, kustannusetu nykyiseen nähden on jossain 500€-1000€ välillä koko yli kymmenen vuoden laina-aikana eli alle satasen vuoteen. Tietysti satanen vuoteen on vajaa kymppi kuussa jolla jo ostaa viikon broilerifileet Prismasta...

Asuntolainan kilpailutus

Kuten edellisessä tekstissä kerroin, pankkini palvelumaksut hiertävät persettä ja kovasti. Kommenteissa saatujen vinkkien ja rohkaisusanojen saattelemana päätin laitella pariin pankkiin kysymyksen asuntolainan siirrosta. Alla saldoa pankeittain ja mietteitä jatkosta. Tartteisin myös kovasti jelppiä Nordean asuntolaina-asiakkailta KorkoPutki-käsitteen hahmottamisessa :)

Danske

Asuntolainaa ensi vuoden alussa jäljellä noin 53000€, ei maksuhäiriöitä, päälle kahden vuoden etuaikaiset lyhennykset pienemmässä lainassa. Joka kuukausi menee 2.5€/laina laskutuslisää ja 1.5€ palvelumaksua. Kun lainamäärä putoaa vuoden 2016 aikana alle 50000€ rajan, tuo palvelumaksu nousee 4.4€ summaan. Ei kuulosta paljolta, mutta pelkkä palvelumaksu tekee siinä vaiheessa jo 52.8€ vuodessa eli yhden kuukauden asuntolainakorkojen verran.

Laitoin viestiä lainan kilpailutusaikeistani ja käydyn keskustelun perusteella haluavat minut pitää, mutta halvempaa lainaa ei tipu eikä palvelumaksuihin voi vaikuttaa yksilötasolla.

S-Pankki

Valittelivat tilannetta, mutta eivät voineet tarjota pienempää marginaalia kuin Danske Bank. Olin siinä uskossa, että S-Pankki hakee asiakkaita "aggressiivisesti" tällä hetkellä, mutta ilmeisesti tämän hetkinen 1.0% marginaali on heillekin liian kova pala purtavaksi?

Osuuspankki

Tarjosivat 1.15% marginaalia sekä bonusjärjestelmää joka on suoraan sanottuna kalliin kuuloinen viritys. Kyllähän niillä bonuksilla tietysti maksaa (maksulliset) pankkipalvelut, mutta miksi vaihtaisin maksullisista palveluista toisiin. Veikkaan myös, ettei Osuuspankin bonusjärjestelmä suosi minua koska kilpailutan ja valitsen vakuutuksen, sijoituspalveluni, yms. halvimman vaihtoehdon mukaan enkä sieltä missä saan eniten "keskittämishyötyä".

Update 16.10.2015:

Soittivat Osuuspankista tänään ja lupasivat tehdä uuden tarjouksen kun ilmoitin, että hävisivät Nordealle. Katsotaan mitä sieltä tulee :)

Nordea

Paras ja mielenkiintoisin alustava tarjous. Marginaali 0.90% 12kk euriborilla ilman takauksia. Ilmaiset peruspalvelut ja kortti, jostain syystä Electronista joutuisi maksamaan 2€/kk. Siirtomaksu lainalla 300€ kertaveloitus ja laskutuslisä 2.3€/kk.

Toinen vaihtoehto olisi marginaali 0.80% 12kk euriborilla sidottuna seitsemän (7) vuoden kiinteään KorkoPutkeen. Tässä kaipaisin hieman apua tuon käsitteen hahmottamiseen. Sähköposti kertoi seuraavaa:

Korkoputkessa viitekoron minimi on 0,90% ja maksimitaso 1,40%, mikäli haluat sitoa asuntolainan 12 kk euriboriin. Tämä tarkoittaa sitä, että asuntolainan viitekorko ei voi nousta 7 vuoden aikana yli 1,40%

Käsitänkö oikein, että tällä hetkellä kun Euribor on 0,137% (14.10.2015) niin tuon KorkoPutken takia maksaisin 0.90% korkoa + marginaali 0.80? Ja kun Euribor joskus tulevaisuudessa nousee tuonne 1.40% tasolle niin Korkosuoja laukeaa ja korko ei nouse tuota ylemmäs? Jos otan lainan nyt Korkosuojalla niin miten käy jos Euribor ylittää tuon 1.40% viiden vuoden kuluttua, olenko silloin suojattu vain kaksi vuotta?

