Sormet lainaliipaisimella, tuhota vai eikö tuhota?

Säästötilin saldo nousi nyt sitten yli 2000€ rajan, lainaa jäljellä 1200€ ja risat. Vaikka tein suunnitelman, että maksan lainaa vain 500€/kk ja Payment A Day-tyyliset pienet päälle tuhoten sen vuoden loppuun mennessä, niin tällä hetkellä on kauhea polte maksaa koko paska pois samantien säästötilin varoista ja huokaista helpotuksesta. Asiaa ei helpota tiliote joka kertoo, että lainan korko tässä kuussa oli 1.5€ ja Dansken perimä laskutuslisä melkein tuplasti eli 2.5€.

Asian kanssa on käyty tiukkaa päänsisäistä taistelua jo pari päivää ja olotila ei tahdo helpottaa millään. Toinen asia on tietysti yritys vierottautua energiajuomista ja sokerista taas kerran, kauppalasku on pysynyt karkeasti arvioiden noin puolessa normaalista kun energiajuomareissulla ostetut heräteostoseväät ovat jääneet pois.

Mielenkiintoista miten mielihyvän hakemisen keinot voivat muuttua kun jostain innostuu ja yrittää ns. parhaansa. Ennen ostin jotain hyvää kaupasta, dvd-leffan Anttilasta tai otin muutaman oluen liikaa elokuvia katsellen. Nyt maksan parin euron suuruisia ylimääräisiä lyhennyksiä asuntolainaan tai kiusaan itseäni kävelemällä jokaisella kauppareissulla limsahyllyn ohi kuitenkaan ostamatta muuta kuin korkeintaan vitaminoitua vichyä. Olotila kuitenkin molemmilla keinoilla on täysin sama, toisessa menee tietysti enemmän rahaa kuin toisessa. Täytyy olla jotain pahasti vialla pääkopassa...


Edelliseen asuntolainavertailuviestiin lisään sen verran, että Osuuspankki teki uuden tarjouksen. Sama 1.15% marginaali jos siirrän pelkän lainan, 0.90% marginaali jos keskitän myös vakuutukset, yms. Op-ryhmään. Taitaa jäädä siirtämättä. Nordean tarjousta pitää miettiä vielä hieman, kustannusetu nykyiseen nähden on jossain 500€-1000€ välillä koko yli kymmenen vuoden laina-aikana eli alle satasen vuoteen. Tietysti satanen vuoteen on vajaa kymppi kuussa jolla jo ostaa viikon broilerifileet Prismasta...

Asuntolainan kilpailutus

Kuten edellisessä tekstissä kerroin, pankkini palvelumaksut hiertävät persettä ja kovasti. Kommenteissa saatujen vinkkien ja rohkaisusanojen saattelemana päätin laitella pariin pankkiin kysymyksen asuntolainan siirrosta. Alla saldoa pankeittain ja mietteitä jatkosta. Tartteisin myös kovasti jelppiä Nordean asuntolaina-asiakkailta KorkoPutki-käsitteen hahmottamisessa :)

Danske

Asuntolainaa ensi vuoden alussa jäljellä noin 53000€, ei maksuhäiriöitä, päälle kahden vuoden etuaikaiset lyhennykset pienemmässä lainassa. Joka kuukausi menee 2.5€/laina laskutuslisää ja 1.5€ palvelumaksua. Kun lainamäärä putoaa vuoden 2016 aikana alle 50000€ rajan, tuo palvelumaksu nousee 4.4€ summaan. Ei kuulosta paljolta, mutta pelkkä palvelumaksu tekee siinä vaiheessa jo 52.8€ vuodessa eli yhden kuukauden asuntolainakorkojen verran.

Laitoin viestiä lainan kilpailutusaikeistani ja käydyn keskustelun perusteella haluavat minut pitää, mutta halvempaa lainaa ei tipu eikä palvelumaksuihin voi vaikuttaa yksilötasolla.