Tällä hetkellähän tuosta ei ole mitään hyötyä, eikä korot luultavasti nouse tuonne vajaan puolentoista prosentin kohdalle vielä pitkään aikaan(?). Tällä hetkellä kun korko olisi 0.90% marginaali huomioon ottaen 54000*(0,90+0,137)=559,98€ vuoteen niin tuon suojauksen kanssa maksaisin 54000*(0,80+0,90)=918€. Ero on siis huomattava, 358€ vuodessa niin pitkään kunnes korot nousevat tuonne 1.40% tasolle.

Onko kellään kokemusta tuosta KorkoPutkesta tai mielipiteitä miksi se kannattaisi ottaa?

Mietteitä

Jos päätyisin tuohon 0.90% marginaaliin ja vaihtaisin pankkia niin välitön seuraus olisi Danskesta poistumisen myötä 1.5€/kk säästö palvelumaksussa sekä 0.20€ säästö laskutuslisässä. Vuoden 2016 jälkeen säästö nousisi palvelumaksun osalta 4.4€ summaan kuukaudessa.

Pikaisen laskutoimituksen perusteella Nordeaan vaihto kääntyisi osaltani voitolliseksi vajaan kolmen vuoden kuluttua kun säästetyt palvelumaksut&laskutuslisän osat&aleneva marginaali ylittävät lainan siirrosta veloitettavan kolmensadan euron summan. Olen tässä pari päivää miettinyt asiaa kovasti, mutta en ole päässyt lopputulokseen. Toisaalta kyse on pienestä summasta, toisaalta periaatteesta jonka mukaan etsin halvimpia mahdollisia vaihtoehtoja kun tässä tapauksessa ei taida miinuspuoliakaan olla pankin vaihdossa. Ellei sitten Danske peri myös omaa maksuaan lainan siirrosta toiseen pankkiin, pitää lukaista lainaehdot vielä kerran läpi ja katsoa löytyykö tuosta mainintaa.

En ole vielä päässyt minkäänlaiseen tulokseen asian suhteen joten voisin kaivata ulkopuolisia kommentteja, josko sieltä löytyis jotain mitä en ole itse osannut vielä ajatella :)

Pankkien palvelumaksut

Kuukausittainen palvelumaksu pelkän tilin käytöstä 7.40€, etuohjelmien kautta alimmillaan 1.5€, lainanmaksusuunnitelman muutos 60€ tai enemmän, palvelumaksu rahojen tallettamisesta tai nostamisesta konttorilla, saldon tarkistus automaatilla, laskutuspalkkio lainanlyhennyksissä, jne. Kuulostaako tutulta? Itselläni turhankin tutulta ja suoraan sanottuna vituttaa. Kiinnostaisi kuulla paljonko muilla on noita ns. pakollisia palvelumaksuja jonkin tietyn pankin peruspalveluista tai esimerkiksi noiden asuntolainojen maksumuutoksista.

Ymmärrän, että pankeilla menee huonosti, konttoriväen palkat on maksettava ja niitä ei läpinäkyvyyden nimissä voi noin vain piilottaa lainakorkoihin ja marginaaleihin. Mutta silti, 6.40€ esimerkiksi Danskella joka ikinen kuukausi vain sen takia, että sattuu olemaan siellä tili+laina+verkkopankkitunnukset kuulostaa aika räikeältä, se on kuitenkin noin 10% siitä mitä maksan kuukausittain korkoina päälle 50000€ asuntolainasta. Ja kummastakin asuntolainasta menee 2.5€/kk laskutuspalkkiota per laina, onhan se melko kallista kun automaattinen järjestelmä tuon lainan säännöllisesti laskuttaa tililtä? Miksi firmat kehottavat siirtymään paperilaskuista e-laskuihin, jos pankki velottaa heiltä tuon saman 2.5€/lasku suoraveloituksesta. Vai velottaako, onko tuo maksu pelkästään henkilöasiakkaille?

Tämä sai hieman miettimään tilannetta, miksi maksaa moisia hintoja, ja ennen kaikkea miten noista kannattaisi pyrkiä eroon? Ilmaisiakin vaihtoehtoja kun sattuu olemaan, esimerkiksi S-Pankki tarjoaa peruspalvelut ilmaiseksi.

Esimerkki Danske vs. S-pankki

Itselläni on siis Danskessa palkkatili, x2 asuntolainaa, Electron ilman luottoa sekä verkkopankkitunnukset. Tuosta hyvästä veloittavat 6.4€/kk, tai siis Etuohjelmaan liityttyäni 1.5€/kk, kunnes lainamäärä putoaa jolloin hinta nousee jonnekin 4€/kk ja lopulta tuonne 6.4€/kk. Ellen sitten halua sijoittaa rahojani heidän kauttaan, jotta voivat vetää samat rahat sijoitussalkun törkeän korkeina hallinnointi- ja kaupankäyntikuluina.

Vielä viime vuonna minulla oli verkkopankkitunnukset, tili ja opintolainaa myös Tapiolassa, heillä kuukausimaksu oli muistaakseni 6€. Onneksi pääsin siitä eroon, ja nyt Tapiola taitaa olla sulautunut aika vahvasti S-Pankkiin joten (toivottavasti) muutkin pääsevät eroon noista palvelumaksuista.

Toinen tili (ruoka) sekä säästötili ja luottokortti on S-Pankin kautta, heillä kulut tasan 0€ kuukaudessa.

Joka kuukausi siirrän suuren leijonanosan palkastani tuonne S-Pankin puolelle, Dansken puolelle jää sen verran, että suoraveloituksella olevia e-laskuja varten on rahaa tilillä ja muutama saturainen muihin menoihin. Miksi en siis heittäisi Dansken verkkopankkitunnuksilla ja kortilla vesilintua? Onnistuuhan sen asuntolainan lyhennys ilman verkkopankkiakin? Siirtäisin Dansken tilille joka kuukausi sen verran rahaa, että siellä on tarpeeksi lainan suoraveloituksiin, muut laskut siirtäisin suoraveloitukselle S-Pankista ja ohjaisin palkkarahat sinne. Asuntolainan määrää voisin pitää silmällä konttorin tiskillä kerran vuodessa ja muuten automatisoidulla excel-taulukolla kotikoneella. 50 000€ ei kuitenkaan tule maksetuksi yössä eikä kahdessa joten tarkkuusvaatimus seurannalla ennen viimeisiä saturaisia on erittäin löysä.

Danske perii lainan maksuohjelman muutoksesta 60€ tai enemmän, riippuen muutoksen suuruudesta. Yritin laittaa toistuvan maksun asuntolainaani peruslyhennyksen lisäksi, heidän järjestelmänsä ei hyväksynyt sitä. Asiakaspalvelusta sanoivat, että ainut vaihtoehto on tehdä maksuohjelman muutos suuremmalle summalle, arvatkaa teinkö. Tällekin löytyi tietysti kiertoreitti, syötin viidessä minuutissa järjestelmään tusinan verran uusia laskuja joille annoin jokaiselle eräpäivän peräkkäisten kuukausien 15.pv. Näin lainoihin menee joka kuukausi ylimääräinen lyhennys eikä minun tarvitse asialla vaivata päätäni, tiedän siellä olevan rahaa noiden lainojen maksamiseen.

1.5€/kk ei tunnu paljolta, 18€ vuoteen. Mutta mitä muuta tuolla saa? Ei juuri mitään, vain esimerkiksi ylimääräisen joululahjan joka muuten jäisi ostamatta, auton päästömittauksen vuosittaiseen katsastukseen, yhden auton kesärenkaan neljästä neljän vuoden välein, pullon viiniä joulun kunniaksi. Kyllähän tuolla siis jotain muutakin saa, miksi siis tunkisin sen pankille kun en saa automatisoitua maksuliikennettä lukuunottamatta mitään muuta rahanarvoista palvelua?

Entäs kun palvelumaksu nousee jossain vaiheessa sinne 6.4€/kk lukemaan, 76.8€ vuodessa. Sillä saa jo koko hiton rengassarjan neljän vuoden välein, aika monta pulloa viiniä jouluksi ja monen monta lahjapakettia sukulaisille. Sillä saa hitto jo kahden viikon sapuskat kaupasta tai maksaa kolmen kuukauden puhelinlaskut. Sijoittamalla tuommosen pienen summan, saat tulevaisuudessa siitä vastineeksi kolmisen euroa vuodessa hamaan tulevaisuuteen saakka 4% tuotolla laskettuna. Alkaako jo tuntumaan?