S-Pankki

Valittelivat tilannetta, mutta eivät voineet tarjota pienempää marginaalia kuin Danske Bank. Olin siinä uskossa, että S-Pankki hakee asiakkaita "aggressiivisesti" tällä hetkellä, mutta ilmeisesti tämän hetkinen 1.0% marginaali on heillekin liian kova pala purtavaksi?

Osuuspankki

Tarjosivat 1.15% marginaalia sekä bonusjärjestelmää joka on suoraan sanottuna kalliin kuuloinen viritys. Kyllähän niillä bonuksilla tietysti maksaa (maksulliset) pankkipalvelut, mutta miksi vaihtaisin maksullisista palveluista toisiin. Veikkaan myös, ettei Osuuspankin bonusjärjestelmä suosi minua koska kilpailutan ja valitsen vakuutuksen, sijoituspalveluni, yms. halvimman vaihtoehdon mukaan enkä sieltä missä saan eniten "keskittämishyötyä".

Update 16.10.2015:

Soittivat Osuuspankista tänään ja lupasivat tehdä uuden tarjouksen kun ilmoitin, että hävisivät Nordealle. Katsotaan mitä sieltä tulee :)

Nordea

Paras ja mielenkiintoisin alustava tarjous. Marginaali 0.90% 12kk euriborilla ilman takauksia. Ilmaiset peruspalvelut ja kortti, jostain syystä Electronista joutuisi maksamaan 2€/kk. Siirtomaksu lainalla 300€ kertaveloitus ja laskutuslisä 2.3€/kk.

Toinen vaihtoehto olisi marginaali 0.80% 12kk euriborilla sidottuna seitsemän (7) vuoden kiinteään KorkoPutkeen. Tässä kaipaisin hieman apua tuon käsitteen hahmottamiseen. Sähköposti kertoi seuraavaa:

Korkoputkessa viitekoron minimi on 0,90% ja maksimitaso 1,40%, mikäli haluat sitoa asuntolainan 12 kk euriboriin. Tämä tarkoittaa sitä, että asuntolainan viitekorko ei voi nousta 7 vuoden aikana yli 1,40%

Käsitänkö oikein, että tällä hetkellä kun Euribor on 0,137% (14.10.2015) niin tuon KorkoPutken takia maksaisin 0.90% korkoa + marginaali 0.80? Ja kun Euribor joskus tulevaisuudessa nousee tuonne 1.40% tasolle niin Korkosuoja laukeaa ja korko ei nouse tuota ylemmäs? Jos otan lainan nyt Korkosuojalla niin miten käy jos Euribor ylittää tuon 1.40% viiden vuoden kuluttua, olenko silloin suojattu vain kaksi vuotta?

Tällä hetkellähän tuosta ei ole mitään hyötyä, eikä korot luultavasti nouse tuonne vajaan puolentoista prosentin kohdalle vielä pitkään aikaan(?). Tällä hetkellä kun korko olisi 0.90% marginaali huomioon ottaen 54000*(0,90+0,137)=559,98€ vuoteen niin tuon suojauksen kanssa maksaisin 54000*(0,80+0,90)=918€. Ero on siis huomattava, 358€ vuodessa niin pitkään kunnes korot nousevat tuonne 1.40% tasolle.

Onko kellään kokemusta tuosta KorkoPutkesta tai mielipiteitä miksi se kannattaisi ottaa?

Mietteitä

Jos päätyisin tuohon 0.90% marginaaliin ja vaihtaisin pankkia niin välitön seuraus olisi Danskesta poistumisen myötä 1.5€/kk säästö palvelumaksussa sekä 0.20€ säästö laskutuslisässä. Vuoden 2016 jälkeen säästö nousisi palvelumaksun osalta 4.4€ summaan kuukaudessa.