Kenties hieman sekavaa ajattelua ja vielä sekavampaa ulosantia kun kirjotin nopeasti sen tarkemmin jäsentelemättä. Mutta lopputulos on, että itselläni on edessä pienen asiakaspalautteen kirjottaminen Dansken suuntaan. Kuten sähkösopimuksen kilpailuttamisessa, tässäkin saattaa hyvällä tuurilla olla pelivaraa asiassa. Jos ei, niin taidanpa käydä ensi viikolla S-Pankissa ja muissakin paikallisissa pankkiliikkeissä kysymässä millaisilla ehdoilla saisin siirrettyä lainani ja koko rahaliikenteeni heidän puolelleen :)

Syyskuun 2015 tulot ja menot

Tutulla ja turvallisella asialla taas. Vaikka kuukautta on vielä 11h jäljellä niin en usko muutoksia tilanteeseen enää tulevan, korjataan sitten jos sattuu jotain vielä tililtä lähtemään. Tällä kertaa piti tarkistaa laskelmat pariin kertaan, lopputulos eroaa nimittäin melko huomattavasti aiemmista tän vuoden tuloksista, ja ihan positiivisella tavalla :)

Danske:

Tuloja palkasta 2405€, ei muita tuloja. Menoja yhteensä 2380€ joten tulokseksi jää 25.5€ plussaa! Tän kuun normaalia suurempi palkkakertymä johtuu siitä etten pitänyt ainuttakaan palkatonta vapaata syyskuun aikana, normaalisti olen pitänyt yhden tai kaksi palkatonta kuukaudessa jotka tiputtavat ansioita satasella tai kahdella.

Menot Danske 09/2015

Piirakan osalta ei mitään erikoista. Lahja piti ostaa syntymäpäivien kunniaksi ja puhelinlaskun tulin maksaneeksi epähuomiossa kahteen kertaan. Jos ei tuosta puhelinlaskusta tule hyvitystä ensi kuun laskuun niin pitää alkaa selvitellä mihin ne rahat ovat kadonneet. Keittiöremontti nielee hieman rahaa ja ne olen laskenut erilliseksi eräkseen, näin voin seurata paljonko tulee kuluja itse kalusteiden päälle erilaisista töistä, tarvikkeista ja muista tilpehööreistä. Kotivakuutus on taas vuodeksi eteenpäin hoidettu ja visalla ostin pari paitaa juuri ennen tilipäivää kun näytti käyttötilin saldo turhan pieniä lukemia.

S-Pankki:

Tänne tuli Dansken siirtojen lisäksi ruokapuolikas talouden toiselta osapuolelta 200€ sekä bonuksia&korkoja 8.4€. Menoja 246€ joten lopputuloksena täällä(kin) plussaa 412,30€.

Menot S-Pankki 09/2015

Yhteenveto:

Koko kuukauden saldoksi jää rivin alle 437,81€ plussaa, melko hyvä tulos siis. Säästötilille Payment A Day-tyylillä kertyi karvan päälle 25€ eli päälle 10% lisäys normaalin 200€ summan päälle. Asuntolainojen osuus menoista oli vajaa 36% ja tuloista hieman yli 39%. Ilmeisesti joku pankkisektorin ohjeistus on, ettei lainoihin saisi mennä yli 40% kotitalouden tuloista, itsellä tämä on siis hyvin hallussa vaikka maksumäärät ovatkin kaksinkertaiset tarvittavaan nähden.

Tänä vuonna tuhoamisen alla olevaa lainaa on jäljellä nyt 1804€, lyhennystä syyskuun aikana tuli 500€ peruslyhennyksen lisäksi 97€ Payment A Day-tyylillä, eli melkein tuplasti asetetun 50€ tavoitteen verran. Hyvältä näyttää siis!

Säästöprosentti nousi takaisin kympin ympärille viime kuun virheen jälkeen. Tuosta on hyvä lähteä sitten heti vuodenvaihteessa kirimään ylöspäin, ensin vaikka se 20% ja myöhemmin 30% kun näkee miten menot asettuvat paikoillensa lainatilanteen muuttuessa. Jo tuo 20% tarkottaisi vuodessa sellaisia summia jolla tulee pari kuukautta toimeen paskan osuessa tuulettimeen. 30% säästöön yltäminen tarkoittaisi jo reilusti yli puolen vuoden puskuria tai vaihtoehtoisesti reilusti yli 10% jäljellä olevan asuntolainan määrästä. Se antaisi hyvän neuvotteluvaltin pankkien suuntaan jos haluaa kilpailuttaa lainaa uudestaan :)

"Unelmia" vuoden 2016 tavoitteiksi

Monet sanovat ettei pitäisi tyytyä unelmoimaan vaan tehdä niistä unelmista totta. Päätin siis tarttua härkää sarvista ja tehdä tavoitetaulukot missä haluan talouteni suhteen olla vuoden 2016 lopussa.

Tulot:

Tulot vuoden 2016 lopulla

Normaalisti palkasta jää keskimäärin kouraan sellainen 2300€ kuukaudessa verojen jälkeen. Ensi vuodelle olen laskenut palkan varaan vain 2000€ joka tarkoittaa sitä, että suunnitelmissa on pitää jokaisen kuukauden mittaan 2-3pv palkatonta vapaata käyttäen kyseisen ajan joko muiden ansioiden hankkimiseen tai sitten ihan vaan omaan hyvinvointiini. Tästä aiheutuu parinsadan euron epävarmuus, mutta tietysti palkattomien vähentyessä se vain nostaa käytettävissä olevia rahavarojani joten tilanne ei tuosta ainakaan huonommaksi mene ellei työpaikka lähde alta tai muuta vastaavaa.

Menotaulukossa on myöhempänä tavoitesumma sijoitustoiminnalle. Vuoden 2016 lopussa toivon osinkoja kilahtavan tilille 10€ kuukautta kohden. Tämä vaatii siis vaatimattomalla 4% odotuksella 3000€ sijoitukset vuoden mittaan, toisin sanoen 250€ kuukaudessa pitäisi laittaa sivuun tuottamaan osan tuloistani. Kymppi kuukaudessa ei ole hurja summa, mutta jos sen johonkin haluaa suhteuttaa niin sillä kustantaa esimerkiksi yhden viikon polttoaineet työmatkoille talviaikaan kun pyöräileminen olisi turhan raskasta, 25% säästö kuukauden työmatkakuluihin ei kuulostakkaan enää niin huonolta kuin pelkkä kymppi kuussa?

Seuraavaksi sitten menosuunnitelman kimppuun josta tuo kympin osinkosumman kerryttämisvarakin löytyy :)

Menot:

Tuossahan noita nyt sitten olisi. Aikalailla peruskauraa, mutta avataan nyt kohta kohdalta nuo jotta saan omatkin ajatukseni jäsenneltyä menojen suhteen.

Ruokaan on tänä vuonna mennyt rahaa aivan perkeleesti, mutta siinä koitetaan petrata ja toivomus olisi, että vuoden 2016 lopussa kahden hengen kuukausittaiset ruokamenot olisivat 300€ tai alle. Ei pitäisi olla mikään ongelma hyvällä suunnittelulla.

Asuntolaina nro1 tulee (oletettavasti) tuhottua tänä vuonna joten jäljelle jää asuntolaina nro2, tällä hetkellä saldo joku 54 000€. Peruslyhennys tällä hetkellä on 340€/kk sisältäen korot eli pelkkä lyhennys on noin 270€. Koska en tykkää velasta ja haluan pientä puskuria yllättävien menojen varalta niin budjetoin tuohon ensi vuodelle 400€ eli jos korko pysyy samana niin joka kuukausi kertyy 60€ ylimääräistä lyhennystä pahan päivän varalle.

Yhtiövastikkeessa ei ole nousupainetta ensi vuodelle joten uskon sen pysyvän samana tai nousevan korkeintaan kympillä. Sähkölasku on ollut laskussa koko ajan ja se on kilpailutettu vuosittain joten uskon selviäväni noin 200€ kuukausittaisella summalla. Talvella sähköä menee enemmän ja kesällä sitten vähemmän.