Pikaisen laskutoimituksen perusteella Nordeaan vaihto kääntyisi osaltani voitolliseksi vajaan kolmen vuoden kuluttua kun säästetyt palvelumaksut&laskutuslisän osat&aleneva marginaali ylittävät lainan siirrosta veloitettavan kolmensadan euron summan. Olen tässä pari päivää miettinyt asiaa kovasti, mutta en ole päässyt lopputulokseen. Toisaalta kyse on pienestä summasta, toisaalta periaatteesta jonka mukaan etsin halvimpia mahdollisia vaihtoehtoja kun tässä tapauksessa ei taida miinuspuoliakaan olla pankin vaihdossa. Ellei sitten Danske peri myös omaa maksuaan lainan siirrosta toiseen pankkiin, pitää lukaista lainaehdot vielä kerran läpi ja katsoa löytyykö tuosta mainintaa.

En ole vielä päässyt minkäänlaiseen tulokseen asian suhteen joten voisin kaivata ulkopuolisia kommentteja, josko sieltä löytyis jotain mitä en ole itse osannut vielä ajatella :)

Pankkien palvelumaksut

Kuukausittainen palvelumaksu pelkän tilin käytöstä 7.40€, etuohjelmien kautta alimmillaan 1.5€, lainanmaksusuunnitelman muutos 60€ tai enemmän, palvelumaksu rahojen tallettamisesta tai nostamisesta konttorilla, saldon tarkistus automaatilla, laskutuspalkkio lainanlyhennyksissä, jne. Kuulostaako tutulta? Itselläni turhankin tutulta ja suoraan sanottuna vituttaa. Kiinnostaisi kuulla paljonko muilla on noita ns. pakollisia palvelumaksuja jonkin tietyn pankin peruspalveluista tai esimerkiksi noiden asuntolainojen maksumuutoksista.

Ymmärrän, että pankeilla menee huonosti, konttoriväen palkat on maksettava ja niitä ei läpinäkyvyyden nimissä voi noin vain piilottaa lainakorkoihin ja marginaaleihin. Mutta silti, 6.40€ esimerkiksi Danskella joka ikinen kuukausi vain sen takia, että sattuu olemaan siellä tili+laina+verkkopankkitunnukset kuulostaa aika räikeältä, se on kuitenkin noin 10% siitä mitä maksan kuukausittain korkoina päälle 50000€ asuntolainasta. Ja kummastakin asuntolainasta menee 2.5€/kk laskutuspalkkiota per laina, onhan se melko kallista kun automaattinen järjestelmä tuon lainan säännöllisesti laskuttaa tililtä? Miksi firmat kehottavat siirtymään paperilaskuista e-laskuihin, jos pankki velottaa heiltä tuon saman 2.5€/lasku suoraveloituksesta. Vai velottaako, onko tuo maksu pelkästään henkilöasiakkaille?

Tämä sai hieman miettimään tilannetta, miksi maksaa moisia hintoja, ja ennen kaikkea miten noista kannattaisi pyrkiä eroon? Ilmaisiakin vaihtoehtoja kun sattuu olemaan, esimerkiksi S-Pankki tarjoaa peruspalvelut ilmaiseksi.

Esimerkki Danske vs. S-pankki

Itselläni on siis Danskessa palkkatili, x2 asuntolainaa, Electron ilman luottoa sekä verkkopankkitunnukset. Tuosta hyvästä veloittavat 6.4€/kk, tai siis Etuohjelmaan liityttyäni 1.5€/kk, kunnes lainamäärä putoaa jolloin hinta nousee jonnekin 4€/kk ja lopulta tuonne 6.4€/kk. Ellen sitten halua sijoittaa rahojani heidän kauttaan, jotta voivat vetää samat rahat sijoitussalkun törkeän korkeina hallinnointi- ja kaupankäyntikuluina.

Vielä viime vuonna minulla oli verkkopankkitunnukset, tili ja opintolainaa myös Tapiolassa, heillä kuukausimaksu oli muistaakseni 6€. Onneksi pääsin siitä eroon, ja nyt Tapiola taitaa olla sulautunut aika vahvasti S-Pankkiin joten (toivottavasti) muutkin pääsevät eroon noista palvelumaksuista.