Puhelimeen 25€, ei selittelyitä. Kuntosaliharrastusta aion jatkaa joka nielee 48/kk ja autoprojekti ei ole siinä kunnossa, että pääsisin eroon säilytysmaksuista, kenties ensi vuoden aikana saan auton jo omaan pihaan liikennekäyttöön?

Kodin tarvikkeille, lääkkeille, yms auton pienille osatarpeille olen laittanut 50€/kk, ei pitäisi olla mitenkään mahdoton, luultavasti jää useimpina kuukausina reilusti alle tuon. Vakuutusmaksuja on tällä hetkellä kotivakuutus 80€, autovakuutus 160€ ja ensi vuonna nouseva autovero joka on jotain 220€-240€ maastossa. 50€/kk tuohon laittamalla pelivaraa on yli satanen joten ongelmia ei pitäisi ilmetä.

Veljenpojalle joka täyttää loppuvuodesta kokonaisen vuoden, nostan säästösumman tuplaksi, ei vaatine isompia selittelyitä? Polttoaineisiin olen varannut 50€, useimpina kuukausina pitäisi päästä kirkkaasti alle, mutta kesälomalla varsinkin summa tulee tasaantumaan isompien reissujen takia.

Virhemarginaali on 50€ eli tästä katetaan kaikki muut menot joita en ole osannut ottaa tässä vaiheessa huomioon tai mitä ilmaantuu vuoden mittaan. Uskoisin, että tällä summalla pääsee jo pitkälle, mutta jos joku tietää paremmin niin saa tietysti vinkata :D

Uusi keittiö

Tuommoinen pieni lisäkustannus tuli otettua harteille tässä syksyn mittaan. Kyllästyin nykyisen keittiön liian vähäiseen pöytätilaan ja epäkäytännölliseen järjestykseen joten se laitetaan vaihtoon. Tässä vaiheessa on hyvä todeta, että keittiö on samanlaista materiaa kuin muukin kulutushömppä, joten keittiön uusimista tulee harkita tarkkaan ennen kuin projektiin ryhtyy. Nykyaikaiset keittiöt ovat uskomattoman kalliita, joten itse tekemällä tai vähempään tyytymällä säästää suuria summia. Talous on oltava myös kunnossa, itse en remonttiin olisi lähtenyt ellei toinen asuntolaina olisi hyvissä kantimissa vapauttaen ensi vuodelle yli 500€ kuukausittaiseen budjettiin! Osa vanhoista rungoista säilyy, mutta ovet&osa rungoista menevät uusiksi ja keittiöön tulee saareke jossa pöytätilaa pitäisi olla tarpeeksi. Entisessä keittiössä pöytätilaa oli yhteensä noin 100x60cm eli aivan onnettoman vähän, uudessa päytätilaa tulee olemaan yhteensä noin 250x60cm eli reilusti yli tuplasti, kaappitilan määrä pysyy suurinpiirtein samana fiksun suunnittelun ansiosta.

Keittiön alkuperäinen hinta olisi ollut noin 4500€ josta kuitenkin päästiin 3300€ summaan säästämällä osa vanhoista rungoista, asennus olisi ollut vielä 1100€ päälle joten päädyttiin tekemään asennus itse kaveripiirin asiantuntemusta hyödyntäen. Ei kai se niin vaikeaa voi olla? Tuohon tulee tietysti päälle sähkömiehen ja putkimiehen vaatiman saturaiset, mutta ne olisivat tulleet siihen myös asennuspaketin ottamalla joten tilanne niiden suhteen on tasapainossa. Oletuksena tuohon menee 110€/kk lyhennyksiin jolloin maksuaika on 30kk. Korko on 0% ja laskutuslisä muistaakseni 4€ kuukaudessa jolloin vuotuinen kokonaiskorko on vajaa 4%. Tuosta on tarkoitus päästä eroon 15kk aikana jonka takia lyhennys on 200€/kk. Voi olla, että vuoden mittaan nopeutan tahtia ja tavoitteeksi muodostuu päästä eroon lainasta vuoden 2016 aikana.

Toiveena on, että uusittu keittiö nostaa myös asunnon arvoa jos sen jossain vaiheessa myy. Onko kenelläkään omakohtaista kokemusta onko asia näin vai meneekö tilanne täysin plus-miinus nollaan rahallisesti ajateltuna?