Toinen tili (ruoka) sekä säästötili ja luottokortti on S-Pankin kautta, heillä kulut tasan 0€ kuukaudessa.

Joka kuukausi siirrän suuren leijonanosan palkastani tuonne S-Pankin puolelle, Dansken puolelle jää sen verran, että suoraveloituksella olevia e-laskuja varten on rahaa tilillä ja muutama saturainen muihin menoihin. Miksi en siis heittäisi Dansken verkkopankkitunnuksilla ja kortilla vesilintua? Onnistuuhan sen asuntolainan lyhennys ilman verkkopankkiakin? Siirtäisin Dansken tilille joka kuukausi sen verran rahaa, että siellä on tarpeeksi lainan suoraveloituksiin, muut laskut siirtäisin suoraveloitukselle S-Pankista ja ohjaisin palkkarahat sinne. Asuntolainan määrää voisin pitää silmällä konttorin tiskillä kerran vuodessa ja muuten automatisoidulla excel-taulukolla kotikoneella. 50 000€ ei kuitenkaan tule maksetuksi yössä eikä kahdessa joten tarkkuusvaatimus seurannalla ennen viimeisiä saturaisia on erittäin löysä.

Danske perii lainan maksuohjelman muutoksesta 60€ tai enemmän, riippuen muutoksen suuruudesta. Yritin laittaa toistuvan maksun asuntolainaani peruslyhennyksen lisäksi, heidän järjestelmänsä ei hyväksynyt sitä. Asiakaspalvelusta sanoivat, että ainut vaihtoehto on tehdä maksuohjelman muutos suuremmalle summalle, arvatkaa teinkö. Tällekin löytyi tietysti kiertoreitti, syötin viidessä minuutissa järjestelmään tusinan verran uusia laskuja joille annoin jokaiselle eräpäivän peräkkäisten kuukausien 15.pv. Näin lainoihin menee joka kuukausi ylimääräinen lyhennys eikä minun tarvitse asialla vaivata päätäni, tiedän siellä olevan rahaa noiden lainojen maksamiseen.

1.5€/kk ei tunnu paljolta, 18€ vuoteen. Mutta mitä muuta tuolla saa? Ei juuri mitään, vain esimerkiksi ylimääräisen joululahjan joka muuten jäisi ostamatta, auton päästömittauksen vuosittaiseen katsastukseen, yhden auton kesärenkaan neljästä neljän vuoden välein, pullon viiniä joulun kunniaksi. Kyllähän tuolla siis jotain muutakin saa, miksi siis tunkisin sen pankille kun en saa automatisoitua maksuliikennettä lukuunottamatta mitään muuta rahanarvoista palvelua?

Entäs kun palvelumaksu nousee jossain vaiheessa sinne 6.4€/kk lukemaan, 76.8€ vuodessa. Sillä saa jo koko hiton rengassarjan neljän vuoden välein, aika monta pulloa viiniä jouluksi ja monen monta lahjapakettia sukulaisille. Sillä saa hitto jo kahden viikon sapuskat kaupasta tai maksaa kolmen kuukauden puhelinlaskut. Sijoittamalla tuommosen pienen summan, saat tulevaisuudessa siitä vastineeksi kolmisen euroa vuodessa hamaan tulevaisuuteen saakka 4% tuotolla laskettuna. Alkaako jo tuntumaan?

Kenties hieman sekavaa ajattelua ja vielä sekavampaa ulosantia kun kirjotin nopeasti sen tarkemmin jäsentelemättä. Mutta lopputulos on, että itselläni on edessä pienen asiakaspalautteen kirjottaminen Dansken suuntaan. Kuten sähkösopimuksen kilpailuttamisessa, tässäkin saattaa hyvällä tuurilla olla pelivaraa asiassa. Jos ei, niin taidanpa käydä ensi viikolla S-Pankissa ja muissakin paikallisissa pankkiliikkeissä kysymässä millaisilla ehdoilla saisin siirrettyä lainani ja koko rahaliikenteeni heidän puolelleen :)