Säästöt ja sijoitukset

Sitten tämä mukava osio, eli säästöön ja sijoittamiseen menevät rahavarat. Hätävararahaston koko on tällä hetkellä vajaa 1800€, sinne suunnittelen laittavani 150€ kuukaudessa eli 7.5% tuloista. Tuolla summalla hätävararahaston koko tulisi olemaan vuoden 2016 lopussa noin 4000€. Sen jälkeen sitä ei pitäisi mielestäni olla tarvetta kasvattaa enää enempää aktiivisilla rahansiirroilla vaan voisin siirtyä laittamaan sinne rahat jotka jäävät budjetoinnin ja kuukausittaisen tuloksen ylijäämänä vapaaksi.

Sijoittamiseen olen alustavasti varannut 400€ kuukaudessa eli 4800€ vuodessa. Tämä vastaa 20% kuukausittaisista tuloista eli tavalla tai toisella syrjään kulutuksesta menee vajaa 30% tuloista. Jos lasketaan tuotto-odotukseksi tai osinkojen määräksi tuo varovainen 4% niin tuolla summalla pitäisi olla odotettavissa 190€ tuotto, ylittää siis odottamani 10€ kuukausittaisen tuoton kirkkaasti.

Strategiana tulee olemaan varmasti kuukausittaiset indeksi/etf-säästöt Nordnetin kautta osalla tuosta summasta. Loppu summa kertyy tilille josta sitten teen pari-kolme kertaa vuodessa sijoituksen osakkeisiin isommalla kertasummalla. Tai sitten laitan kaikki osakkeisiin, en ole vielä päättänyt. Osakesijoitusten kohteeksi valikoituu varmoja osingonmaksajia, yksi jo varmistunut toimiala on päivittäistavaroiden tuottajat (hygienia, siivoustarvikkeet, virvoitusjuomat) joita ihmiset ostavat ihan peruselämiseen. Talouden muutokset eivät vaikuta näihin tietääkseni yhtä voimakkaasti kuin joihinkin muihin aloihin koska ihmiset ostavat Coca-Colaa ja Pepsodenttia vaikka talous menisi miten kuralle.

Tällaisella tavoitelistalla lähdetään etenemään heti ensi vuoden alusta kohti vuotta 2017. Voi olla, että nuo tavoitteet toteutuvat, voi olla myös että ne heittävät täysin päin härän takapuolta syystä tai toisesta jota en osaa ennakoida. Unelmoida saa ja pitääkin, joten tuosta listasta on hyvä lähteä yrittämään. Jos tuo toteutuu niin vuodelle 2017 otetaan tavoitteeksi saavuttaa 50€ kuukausittaiset osingot ja kenties vielä pienempi työmäärä päiväduunissa :)

Asuntolaina 1 vs. säästötilin saldo - tuntuu hyvältä :)

Nostin sitten viime viikolla säästöön menevän summan takaisin tuplaksi eli 200€. Tänään huomasin sitten suureksi ilokseni, että pienempää asuntolainaa eilisen lyhennyksen jälkeen jäljellä 1840,75€ ja säästötilillä hätävararahastossa 1772€. Kun mukaan lasketaan käyttötilillä olevat varat niin asuntolaina olisi kuitattavissa vaikka jo tänään!

Tässä ja ensi kuun alussa tulevien pienten lyhennysten myötä asuntolaina painuu melko varmasti alle 1800€ ennen seuraavaa isompaa 500€ lyhennystä 15.10. Kun sitten kuun puolessa välissä säästötilille menee taas 200€ niin ne ovat ns. varmaa hätävaraa vaikka asuntolainan joutuisikin kuittaamaan jonkin epäonnisen sattuman vuoksi. Voin sanoa, että tuntuu helvetin loistavalta tällä hetkellä ja loppuviikko meneekin sitten varmasti hyvällä fiiliksellä ainakin raha-asioiden suhteen :)

Kilpailutus kannattaa - vastatarjous sähkösopparista

Noniin. Vasta sain tämän vuotisen kilpailutuksen tehtyä ja vaihdoin sähköyhtiötä Loisteesta Lahden Energiaan. Eihän se homma nyt sit kuitenkaan noin helpolla mennyt, ja hyvä niin.

Eilen soittivat Loisteelta takaisinpäin ja tekivät vastatarjouksen. Puhelimessa lupasivat lähettää uudet sopimuspaperit tulemaan sähköpostilla, mutta niitä ei ole vielä kuulunut. Eletään nyt kuitenkin siinä uskossa, että suullisesti sovittu pitää ja ne paperit sieltä vielä postiin tässä lähipäivien aikana saapuvat :)

Verrattuna vaihtamaani yhtiöön kuukausittainen perusmaksu tippuu nyt nollaan (vrt. entinen 1.40€, Loisteen aiemman tarjouksen 3.98€ ja vaihdokin tarjoama 1€) ja yösähkö on vaihdokkiin verrattuna vielä 0.30snt/kWh edullisempi. Päiväsähkön hinta on aavistuksen korkeampi, 0.19snt/kWh, mutta sähkölaskuja seurattuani olen huomannut että päiväaikainen kulutus itsellä on suhteellisen pientä verrattuna yöaikaiseen. Vuosittainen sähkön käyttö on noin 6000kWh josta päiväsähköä on alle 2500kWh ja loput yösähköä. Tämä on tietysti melko loogista koska olen pitkälti päivät menossa tai ulkosalla eikä sähkölaitteita tule käytettyä pakollisia jääkaappeja&pakastimia lukuunottamatta, yöllä taas lämpötila putoaa ja asunto tarvitsee sähköllä toimivaa lämmitystä.

Uuden tarjouksen myötä sähkölaskuni putoaa vielä noin 18€ vaihdokin tarjoaman 65€ säästön lisäksi eli yhteensä reilut 80€ entiseen verrattuna! Ylimääräisenä bonuksena sain Viking Linen lahjakortin tälle syksylle jonka arvon luulisi nostavan edun päälle sataseen vuodessa. Ei siis kannata sanoa etteikö vakuutusten ja sopimusten kilpailuttaminen kannattaisi :)

Mietteitä yritysten logiikasta

Tässä nyt sitten voin samalla hieman miettiä noita vähän kärkkäitä puheitani joita aiemmassa postauksessa päästin ilmoille. En tietysti tiedä totuutta, mutta kun avauduin tuossa puhelun aikana melko erikoisesta tarjouksesta joka on epäedullisempi kuin mitä tarjoavat netin kautta niin asiakaspalvelun mukaan heillä on erilaiset hinnoittelumekanismit eri palvelujen kautta saatavissa oleville tarjouksille. Koskeeko tämä kenties muitakin toimijoita ja muitakin aloja kuin tätä kyseistä?

Kuulostaa ainakin minusta hieman oudolta, että internetissä tarjotaan jossain erillisessä palvelussa halvempaa hintaa uusille asiakkaille ja samalla "kustaan silmään" vanhoja tarjoamalla näille heikompia sopimuksia. Vai oletetaanko siellä, että vanha asiakas on tyytyväinen saadessaan 15€ alennuksen sähkön hintaansa eikä kyseenalaista sitä millään tavalla? Vaikka saatavilla voisi olla 50€ lisäsäästö aivan pikkuriikkisellä vaivannäöllä...

Eikö erillisen kilpailutuspalvelun tai jopa useamman käyttö maksa yritykselle jotain ja kirjeen lähettäminen vanhalle asiakkaalle on käytännössä ilmaista? Eikö tuollainen erillisten hinnoittelujen ylläpitäminen tuo kustannuksia yritykselle verrattuna siihen, että kaikille asiakkaille tarjottaisiin samaa sopimusta riippumatta siitä missä palvelussa sopimus on tehty ja onko asiakas uusi vai vanha?

Tällaisia muutamia ajatuksia tuosta heräsi joten ajattelin ne heitellä ilmoille. Itselleni asialla ei ole niin merkitystä, sähkö virtaa yhtä luotettavasti kuin ennenkin koska siirrosta vastaavaa yhtiötä ei pysty vaihtamaan ja laskutuksessa, yms minulla ei ole ongelmia ollut Loisteen kanssa. Pääasia, että hinta on mahdollisimman edullinen ja nekin rahat saa käytettyä johonkin kehittävämpään.